Punavuoriseura katsoo asemakaavoitustilanteen uhkaavan Telakkarannan säilymistä, koska vireillä olevassa asemakaavan muutoksessa alueelle suunnitellaan mittavaa uudisrakentamista. Huolimatta kaavamuutoksen suojelutavoitteista osa vanhoista rakennuksista, rakenteista sekä miljöö vaarantuisivat.
Museovirasto pitää hyvänä kehityksenä sitä, että Helsingin vanhat, alkuperäisestä käytöstä poistuvat teollisuusympäristöt saadaan mielekkääseen käyttöön ja osaksi elävää kaupunkikulttuuria. Suunnittelussa ja kehityksessä on kuitenkin otettava huomioon rakennustaiteellisesti, teollisuushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävien kokonaisuuksien ominaisluonne. Museoviraston mielestä Telakkarannassa dynaaminenkin kehitys on mahdollista, kunhan lähtökohtana on kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan ja ympäristötekijöiden suojelu sekä uudisrakentamisen kaupunkikuvallinen soveltuvuus alueelle ja ympäröivään kaupunkirakenteeseen.
Uudisrakentamisen mitoittamisessa ja sijoittamisessa on otettava huomioon soveltuvuus korttelin sekä ympäröivän kantakaupungin mittakaavaan.
Helsingin kantakaupunki tulee rauhoittaa ylikorkealta rakentamiselta
Punavuoriseura ry katsoo, että asemakaavoitustilanne uhkaa myös entisen Kaapelitehtaan talon muodostamaa umpikorttelikokonaisuutta eli niin sanottua Merikorttelia. Kiinteistön omistaja ajaa hanketta, jossa korttelin sisäpihalle rakennettaisiin 16 kerroksen korkeuteen pyramidimaisesti kohoava asuin- ja toimistorakennus.
Museovirasto toteaa, että entinen kaapelitehtaan talo on arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus sekä tärkeä osa Punavuoren ja Hietalahden telakka-alueeseen liittyvää teollisuusrakentamisen perintöä ja miljöötä. Uudisrakentaminen esitetyllä tavalla korttelin sisälle turmelisi entisen Kaapelitalon kaupunkitilallisen ja -rakenteellisen olemuksen siitä huolimatta, että rakennukseen itseensä kohdistuu asemakaavaluonnoksessa asianmukainen suojelumääräys. Sisäpihan täyttäminen rakennusmassalla heikentää myös kadunvarsirakennuksen sisätilojen arvoa ja käytettävyyttä.
Poikkeavan korkea rakentaminen ei Museoviraston mukaan sovellu kantakaupungin rakennuskorkeuksilta historiallisesti vakiintuneeseen maisemaan. Helsingin kantakaupunki ja sen hahmo kaukomaisemassa tulee rauhoittaa ylikorkealta rakentamiselta.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Museovirasto: Helsingin Telakkarannan ja Merikorttelin uudisrakentaminen sopeutettava vanhaan”
Museoviraston mopo on lähtenyt käsistä. On kummallista miksei uudet talot saa näyttää uudelta. Miksei tonttia saa hyödyntää korkeilla taloilla?
Ei ole myöskään minkäänlaisia perusteita näiden vanhojen kortteleiden toimivuudesta.
Käsittämätöntä myös se, että asuinrakennuksia suojellaan. Ihmiset siis asuvat museoissa. Käytännöllistä.
Kirurginen sairaala on myös museo, jossa asutaan isoissa yhteishuoneissa ja tilat ovat liian pienet. Meilahden sairaala on myös museo, joka vuotaa kuin seula. Halvemmalla olisi päästy, jos olisi rakennettu uusi ja toimiva sairaala viereen.
Miksi vanha on uutta tärkeämpää?
Varsin hulvaton päätös on stadionin korjaaminen. Viereiselle parkkipaikalle olisi rakentanut uuden toimivan ja turvallisen urheiluareenan. Ei, me korjaamme käyttömuseon. Mistä näitä ideoita kumpuilee.
Museovirasto pitää aittaa kuriin. Kokonainen 300 hengen partio valmiina tekemään kalliita kepposia siellä missä tarvitaan toimivaa ja taloudellista rakentamista. Tämä Meilahden tapaus on jälleen osoitus siitä kuinka päättömiä vaatimuksia tämä virastomuseo saa yhteiskunnassamme läpi.
Jos museovirasto ei ole rekrytoinut SAFA:n jäseniä tekee kaavoittaja juuri päinvastoin viraston lausuntoon nähden.
Ainakin muutama vuosi sitten arkkitehdit kokivat ongelmaksi että siellä ei ole kompetenssia antaa lausuntoja.