Lämpöpumppumarkkinoilla on siirtymää suurempiin kohteisiin

Suomen Lämpöpumppuyhdistys Sulpun tuoreimmista tilastoista ilmenee, että Suomessa myytiin viime vuonna 13 000 maalämpöpumppua. Tämä oli määrällisesti seitsemän prosenttia vähemmän kuin jytkyvuonna 2011. Vaikka myytyjen ja asennettujen maalämpöpumppujen määrä laski hieman verrattuna edellisvuoteen, kasvoi toisaalta isompien pumppujen asennusmäärä reilulla neljänneksellä. Tämä merkitsi euromääräistä kasvua vuoteen 2011 verrattuna.

Suomen Lämpöpumppuyhdistys Sulpun tuoreimmista tilastoista ilmenee, että Suomessa myytiin viime vuonna 13 000 maalämpöpumppua. Tämä oli määrällisesti seitsemän prosenttia vähemmän kuin jytkyvuonna 2011. Vaikka myytyjen ja asennettujen maalämpöpumppujen määrä laski hieman verrattuna edellisvuoteen, kasvoi toisaalta isompien pumppujen asennusmäärä reilulla neljänneksellä. Tämä merkitsi euromääräistä kasvua vuoteen 2011 verrattuna.

Vielä vuonna 2011 maalämpöpumppujen myynnin kasvuluku oli huikeat 72 prosenttia, mutta tällöin buumia avittivat sekä energia-avustus että kotitalousvähennyksen uudet tulkinnat.

Ilma–vesi-lämpöpumppujen myynti pysyi viime vuonna ennallaan 1 000 kappaleessa. Poistoilmalämpöpumppuja myytiin 1 900 kappaletta, mikä oli hieman vähemmän kuin vuonna 2011. Sen sijaan ilmalämpöpumppumarkkinoilla otettiin takapakkia lähes 20 prosenttia. Sulpun toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen arvelee, että poikkeuksellisen kylmä kesä ja talouden heikko vire vaikuttivat eniten ilmalämpöpumppujen heikentyneeseen kysyntään.

Kaikkiaan suomalaiset sijoittivat vuonna 2012 lämpöpumppuihin lähes 400 miljoonaa euroa. Suomeen on tähän mennessä asennettu kaikkiaan noin 540 000 lämpöpumppua.

Yksi nopeasti kasvava lämpöpumppujen asiakasryhmä on vanhat öljy-, sähkö- ja kaukolämmitteiset rivi- ja kerrostalot, joihin asennetaan tällä hetkellä yli 1 000 lämpöpumppua vuodessa. Myös isot kauppakohteet, kuten Tampereen Ikea, Kouvolan Veturi ja Porin Puuvilla, hakevat säästöä kasvaviin energiakuluihinsa investoimalla lämpöpumppujärjestelmiin. Samaiset järjestelmät huolehtivat myös tilojen jäähdytystarpeista.

Lämpöpumppuala on itse suurin uhkansa

Kesselen toimitusjohtaja Juhani Sihvola haluaa nostaa esille alaa kaluavan ongelman. Hän kokee, että maalämpöratkaisuja tarjotaan ja asennetaan usein liian heppoisin perustein, jolloin liian monta asiaa voi mennä pieleen ja alan maine kärsii.

”Meillä nostetaan usein esille lämpöpumppujen hyötysuhde, mutta kuten tuoreimmat vertailut kertovat, ei niissä ole suurtakaan eroa. Sen sijaan lopputuloksissa on, kun ruvetaan laskemaan hyötysuhdetta jo asennetuissa järjestelmissä.”

Sihvolan mielestä Suomessa pitäisi siirtyä samankaltaiseen malliin kuin Saksassa, jossa myös järjestelmän lopputulos on todennettava.

Sihvolan mukaan asennuskohteissa on kolme kriittistä pistettä. Ne ovat järjestelmän mitoitus, lämpöpumpun liittäminen vanhaan jo olemassa olevaan lämmitysjärjestelmään sekä pattereiden mitoitus. Nyrkkisääntönä pitäisi olla, ettei ainakaan porareiästä tingittäisi. Pumppuun voidaan aina vaihtaa järeämpi kompressori, mutta jos reikä ei ole tarpeeksi syvä, ei sieltä tule riittävästi lämpöä.

Erityisen suurena ongelmana Sihvola pitää kuitenkin sitä, että suuremmistakaan asennuskohteista ei laadita kunnollisia suunnitelmia. Isännöitsijät kilpailuttavat toimittajia, mutta edes hankesuunnittelua ei välttämättä ole tehty.

”Kyllähän ne toimivat aluksi, mutta suunnittelemattomuus ja kuvien puute tulee ennemmin tai myöhemmin eteen, kun kukaan ei tiedä, mitä talossa on tehty ja miksi. Isommissa kohteissa investoinnin arvo saattaa olla kymmeniä tuhansia euroja, silti töitä ei valvota eikä luvanvaraista ole kuin kylmäasennukset.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Lämpöpumppumarkkinoilla on siirtymää suurempiin kohteisiin”

  1. ”Kyllähän ne toimivat aluksi, mutta suunnittelemattomuus ja kuvien puute tulee ennemmin tai myöhemmin eteen, kun kukaan ei tiedä, mitä talossa on tehty ja miksi. Isommissa kohteissa investoinnin arvo saattaa olla kymmeniä tuhansia euroja, silti töitä ei valvota eikä luvanvaraista ole kuin kylmäasennukset.”

    Niinpä… Kun vielä saisi rakennuttajat ymmärtämään, että oikein tehdyistä suunnitelmista pitää talotekniikkasuunnitelijoille jotain maksaakin eikä vain luottaa lämpöpumpputoimittajan suusanallisiin ohjeisiin. Samoin yhtä tärkeää on kunnon loppudokumentointi, jotta myöhemmin voidaan todeta mitä ja missä on tehty.

  2. niinpä..? sanoo konkurssissa olevan yrityksen johtaja (kessele) 😉

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi