Turun pikaraitiotie nostaisi vaikutusalueen kiinteistöjen arvoa jopa 1,7 miljardilla

Selvitystyössä tutkittiin kahta suurimman joukkoliikennepotentiaalin reittivaihtoehtoa. Arvion mukaan reitistön sininen, suurimmat lähiöt ja keskusta-alueen yhdistävä linja voisi toteutua vuoteen 2025 mennessä. Raisioon ja Kaarinaan laajenevan reitin, niin sanotun punaisen linjan, odotetaan aloittavan toimintansa vuonna 2035.

Turun kaupunki arvioi näitä alustavia linjauksia tarkemmin ja peilaa niitä laajemmin kaupunkikehitykselle asetettaviin tavoitteisiin ennen lopullisia pikaraitiohankkeen käynnistämiseen liittyviä päätöksiä.

”Myönteisten tulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että integroidun pikaraitiotien valmistelua kannattaa jatkaa Turun seudulla. Hankkeen toteuttaminen kuitenkin edellyttää, että todennäköisen joukkoliikenteen käytön lisääntymisen ja päästöjen vähenemisen lisäksi pikaraitiotien tulee edistää laajemmin kaupunkikehitystä, kasvua ja kilpailukykyä”, kaupunginjohtaja Aleksi Randell toteaa.

Selvitys osoittaa, että pikaraitiotien hyödyt ovat suurimmat, jos sen mahdollisuudet yhdistetään kaupunkisuunnitteluun viimeistään kuusi vuotta ennen käyttöönottoa.

”Meidän pitää pohtia pitäisikö ja onko käytännössä mahdollista liittää esimerkiksi suunnitteilla oleva Skanssin alue reittien varrelle. Kyse on siis paljon joukkoliikennettä laajemmasta kokonaisuudesta.”

Pikaraitiotien vaikutus voi olla varsin suuri, jos se houkuttelee auton käyttäjiä ja jos bussilinjoja korvataan pikaraitiotiellä aina kun mahdollista. Integroitu pikaraitiotieratkaisu lisäisi pikaraitiotie- ja bussimatkoja Turussa yhteensä 40 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

Kiinteistöjen arvo nousee

Selvitys osoitti, että kiinteistöjen arvo nousee alueilla, jotka ovat kävelymatkan päässä pikaraitiotiestä. Kiinteistöjen hinnan nousu kohdistuu ensisijaisesti niin sanotulle puskurivyöhykkeelle, jossa etäisyys pikaraitiotien reitistöön on enintään 800 metriä.

Varovaisenkin arvion mukaan integroidun pikaraitiotien käyttöönotto nostaa kiinteistöjen arvoa yhteensä noin 480–850 miljoonaa euroa vuonna 2035, jolloin koko suunniteltu reitistö olisi käytössä. Jo sinisen linjan valmistuttua vuonna 2025 kiinteistökannan kokonaisarvon nousuksi arvioidaan 335–595 miljoonaa euroa.

Suuren vaikutuksen skenaariossa kiinteistöjen arvon arvioidaan nousevan enimmillään jopa 1,69 miljardia euroa vuoteen 2035 mennessä.

Simulointitulosten mukaan varovaisessa arviossa esitetystä kiinteistöjen arvonnoususta noin 32–58 miljoonaa euroa voidaan kohdentaa kaupungin hallinnoimiin kiinteistöihin, mikä vastaa noin 6–7 prosentin nousua käyvässä arvossa. Sekä käyvän arvon kokonaisnousu että kaupungin hallinnoimien kiinteistöjen arvon nousu voisi olla yksi pikaraitiotien rahoitusvaihtoehtojen lähde.

Päästöt vähenevät

Ilman erityisiä toimenpiteitä Turun liikenteen hiilidioksidipäästöjen arvioidaan lisääntyvän 25 prosenttia 130 000 tonniin vuoteen 2035 mennessä. Päästöistä 88 prosenttia on peräisin autoista ja 12 prosenttia busseista.

Integroitu pikaraitiotieratkaisu vähentäisi Turun liikenteen hiilidioksidipäästöjä 11 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Se vastaa 15 000 tonnin päästötasoa. Päästövähennys on seurausta vähemmistä ajoneuvoilla ajetuista ajokilometreistä.

Samaten raitiotieratkaisu vähentäisi Turun liikenteen typpioksidipäästöjä edelleen 12 prosenttia noin 250 tonniin vuonna 2035. Myös hiukkaspäästöt vähenisivät lisää 8 prosenttia vuonna 2035.

Siemensin ja Turun strateginen yhteistyö jatkuu

Turun pikaraitioselvitys on ensimmäinen konkreettinen tulos Turun ja Siemensin kolmivuotisesta strategisesta yhteistyöstä, josta solmittiin yhteistyösopimus helmikuussa 2012.

Seuraavaksi Siemens ja Turku etsivät yhdessä keinoja, miten luodaan kestävän kehityksen kaupunkirakenteen mukaisia uusia kaupunkialueita. Kohteina ovat suunnitteluvaiheessa oleva Skanssin alue ja Linnakaupunki – kaupunginosia, jotka tiivistävät seudun yhdyskuntarakennetta ja tarjoavat kestävää kaupunkimaista elämäntapaa.