Uudenmaan maakuntakaavaehdotus sai maakuntahallituksen hyväksynnän

Kasvun pääsuunnat ovat Pääradan ja rakenteilla olevan Kehäradan asemanseudut sekä itään ja länteen laajentuvan metroverkon kasvuvyöhyke Kirkkonummelta Sipoon Söderkullaan asti.

Maakuntakaavaehdotuksessa varaudutaan myös uusien raideliikenteeseen tukeutuvien kasvukäytävien avaamiseen. Uusilla kasvukäytävillä asemanseutujen toteuttaminen edellyttää kuitenkin sitovaa päätöstä raideliikenteen rakentamisesta. Linja-autoliikenteeseen tukeutuvia uusia taajamia ei kaavaan sisälly.

Maakunnan keskusverkon ydin on vahva pääkaupunkiseutu. Keskusverkkoa täydentävät Porvoon, Hyvinkään, Lohjan ja Tammisaaren seutukeskukset sekä kuntakeskukset. Hajarakentamista ohjataan maakunnallisesti merkittäviin kyliin.

Maakuntakaava mahdollistaa 430 000 uutta asukasta seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Alueella asuu tällä hetkellä lähes 1,6 miljoonaa ihmistä.

Uudet nopeat raideyhteydet parantavat maakunnan kilpailukykyä

Uusi rata Helsingistä Pietariin on linjattu lentoaseman terminaalin kautta Keravalle ja sieltä edelleen Sipoon Nikkilän pohjoispuolitse Porvooseen. Porvoosta itään linjaus noudattaa voimassa olevaa Itä-Uudenmaan maakuntakaavaa Loviisan kautta Kotkaan tai Koskenkylästä Kouvolaan. Pitkään kaavoissa olleen idän suunnan Heli-radan merkintä puolestaan kumotaan.

Toinen merkittävä uusi nopea raideyhteys on Espoosta Lohjan ja Salon kautta Turkuun linjattu ESA-rata. Se kulkee samassa maastokäytävässä E18-moottoritien kanssa.

”Näiden uusien suurten raideratkaisujen toteutusta saadaan vielä odottaa. Sen sijaan aluerakenteen kannalta merkittävät Pisaran periaatepäätös ja Pääradan lisäraiteet ovat jo mukana kehyspäätöksen liikennehankkeissa”, aluesuunnittelun johtaja Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan liitosta sanoo.

Seudulliset kaupan palvelut keskusta-alueille

Merkitykseltään seudullinen kauppa ohjataan ensisijaisesti keskusta-alueille. Suuryksiköiden verkostoa täydennetään uusilla kohteilla, joihin voi sijoittua ensisijaisesti sellaista seudullista vähittäiskauppaa, joka soveltuu myös keskusta-alueiden ulkopuolelle, kuten esimerkiksi auto-, huonekalu- ja rautakauppaa. Uusia suuryksikkökohteita on 18 kappaletta, mutta suurin osa niistä on jo rakentuneita ja niiden kehittämismahdollisuudet halutaan turvata.

”Kaupan ratkaisulla tuetaan keskustojen kehittämistä ja asukkaiden arjen sujuvuutta. Tavoitteena on, että erityisesti päivittäiset kaupalliset palvelut olisivat saavutettavissa myös joukkoliikenteellä sekä kävellen ja pyöräillen ja että asiointimatkat olisivat kohtuulliset”, Murto-Laitinen sanoo.

Kaava nähtävillä kevätkesällä, päätökset vuoden lopulla

Maakuntahallituksen hyväksymä kaavaehdotus on nähtävillä touko-kesäkuussa Uudenmaan liiton toimistossa ja kaikissa liiton 28 jäsenkunnassa. Kansalaiset ja järjestöt voivat tuolloin jättää muistutuksia Uudenmaan liittoon. Kaava-aineistoon voi tutustua myös liiton verkkosivuilla ja verkon karttapalvelussa. Ehdotusta esitellään nähtävilläolon aikana avoimissa yleisötilaisuuksissa eri puolilla maakuntaa. Uudenmaan kunnilta ja viranomaisilta pyydetään lausunnot kesäkuun loppuun mennessä.

Kaavaehdotus viimeistellään saadun palautteen pohjalta tulevan kesän ja syksyn aikana. Maakuntavaltuusto saa maakuntakaavan hyväksyttäväkseen tämän vuoden joulukuussa. Sen jälkeen kaava toimitetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi.