Pölyntorjunta vaikuttaa merkittävästi rakennustyöntekijöiden terveyteen

Korjausrakentamisen kokonaisvaltaisella ja suunnitelmallisella pölyntorjunnalla voidaan vähentää merkittävästi rakennustyöntekijöiden altistumista epäpuhtauksille. Toimivalla pölynhallinnalla estetään myös rakennuksen käyttäjille epäpuhtauksista aiheutuvia terveys- ja viihtyisyyshaittoja. Tämä selviää Itä-Suomen yliopiston, Työterveyslaitoksen ja VTT:n tekemästä tutkimuksesta.

Korjausrakentamisen kokonaisvaltaisella ja suunnitelmallisella pölyntorjunnalla voidaan vähentää merkittävästi rakennustyöntekijöiden altistumista epäpuhtauksille. Toimivalla pölynhallinnalla estetään myös rakennuksen käyttäjille epäpuhtauksista aiheutuvia terveys- ja viihtyisyyshaittoja. Tämä selviää Itä-Suomen yliopiston, Työterveyslaitoksen ja VTT:n tekemästä tutkimuksesta.

”Rakennustyömaalla, erityisesti purkutyössä, syntyy yleensä runsaasti erilaisia pölyjä, jotka saattavat uhata työntekijöiden terveyttä. Pöly leviää helposti myös korjauskohteen viereisille, samassa rakennuksessa toimiville työpaikoille. Esimerkiksi sairaalan toimintoja ei voida siirtää muualle korjauksen ajaksi”, tutkimusjohtaja Pertti Pasanen Itä-Suomen yliopistosta toteaa.

Pölyn poisto mahdollisimman lähellä sen syntypaikkaa, korjattavan tilan eristäminen ja alipaineistus sekä sulkutilat korjattavan ja muiden tilojen välillä ovat yleisesti käytettyjä pölynhallintamenetelmiä. Tutkimus osoitti, että menetelmien toimivuus tulee aiemmasta käsityksestä poiketen varmistaa jatkuvalla pölypitoisuuksien ja paine-erojen seurannalla. Lisäksi työmaan riittävä siivous ja hengityssuojaimet ovat tärkeitä altistumisen vähentämiskeinoja.

”Asenteilla ja työntekijöiden osaamisella on suuri merkitys. Huomasimme, että tiloja tuuletettiin muun muassa pitämällä ikkunoita auki, jolloin haitallinen pöly levisi lähiympäristöön. Myös hengityssuojainten käyttö oli usein puutteellista”, Pasanen kertoo.

Saneerattavan tilan huolellisella eristämisellä ja alipaineistamisella saadaan viereisten tilojen pölypitoisuudet laskemaan alle sisäilmalle asetettujen ohjearvojen. Tämä mahdollistaa liki normaalin toiminnan korjaustyömaan vieressä.

Ohjeet pölyttömämpään korjausrakentamiseen

Hankkeessa tuotettiin rakennuttajalle ja rakennusurakoitsijalle pölyntorjunnan ohjeet korjausrakentamisessa. Ohjeiden avulla rakennuttajat pystyvät asettamaan konkreettisia tavoitteita korjaushankkeiden pölyntorjunnalle ja arvioimaan eri pölyntorjuntaratkaisujen kustannuksia ja hyötyjä. Rakennusurakoitsijoille luotiin puolestaan toimintaohjeet, joilla korjaushanke voidaan toteuttaa rakennuttajan laatuvaatimusten ja tavoitteiden mukaisesti.

Kohti pölyttömämpää korjausrakentamista tähdättiin myös kehittämällä rakennusyrityksille osallistavan työn toimintamalli, jonka tavoitteena on motivoida työntekijöitä kehittämään omaa työtään ja ylläpitämään turvallista työympäristöä. Hankkeessa tuotetun kyselylomakkeen avulla tilaaja, urakoitsija ja aliurakoitsijat voivat seurata työnsä laatua ja saada arvokasta tietoa oman toimintansa kehittämiseen.

Juuri valmistuneen Epäpuhtauksien hallinta saneeraushankkeissa – Puhdas ja turvallinen saneeraus -tutkimuksen toteuttivat Itä-Suomen yliopisto, Työterveyslaitos ja VTT osana Tekesin Rakennetun ympäristön tutkimusohjelmaa. Hyödyntäjäorganisaatioina hankkeeseen osallistui kiinteistönomistajia, rakennusurakoitsijoita, laitetoimittajia, rakennusterveysasiantuntija- ja puhtaudenhallintayrityksiä ja alan liittoja.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Pölyntorjunta vaikuttaa merkittävästi rakennustyöntekijöiden terveyteen”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi