Ympäristövaliokunta patistelee, että kustannusten hillitsemiseksi todistusten laadintaan pitäisi kehitellä valtakunnallisesti helppokäyttöisiä työkaluja ja palveluja.
Todistuksessa energiatehokkuus määritellään rakennuksen laskennallisen energiankulutuksen perusteella. Myös toteutunut energiankäyttö on ilmoitettava, jos tieto siitä on saatavilla. Todistuksessa annetaan myös suosituksia energiatehokkuuden parantamiseksi.
Keskustan mielestä tiedoksi rakennuksen energiankulutuksesta pitäisi riittää todellinen kulutus, jolloin todistuksen voisi saada 50 eurolla.
Tätä artikkelia on kommentoitu 19 kertaa
19 vastausta artikkeliin “Energiatodistuksen kallis hinta arveluttaa päättäjiä”
Täysin pilipali homma – moisella laskennallisella, täysin teoreettisella todistuksella ei ole mitään virkaa, lisää vain tarpeettomasti asuntokaupan ja -vuokrauksen byrokratiaa, turhia kuluja, taas yksi turva ”ammattikunta” pätevöitetään jne.
Relevanttia on pyrkiä näyttämään todelliset kulutustiedot ja aidot asumistottumukset, jotta syntyy edes jonkinlainen käsitys ostajalle/vuokraajalle.
Toinen vakava huomioitava seikka, joka nostaa huomattavan korkeaksi nämä teoreettiset todistukset, on pätevän ammattiryhmän puuttuminen… LVI-insinööri ei ymmärrä tuon taivaallista ilmavuodoista tai rakenteiden kylmäsiltojen vaikutuksista, rakennesuunnittelijat taasen eivät halitse energiatekniikan perusteita, vaikka U-arvoja osaavatkin laskelmoida. Molemmista on huutava pula ihan oikeisiinkin töihin, eli joudutaan kouluttamaan ja pätevöittämään kaiken maailman piipertelijöitä. Nyt vaan on niin suuresta asiakokonaisuudesta kyse, ettei siihen päivän tai parin kurssitus riitä, kun pitäisi hallita 100v. ajan vallalla ollut rakennusperintö.
Olisi kiva nähdä tutkimus laskennallisten tulosten ja todellisten kulutusten vertailuista. Että tietäisi, liikutaanko edes samoilla hehtaareilla. Jotenkin pelkään pahoin, että osassa tapauksista heittoa voi olla jopa enemmän yli 50 %.
Asiaan liittyy toisaalta asumistavat, mutta toisaalta myös esimerkiksi säädöt, automaatiot yms. E-luvun laskentamalli ei huomioi esimerkiksi sitä, jos kiinteistössä on joku älykäs järjestelmä optimoimassa energiankulutusta, ja laskemassa lämpötilan esim. aina kun on poissa, tai ylipäätään järjestelmä, joka lämmittää vain tarvittavat alueet. Eikä se huomioi sitäkään, jos asunnossa on vaikka lämmintä vettä säästävät hanat. Vedenkulutus vain oletetaan kaavan mukaan, mistä kuitenkin muodostuu usein iso osa kiinteistön energiankulutuksesta.
Esitetyn energiatodistuksen suurin heikkous on keinotekoisen E-luvun ottaminen tehokkuusmittariksi. Energiamuotokertoimet sekoittavat laskennalliset energiankulutukset ja vertailut todelliseen mitattuun energiankulutukseen. E-luku on vain luku lukujen joukossa, eikä sillä ole mitään yhteyttä vaikkapa energiakustannuksiin. Ja vanhassa rakennuskannassa on melko hukkaan heitettyä työtä askaroida laskennallisen energiankulutuksen kanssa. Vanhojen rakennuksien energiatehokkuus voi hyvin pohjautua todelliseen mitattuun energiakulutukseen.
Energiatodistuksen ja keinotekoisen E-luvun tuomaa lisäarvoa joutuu etsimällä etsimään. Ja voi hyvä sylvi sitä lakiesityksen sisältämää byrokratian lisäystä, mitä nyt ollaan tuomassa kiinteistönhoitoon ja -ylläpitoon.
Energiankulutuksen laskemisesta alkujaan per tilavuus on siirrytty laskemaan per pinta-ala ja selkeintä olisikin jatkaa samalla linjalla, niin perinteisestä energiankulutuksen seurannasta on aitoa hyötyä kiinteistönpidossa ja energiatodistuskin syntyy vaivattomasti ilman epämääräisiä otaksumia ja suhmuroituja energiamuotokertoimia.
Ympäristövaliokunnan edustajille on käyttöä vanhasta tuomarinohjeesta ”mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi olla lakikaan”. EU-direktiivejä on mahdollisuus soveltaa kansallisista lähtökohdista ja tehdä yksikertaisempia lakeja. Josko lopetettaisiin ideologinen vedätys ja valtavan byrokratian luominen yhdestä ainoasta rakennuksen ominaisuudesta ja palautettaisiin laki uudelleen valmisteluun.
Eduskunnan tietotaitotason mittariksi osoittautuu tämä E-todistus eli Eduskunta-todistus. Tulee laskennallisesti erittäin heikko todistus eduskunnalle eli kansanedustajille. Millä referensseillä voi vanhan talon E-todistuksen laatia. Minä ainakin vaadin tohtori-tohtori-paperit lisättynä 10 vuoden E-todistusten pätevällä E-todistustyöllä, ennenkuin päästän talooni sisään. Minulla on kymmenien vuosien kuukausi kuukaudelta mitatut energian kulutukset. Arvottomia???
Tolkku on mennyt co2 -myyttiä palvoessa.
Todellinen energiankulutus on helppo todentaa. Sähkö- ja öljyntoimituslaskut esille. Siinähän se sitten on.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt käyttötottumusten vaikutus energiankulutukseen. Huonelämpötilan oikea taso (+21 C) ja veden järkevä käyttö laskevat merkittävästi kokonaiskulutusta.
Esimerkki: Laskin talomme energiatehokkuuden Motivan ohjeiden mukaisesti. Talon energiatehokkuus on C/D välimaastossa. Kulutuslukemat kun laitoin niin talo onkin A-luokan talo. Tämä muutos todellisten kulutuslukemien perusteella.
Eli kuluttaja voi todella vaikuttaa!
Näinhän se on asumistottumukset vs. laskennallinen E-luku. Minulla muuttii pari vuotta sitteen kaksoistytöt omiin talouksiin , sähkönkulutus laski yli 6.000 kWh / vuosi, siis pelkästään pienemmän lämpimän käyttöveden kulutuksen laskun vuoksi Paraniko minun taloni E-luokka samalla ? Vastaan että ei .
lASKENNALLISESTA EI SAA KÄYTTÄÄ NIMITYSTÄ ENERGIATODISTUS VAAN ENRGIA-ARVAUS
Ei parantunut E-luokka, se pysyi aivan samana. Kyllähän
nyt jokainen tietää, että uusissa taloissa on huomattavasti helpompi laskea E-luokka vaikkakin sen laskennassa kolme eri laskijaa on päätynyt aivan eri tuloksiin (vrt Treen asunotomessut). On se laskentakaava sellainen himmeli.
Vanhasta pientalosta ei usein löydy piirustuksia, puhumattakaan korjaushistoriaa. Myöskään piirustuksia ei aina ole noudatettu. Näin energiatodistuksesta tulee kallis arvaus, jota ryhdytään tejkemään etätyönä, kunhan vain tiedetään talon rakentamisvuosi.
Uuteen lakiin sisältyy arvaus-osio. Mikä on lainsäädännön taso kaiken kaikkiaan?
Täysin järjetön ja tarpeeton malli tämä ”energia-arvaus”. Todelliseen mittaukseen perustuva malli, vaikka siihen vaikuttaa rakennuksen käyttäjätottumukset, niin siihen vaikuttaa myös oleellisesti rakentamisen laadun taso.
Ero tiiviin ja epätiiviin rakennuksen lämmitysenergian kulutuksessa on todella huomattava.
Omassa talossani laajojen ilmavuotojen korjauksen jälkeen lämmitysenergian kulutus putosi 20 tkwh:sta 13 tkwh:iin.
Energiankulutukset on arvioitava ottaen huomioon lämpö, kiinteistösähkö ja käyttäjäsähjö puitteenaan todelliset kulutukset. Uusiutuvat energiat ovat aivan eri asia. Eihän Helsingissä kaukolämpöalueella edes saa ottaa maalämpöä ja kuitenkin se E-lukua laskettaessa pitäisi! Samoin esimerkiksi takoissa ja takoissa on eroa kuin liigan kärki- ja jumbojoukkueissa. E-luku ja sen määrittelyn (maksu)pakote on hylättävä!
PIITTAAMATTOMALTA POROPEUKALOLLE
Pakollinen laskennallinen energiatodistus pientaloille, jonka laatiminen E-lukuineen/energiakertoimineen on täyttä hepreaa tilaajalle eli omakotiasukkaalle. Hän joutuu tilaamaan tuotteen, josta ei ymmärrä mitään, ei ole tottunut käyttämään konsultteja, joutuu siis täysin luottamaan yksityiseen bisnestä harjoittavaan konsulttiin, ei osaa valvoa ja arvioida työtä ja tulosta, mutta kuitenkin todistus – oli se sitten oikein tai väärin laadittu- saattaa vaikuttaa talon hintaan tosi paljon. Korvausvaatimuksia alkaa sadella. Tiedämme hyvin, että konsulttiemme taso on kirjava, piittaamattomia huijareitakin on liikkeellä.
Olisi tietysti hienoa, jos näistä asioista joskus tuotaisiin esiin aidosti tilaajan/maksajan näkökulma – nyt vallitsee y-ministeriön ja kaikesta tästä hyötyvien lobbaajien yksipuolinen propaganda.
Energiatodistuksella koetetaan ohjata ihmisten huomiota energiatehokkuuteen. Sinällään päämäärä on hyvä ja oikea, mutta keinossa on epäkohtia. E/ET -lukema ei korreloi kovin hyvin energiakustannusten kanssa, jolloin lukema jää enemmän tai vähemmän teoreettiseksi. Ja energiatodistuksen hinnalla saa jo aikamoisen määrän lämpöenergiaa, tai vaikkapa vanhassa kohteessa uuden energiatehokkaan ulko-oven.
Laskin omaan talooni rakennuslupavaiheessa ministeriön ohjeen ja -taulukon mukaisen energiatodistuksen ja sain E-luvuksi muistaakseni 162W/m2/vuosi. 1½ vuotta asuttuani lukema on noin 80W/m2/vuosi, energiakertoimin noin 100W/m2/vuosi. Mikä selittää näin suuren eroavaisuuden teorian ja käytännön välillä? Ehkä olen laskenut väärin, mutta en ole löytänyt virhettä tarkastaessani laskemia. Energiakustannukset erityisesti lämmön osalta ovat olleet aivan toista luokkaa mitä olemme laskeneet ja iloksemme yllätys on nimenomaan niiden pienuus.
Onko energiatodistuksen lukemiin syytä suhtautua näin suurella varauksella? Eikö vanhoissa kohteissa voisi rakentaa todistuksen, joka näyttäisi selkeästi ja yksiselitteisesti useamman vuoden toteutuneet kulutukset? Yhtenäinen energia kulutustodistus tai vastaava? Ja tähän energiaan kuluneet eurot mukaan vaikkapa jonkinlaisen yleisen energian hintaindeksin mukaisina.
Pelkistetysti kerrottuna:
Rakensin ennen ns. energiakriisiä, jolloin määräysten mukaan us = 10 cm villaa, yp = 15 cm ja kaksi ruutua. Jos piirustukset olisivat kateissa, ”viisas” konsultti kai laskisi em. reunaehdoilla. Tulos = n. 200 kWh/m2, a. Ennakoin tulevaa ja rakensin: us = 15 cm, yp = 30 cm ja kolme ruutua. Tulos = n. 150 kWh/m2, a. ”Ajan” taloani energia-arvoin 90…100 kWh/m2, a. Minulla on kuukausi kuukaudelta energian kulutuksen lukemat 40 vuoden aljalta.
”Sopivasti” tulevaisuudessa jälkeeni ei löydykään piirustuksia => konsultti saa yli 100 % ylilukemat! Piirustusten mukaan saadaan yli 50 % ylilukemat!
Ollaan luomassa tarpeeton ja vääriä tuloksia antava konsulttibisnes ainakin vanhojen talojen suhteen. Hyvin lobattu. Vaan mikä meteli nouseekaan, kun muutkin kuin ammattilaiset huomaavat?
”Laskin omaan talooni rakennuslupavaiheessa ministeriön ohjeen ja -taulukon mukaisen energiatodistuksen ja sain E-luvuksi muistaakseni 162W/m2/vuosi. 1½ vuotta asuttuani lukema on noin 80W/m2/vuosi, energiakertoimin noin 100W/m2/vuosi. Mikä selittää näin suuren eroavaisuuden teorian ja käytännön välillä?”
Ilmanvaihdon määrä on usein aika keskeinen elementti. Jos tuplaa ilmanvaihdon, energiankulutus kasvaa reippaasti. Jos pitää ilmanvaihdon suhteellisen pienenä (kuitenkin riittävänä kosteusasioiden kannalta) etenkin talvella kotoa poissa pidempään ollessaan, voi pienellä toimenpiteellä säästää aika paljon energiaa. Mutta E-luvun laskennassa ei huomioida mitenkään sitä, mikä on todellinen ilmamäärän vaihtuvuus, vaan sekin tehdään laskennallisesti. Samoin lasketaan veden kulutus.
”Karavaani kulkee ja koirat haukkuvat”
Suuressa viisaudessaan on ympäristövaliokunta ns. asiantuntijoita kuultuaan muodostanut kantansa energiatodistusta koskevaan lakiesitykseen.
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?${APPL}=utpvm&${BASE}=utpvm&${THWIDS}=0.28/1355292028_148739&${TRIPPIFE}=PDF.pdf
Ja niin meillä on tulevaisuudessa todella vertailukelpoista ja aitoa oikeaa laskennallista tietoa rakennuskantamme energiatehokkuudesta maagisen E-luvun muodossa, ei maksa paljon eikä lisää lainkaan byrokratiaa. Onneksi olkoon niin säännökset laatineet kirjoituspöytäviisaat ja kansan valitsemat lainlaatijat.
Onneksi olkoon niin säännökset laatineet kirjoituspöytäviisaat ja kansan valitsemat lainlaatijat.
Onhan näitä
– jätevesiasetus
– huoneistokohtainen vedenmittaus
– energiatodistus
– korjausrakennusmääräykset
– mitä seuraavaksi?
Seuraavaksi kinkkudirektiivi ja asetus, joka kieltää yli viisikiloisen kinkun paistamisen. Eu:ssa on myös tekeillä joulusaunan kieltodirektiivi, jossa aloitteentekijöinä on ympäristöministeriön lvi-virkamiesten värisuora. Ongelmana on ollut, miten E-luku saadaan pysymään kinkun kanssa folion sisällä, jottei se valu latiallle.
Hyvää joulua!
no omasta mielestäni, asuntoa/kiinteistöä ostavana henkilönä, olisi kiva tietää rakennuksen teknisistä ominaisuuksista eikä edellisen omistajan kanarian matkoista. E-luku mittaa nimen omaan teknistä tehokkuutta joskin primäärienergiaan painottaen eikä kanarian matkojen vaikutusta kulutuksiin. Valitettavasti oikeaa toteutunutta kulutusta ei voida käyttää mitenkään kansalliseen vertailuun. Kommentoijilta on tainnut unohtua että jo nykyinen et-todistus on aina täysin laskennallinen uusissa pientaloissa, joskin et luvussa lasketaan energian tarvetta eikä ostoenergiaa. Rakennuksen oikeaa kulutusta voidaan sitten helposti verrata e-lukulaskelman ostoenergiankulutukseen ja saada tärkeää infoa siitä ovatko omat kulutustottumukset linjassa keskiarvon kanssa. Toisaalta kiinteistöjä ei tule rankaista siitä että niitä käytetään tehokkaasti normaalin käyttöajan ulkopuolella vaikkapa johonkin muuhun tarkoitukseen, kuten nykyinen energiatodistus tekee. Energiatehokkain rakennus on aina rakentamaton rakennus