Kokeile kuukausi maksutta

Korjausrakentamisen seminaari on nyt videolla

Rakennuslehden ja RIL:n Finnbuildissä järjestämä Korjausrakentaminen murroksessa -seminaari on nyt nähtävissä kokonaisuudessaan videolla. Materiaali on vapaasti käytettävissä esimerkiksi oppilaitoksissa.

Rakennuslehden ja RIL:n Finnbuildissä järjestämä Korjausrakentaminen murroksessa -seminaari on nyt nähtävissä kokonaisuudessaan videolla. Materiaali on vapaasti käytettävissä esimerkiksi oppilaitoksissa.

image

Korjausrakentaminen murroksessa FinnBuildissa 10.10.

ke 10. lokakuuta 2012

Järjestäjinä olivat Rakennuslehti ja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Videolla on mukana nyt kaikki esitykset, kun sieltä aiemmin löytyi teknisten syiden vuoksi vain Juha Vinhan esitys.

•·          http://youtu.be/OS8JO-B1e3c

        

Esitykset löytyvät RIL:n sivulta http://www.ril.fi/

Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa

8 vastausta artikkeliin “Korjausrakentamisen seminaari on nyt videolla”

  1. Risto Vahanen ja Juha Vinha ovat käyttäneet painavat puheenvuorot korjausrakentamisseminaarissa.
    Samoin Tommi Lindh HS 22.10.2012.
    Pidän myös ilahduttavana, että eduskunta käynnistää sisäilmaselvityksen Työterveyslaitoksen raportin perusteella (HS uutiset 18.10.2012). Samalla pitää jäädyttää kaikki ympäristöministeriön energiatehokkuuteen tähtäävät, kiireessä valmistellut lakihankkeet (korjausrakentaminen, energiatodistus), kunnes edellä mainitut selvitykset ovat valmistuneet.
    Myös uudisrakentamista käsittelevän ympäristöministeriön asetuksen (2/2011) soveltaminen tulisi keskeytettää, koska siinä säädetty monimutkainen energiatehokkuusluku (E-luku) on osoittautunut ”kaikkien himmeleiden äidiksi” ja jo lähtökohdiltaan puutteelliseksi sekä eri energiamuotojen kertoimet hatusta vedetyiksi.
    Talonpoikaisjärkikin sanoo, että mikäli haluamme asua näillä arktisilla leveysasteilla, energiaa tulee aina kulumaan sekä asumisviihtyvyyteen että rakenteiden kuivattamiseen ja kuivana pitämiseen. Pyrkimys nollaenergiataloihin on sääoloissamme ihmisten terveyden kannalta erittäin vahingollista haihattelua ja maksaa maltaita sekä rakennettaessa että huolto- ja kunnossapitokuluina. Lisäksi asuminen ja monimutkaisen tietotekniikan käyttö vaatii asukkailta lähes avaruuslentäjän taitoja!

    Vaikka selvityksiä on tehty pilvin pimein, niin asiassa ei tunnuta päästävän rakennusalan sisällä (surku) eteenpäin. Viimeinen toivo on, että eduskunnasta löytyisi talonpoikaisjärkeä laittaa asiat järjestykseen!

    1. Mistä muualta energiakertoimet voisi edes määrittää kuin ”hatusta”? Jos halutaan ohjata jotenkin toimintaa kertoimilla, mikä niiden tarkoitus ilmeisesti on, tällöin kertoimet ovat pakostikin poliittisia päätöksiä. Eivät ne edes yritä olla mitään objektiivisia tieteen tuloksia, vaan ne ovat poliittisesti päätettyjä toiminnan ohjauksen apuvälineitä.

      Jos halutaan suosia kotimaista tuotantoa, tällöin vaikkapa puun poltolle laitetaan alhaiset kertoimet. Ja vastaavasti tuontituotteille (ja niille, joissa raaka-aine tuodaan ulkomailta) korkeat. Ja näinhän on tehtykin. Kertoimet ovat sekoitus kotimaista työllisyyttä suosimaan pyrkiviä ratkaisuja, pyrkimyksiä vähentää toisaalta hiilidioksidipäästöjä, ohjaamatta silti kohti myöskään ydinvoimaa tai uusia vesialtaita, jne. Esim. öljylämmitys on molempien tavoitteiden vastainen, joten sen kertoimet on laitettu korkeiksi.

  2. Olen samaa mieltä Juha Vinhan kanssa siitä,että hirsirakennus tulee lisäeristää ulkopuolelta.Mutta jos ja kun uskotaan ilmastonmuutokseen, niin tekisin seinän seuraavasti: vuorilauta,polyuretaanilevy,ilmarako,hirsi tai puukuitueriste,ilmansulkupaperi ja kipsilevy.

    1. Joku määräys kuitenkin kieltää kelluvat talot, vaikka ilmastonmuutosta ajatellen se voisi olla eräänlainen ratkaisu.

      Vitsit vitseinä, mutta seinässäsi ei ole mitään järkeä. Mikä sen polyuretaanilevyn merkitys rakenteessa on? Viestissäsi kilpistyy rakennusalan ongelmien ydin – kaikki kuvittelevat olevansa rakennusalan huippuosaajia. Talon rakenteiden suunnitteluun ei riitä, että on 30 vuotta kasannut niitä ympäri Suomea. Suurimmassa osassa ammattikorkeakoulujakaan ei pystytä kouluttamaan tarpeeksi ammattitaitoisia insinöörejä. Ei se riitä, että tietää miten rakennetaan. Pitää tietää, että miksi näin rakennetaan. Ja siihen kysymykseen vastaaminen taas edellyttää, että olisi edes jonkinlainen perusosaaminen matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta. Pitää pystyä yhdistämään edellä mainitut osa-alueet toimivaksi kokonaisuudeksi ja ymmärtää niiden keskinäiset vuorovaikutukset ja paino-arvot eri tilanteissa. Kokonaisuuksien hahmotuskyky korostuu tässä asiassa. Valitettavasti kaikki Suomen koulutus perustuu USA:n taloustieteilijoiden ceteris baribus- pelleilyyn, josta tulee lähes aina vääristynyt tulos. Kyllähän toki yhden muuttujan muuttaminen muiden pysyessä vakiona helpottaa asian hahmottamista, mutta ei se mitenkään helpota kokonaisuuden hahmottamista, kun todellisessa tilanteessa kymmenet muuttujat muuttuvat samaan aikaan.

      Lukion pitkän matikan kursseilla opitaan erilaisten yhtälöiden supistamista ja pyörittämistä erilaisiin muotoihin sekä raja-arvojen hakemista. Kuinka moni on tehnyt sellaista työssään? Ei varmaan kovin moni, vaikka pitäisi, koska silloin näkee pitkienkin lausekkeiden muuttujat ja kertoimien painoarvot. Ai niin, kuinka moni edes näkee päivittäisessä työssään matematiikan kaavoja. Valmiit ohjelmat, taulukot ja tiedot. Vastaus kysymykseen miksi, jää aina puuttumaan tai ulkoa opitun tasolle.
      Yhteenvetona siis – asiat ovat helvetin monimutkaisia ja hyvää ei saa halvalla. (jos ette ymmärtäneet tätä halvalla kohtaa, niin kokonaisuuksien käsittelykykynne ei ole ihan huipputasoa:))

      1. ”Olen samaa mieltä Juha Vinhan kanssa siitä,että hirsirakennus tulee lisäeristää ulkopuolelta.Mutta jos ja kun uskotaan ilmastonmuutokseen, niin tekisin seinän seuraavasti: vuorilauta,polyuretaanilevy,ilmarako,hirsi tai puukuitueriste,ilmansulkupaperi ja kipsilevy.”

        Itse olen kokemuksen myötä oppinut, että rakenteen tulee harventua kun mennään sisältä ulospäin. Eli tiivein osa pitää pitää olla siellä sisäpuolella. En käsitä tuota rakentelijan ratkaisua, että lähes uloimpana on polyuretaanilevy, jonka jälkeen on ilmarako (johon siis täytyy kylmän ilman päästä). Mikä tarkoitus tuolla polyuretaanilevyllä on? Voisko rakentelija hieman valaista asiaa!

        1. Oliskohan avainsana ”jos ja kun” .Kyseessä on rakenne ,joka hengittää, eikä ole kylmä tai lämpösiltoja.

          1. ”Oliskohan avainsana ”jos ja kun” .Kyseessä on rakenne ,joka hengittää, eikä ole kylmä tai lämpösiltoja”

            Mitä tuo lause tarkoittaa? ”Ei ole kylmä tai lämpösiltoja” Mihin rakenne hengittää sen polyuretaanilevyn sisäpuolelta jos siinä kerran se tuuletusrako on? Ulos vai sisälle. Kummassakaan tapauksessa siinä polyuretaanilevyssä ei ole silloin järkeä.

  3. Jarek Kurnitski, joka mainostaa itseään ”E-luvun keksijänä” kirjoittaa RL:n näkökulmassa: ”E-luvulla ei ohjata hiilidioksidipäästöjä. Runsas julkinen keskustelu E-luvun energiamuotojen kertoimista antaa aihetta palauttaa mieleen tietyt perusasiat. E-luvulla ei ole tarkoitus ohjata energiatuotannon päästöjä”. Eli kun nimimerkki ”niin” kertoo energiamuotokertoimella hoidettavan hiilidioksidipäästöt, työllisyyden ja monia muita hyviä asioita, sotketaan pahasti puurot ja vellit. Ei myöskään anna hyvää kuvaa lainsäädännön tasosta kun perusasiat on arvottu eli nostettu hatusta.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat