Tuulettumaton eristerappaus on puupinnalla homeriski

Ruotsissa puujulkisivuille tehdyt tuulettumattomat eristerappaukset ovat homehduttaneet tuhansia asuntoja. Ongelmia on ollut sekä pientaloissa että kerrostaloissa. Tällaisia taloja on Suomessakin, ja eristeteollisuus on markkinoinut menetelmää jopa rintamamiestalojen lisälämmöneristämiseen. Riihimäen Peltosaaressa kyseinen menetelmä jopa palkittiin äskettäin.

Ruotsissa puujulkisivuille tehdyt tuulettumattomat eristerappaukset ovat homehduttaneet tuhansia asuntoja. Ongelmia on ollut sekä pientaloissa että kerrostaloissa. Tällaisia taloja on Suomessakin, ja eristeteollisuus on markkinoinut menetelmää jopa rintamamiestalojen lisälämmöneristämiseen. Riihimäen Peltosaaressa kyseinen menetelmä jopa palkittiin äskettäin.

image

Kun uuden asuintalon julkisivut  homehtuvat, niin asukkaat luonnollisesti odottavat, että rakentaja tai talotoimittaja korjaa virheet omalla kustannuksellaan. Ruotsissa tämäkään ei ole itsestään selvää. Götan hovioikeus antoi tammikuussa päätöksen, jossa se hylkäsi 34 talon 300 000–400 000 kruunun asuntokohtaiset korvausvaatimukset ja sen sijaan velvoitti valittajat maksamaan Myresjöhusin oikeudenkäyntikut.

Hovioikeuden perusteluna oli, että Myresjöhus ei ollut voinut tietää, että sen käyttämä julkisivuratkaisu oli susi. Rakenne oli vielä ennen vuotta 2007 niin sanotun hyvä rakentamistavan mukainen.

Korvausta ei tullut edes rakennusvirhevakuutuksesta, jonka piti kattaa 10 vuoden aikana esiin tulleet olennaiset virheet, sillä tuo virhe tulkittiin kehitysvirheeksi. Neljä isoa vakuutusyhtiötä oli lobannut vuonna 1993 voimaan tulleeseen vakuutukseen ehdon, että vakuutus ei korvaa kehitysvirheitä.

Ruotsin kilpailuvirasto on Byggindustrin-lehden mukaan päättänyt tukea asukkaiden valitusta korkeimpaan oikeuteen ja Ruotsin asuntoministeri on luvannut huhtikuussa esityksen, joka parantaisi pientalojen ostajien ja asumisoikeusasukkaiden oikeusturvaa.

Eristerappaus voi homehtua

Ruotsalaiset kopioivat eristerappauksen Saksasta, jossa sitä on käytetty vuosikymmeniä kivirunkoisissa seinissä. Ruotsalaiset ja myös amerikkalaiset ovat soveltaneet sitä surullisin tuloksin kevytrakenteisiin puurunkoseiniin. Ruotsissa puhutaan jopa 20 000 pientalosta, joissa on tällainen riskirakenne.

Tyypillisesti kyseessä on rakenne, jossa vettä huonosti kestävän kipsi- tai vanerilevyn pintaan on liimattu eriste, joka on puolestaan ohutrapattu. Rakenteessa ei ole minkäänlaista tuuletusta. Tiiviin rappauksen ja tiiviin levyn välissä rakenne ei ole päässyt kuivumaan vaan puu- ja kipsiosat ovat homehtuneet. Vettä on valunut erityisesti tiivistämättömien ikkunapeltien raoista eristeisiin.

Ongelmat ovat olleet pahimpia EPS-eristeillä. Näissä tapauksissa vettä on päässyt myös eristeen läpi vietyjen kiinnikkeiden tai seinään porattujen lamppujen tai markiisien kiinnikereikien kautta. Mineraalivilla on ollut hieman anteeksiantavampi rakenne, sillä se kuivuu EPS:iä paremmin.

Tuulettumaton eristerappaus on aiheuttanut isoja ongelmia myös kerrostalorakentamisessa. Esimerkiksi Hammarby Sjöstadissa on vaihdettu viime vuosina iso määrä EPS-eristeillä vuoden 2000 aikana tehtyjä julkisivuja. Siellä Skanska oli päästänyt eristeet kastumaan jo ennen seinien rappausta.  NCC joutui korjaamaan Lundiin vuosina 2003-2007 rakennettujen 175 talon rappaukset.

Suomessa eristerappauksen ongelmilta on vältytty sen vuoksi, että meillä rappaukset on  pääosin tehty betonijulkisivun päälle.

Ruotsissa suositellaan nyt, että puurakenteiden päälle ei tehtäisi eristerappausta ilman tuuletusta. Suomessa TTY:n Frame-tutkimus ja RIL:n Rakennusten veden- ja kosteudeneristyohje on antanut samanlaisen suosituksen. Eristeteollisuus on toista mieltä.

”Kun Frame-raportti oli kommenttikierroksella, esitimme, emmekä olleet ainoa yritys, omat toiveemme raportin sisältöön tässä asiassa. Kommenttejamme ei huomioitu, vaikka esitimme perusteluissamme esimerkkikohteita jotka toimivat moitteettomasti”, Parocin tuotekehityspäällikkö Jukka Sevón sanoo.

”Ongelmat Ruotsissa eristerappausten suhteen ovat meillä kyllä tiedossa. Ne johtuvat vesihöyrytiiviimmän eristeen päälle rapatusta rakenteesta kuin mitä kivivilla on, eli vähäisetkään kosteudet eivät pääse tiiviin materiaalin taakse jouduttuaan (jäätyään jo alun perin) ulos rakenteesta. Edelleen ongelmat johtuvat huonosta suunnittelusta, valvonnasta työmaalla, alunperinkin märistä rakennusmateriaaleista, liian pitkäksi aikaa suojaamatta jättämisestä eli sateille alttiiksi joutumista ennen rappaustyön alkua sekä puutteellisista detaljiratkaisuista (vesipellit, rännit, syöksyt ja tikkaitten ja muiden tukirautojen asennoista (sisäänpäin viettävät)) jne.”

Hänen mukaansa Ruotsissa tehty raportointi on ollut sikäli puutteellista, että niistä puuttuu maininta, että oikein rakennettuja vastaavia kohteita on paljon. Tämä koskee vielä suuremmassa määrin Suomea. ”Jos näin ei olisi, olisimme kyllä kuulleet niistä.”

Viime torstain Rakennuslehdessä esitelty ruotsalainen tuulettuva eristerappausmenetelmä Combi-Drain on tuttu Sevónille, sillä käytetäänhän siinä EPS:n sijaan Parocin kivivillaa.

Paroc kokeili Suomessa vastaavanlaista lisäeristystä rintamamiestalossa. Tuuletus tehtiin eristeissä olevien urien avulla. Sille ei löytynyt kuitenkaan kysyntää eikä Sevónin mukaan tarvettakaan.

”Eristerapattu julkisivu on vuosien kokemusten perusteella toiminut oikeaoppisesti tuulettumattomana puurakenteen päälle rakennettuna. Näitä rakenteita löytyy meiltä jo vanhojen rintamamiestalojenkin (juomapullojen teräskorkin suoraan vinolaudoituksen päälle ja siihen rappaus) joukosta saati sitten nykytekniikalla tehdyt rakenteet, joissa lämmöneriste on asennettu puurakenteen ja rappauksen väliin, jolloin puurakenteen ovat suojatummassa asemassa kuin suoraan rappausta vasten.”

Professori ja teollisuus eri mieltä riskeistä

Sevónin mukaan eristerappaus on oikeilla materiaaleilla, hyvällä suunnittelulla, asiantuntevalla työmaavalvonnalla ja oikeaoppisella rakennustavalla on täysin luotettava julkisivujen rakenneratkaisu myös puurunkoiselle alustalle, tuulettumattomana.

Frame-ohjelman vetäjä, TTT:n professori Juha Vinha on toista mieltä. Hän sanoo, että Suomessa on (onneksi) tehty tuulettumattomia eristerappauksia puurungon tai puujulkisivun päälle vain alle sata kohdetta. Hän sanoo, että eristeollisuus on aiemmin markkinoinut menetelmää muun muassa rintamamiestalojen lisälämmöneristämiseen. Riihimäen Peltosaaren palkitussa julkisivusaneerauskohteessakin on tällainen kyseenalainen puujulkisivuratkaisu. Se valmistui ennen RIL:n uusia ohjeita. Vinhan mukaan tällaiset yksittäiset koekohteet voivat toimiakin, sillä ne tehdään huolella. Massatuotannossa ristit voivat ollat kuitenkin toiset.

Vinha kehottaa riskirakennusten omistajia tarkastamaan saumauksien kunnon, sillä saumanauhat menettävät ikääntyessään elastisuuttaan. Ainakin ikkunapellit sekä tikkaiden, lamppujen ja markiisien läpivientien saumat kannattaa tarkastaa ja huoltaa.

Ongelmat eivät ole välttämättä vielä tulleet esiin ja kosteus voi olla vasta muhimassa piilossa rakenteissa. Ruotsissa tapausten määrää kasvatti se, että ensimmäisten hometalojen jälkeen muissakin vastaavantyyppisissä taloissa alettiin tehdä tarkastuksia.

Jos eristerappaus on aiheuttanut Suomessa homeongelmia, niin niistä voi laittaa tietoa myös Rakennuslehteen (seppo.molsa@rakennuslehti.fi).

Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa

9 vastausta artikkeliin “Tuulettumaton eristerappaus on puupinnalla homeriski”

  1. Jo ihan näin maalikkonakin tajuaa ettei tuollainen rakenne voi olla toimiva..

  2. jo on asiaton otsikko tässä Mölsän jutussa. Hammarbyn ruotsalaistalot on kivirakenteisia. Suurin ongelma rakenteessa on kipsilevy, joka ei tiettävästi kestä kosteutta.

    1. Vastaus edelliseen. Minulla on Hammarby Sjöstadista tehty raportti. Kivitalojahan nuo kerrostalot ovat, mutta homehtuneiden seinärakenteiden kuvissa on selvää puurakennetta – ja kilpsilevyjä. Ongelma on siten saman kuin noissa Myresjöhusin pientaloissa ja sama mistä Frame-raportissa varoitettiin.

      Mitä tulee ongelman yleisyyteen Suomessa, niin pikainen googlaus netin keskustelupalstoilta toi esiin tällaisia herkkupaloja. Eli jos ammattilaisilla on asiat haussa, niin sitä enemmän ne on talojen omistajilla.

      www. rintamamiestalo.fi:
      1.Täällä kotikulmilla oli aivan upea rapattu mansardikattoinen hirsitalo (aika erikoisuus sinänsä). Ränsistyneenäkin se oli todella juhlavan näköinen. Tuosta lisäeristeestä rapin alla en kyllä ole niin varma. Kamalan näköistä kattoa kun kesän seinällä sateessa olleiden villojen päälle vedetään vielä paksu rappaus. Mihinhän sekin vesi kuivuu ja missä ajassa?

      2. Lämpörappaus on käsite, josta nyt on puhe. Tietoa on ihan hyvin saatavilla. Voidaan muistaakseni tehdä myös styroxin päälle. Vettä imevä villa kuulostaa aika pahalta, koska vesi menee myös rappauksesta läpi – eikä villa näin ollen kuivu koskaan. Nykyisin taitaa olla villoja, jotka ei ime vettä.

      3. Lämpörappausta on käytetty paljon räystäättömissä kerrostaloissakin, eikä villojen kastuminen tai jäätyminen ole tullut ongelmaksi. Käyttää voi tietysti myös Solupolystyreenieristettä, jonka vesihöyrynläpäisy on parempi kuin puulla. Näin seinärakenne toimii oikeaoppisesti rakennusfysiikan mukaisesti.

      4. Eristyskyky lienee aika paljon huonompi kostuneessa villassa?

      5. Rakentaja.fi esitteli rintamamiestalon energiaremonttia seuraavasti:

      Uusi julkisivu muodostuu 50 mm paksusta PAROC FAS 4 –eristelevystä, joka kiinnitetään aluslaudoitukseen. Sen päälle asennetaan rappausverkko ja kaksi kerrosta kuitusementtilaastia. Pintaan ruiskutettiin ohutrappauslaasti max. 0,6 kivellä. Kun rappaus oli valmis, päälle ruiskutettiin Tikkurilan Kivisil-pohjustetta ja maalattiin kahteen kertaan Kivisil-maalilla, joka estää sadeveden pääsyn pintaa syvemmälle, mutta on kuitenkin vesihöyryä läpäisevä. Työt toteutettiin omatoimisesti lukuunottamatta rappausvaiheita, johon palkattiin ammattimies. Työt kestivät ansiotyön ohessa vapaa-aikoina tehtynä n. kaksi kuukautta. Talon isäntä arvioi, että työn voi tehdä huolellinen omatoimiremontoija. Omistaja rakennusinsinöörinä tunsi järjestelmän entuudestaan ja piti sitä hyvänä ratkaisuna.

  3. Ja taas kärjistetään, viedään lukijaa kuin pässiä narussa.
    Kaikessa rakentamisessa on laadun takeena toimiva ja asianmukainen suunnittelu. Käytän tässä esimerkkinä rintamamiestalon saneerausta. Tyypillinen rintamamiestalo on varustettu painovoimasella ilmanvaihdolla. Vaihdettu uudet ikkunat. Siäpuolelle pintaremontin yhteydessä saneerauslevy ja jopa lisäeristystä. Uusittu ulkoverhous puulla, joka lyöty suoraan tuulensuojan tai vinolaudoituksen päälle ja maalattu niin ” hengittävällä” öljymaalilla kuin vain voi. Tämä rakenne on aivan samanlainen pommi, kuin mikä tahansa epäonnistunut saneerauskohde. MIssä edellä mainitussa on toimiva höyrynsulku ? Ehkäpä vasta se hengittävä öljymaali.
    Lisälämmöneristys puutaloon on toimiva ratkaisu, kun remontoidessa otetaan huomioon kosteuden vapaa siirtyminen. Tehdään kastepistelaskelmat jne.

  4. Ihan naurettavaa kommentointia ”ammattilaisilta”. Kaiken voi pilata, jos tekee työn huonosti; siitä Ruotsin kohteissakin on kyse. Yritykseni on tehnyt kymmeniä pientaloja tuulettumattomalla eristerappauksella ja yhdessäkään ei ole vuosien mittaan ollut minkäänlaisia ongelmia.
    Turhaa peloittelua, mutta johtunee siitä, että isojen rakennusliikeiden laatu ei ole riittävää ja virheitä tehdään kaikissa rakenteissa ja asiakas maksaa sen lystin.

    1. Hei villamies ja tiivis pinnoituksesi .Mökkien kuorrutuksesi ovat kunnossa tasan niin kauan kuin vesihöyryn osapaine ( selvitä mikä se on ) seinärakenteeseen saavuittaa esim. sisätilojen käyttömuutoksesta johtuen kriittisen rajan . Pakkaa hyvissäajoin kapsäkki.

  5. Hei.
    ”Ongelmat ovat olleet pahimpia EPS-eristeillä. Näissä tapauksissa vettä on päässyt myös eristeen läpi vietyjen kiinnikkeiden tai seinään porattujen lamppujen tai markiisien kiinnikereikien kautta.”

    Oliskohan kylmäsilloilla osansa kondensoitumisessa.
    Eli kysymystä on turha asettaa, koska vesi ei virtaa kiinneiden luonnollisen tiivistä reikää pitkin. Siinä virtaa lämpö ulos ja sisäosa jäähtyy ja saavutetaan helpommin kastepiste.

  6. Eiköhän rakenteissa hometta riitä meilläkin jo lähtiessä korjaamaan.
    Home rakenteen sisällä ei sinänsä haittaa mitään, kunhan sisäpinta on läpivienteineen tiivis.
    Tehostamalla ilmanvaihtoa alipaineiseksi, kyllä saadaan mikrobeja imettyä huonetilaan, vaikka lattian rakosista.
    Rakenteen kuivuessa, myös homesienen rihmastot menevät lepotilaan.
    Ulkopuolen ilmaraolla on myös omat riskinsä: Seinärakenteen ilmatiiveys saattaa kärsiä, tuuletusilman mukana siirtyy myös kosteutta, seinän lämmöneristyskyky voi laskea ja viilentyessään tuuletuksella kastepistekin voi aiheuttaa omat kondenssiongelmansa.
    Seinärakenteet ovat iät ajat kuivuneet seinän läpäistessä lämpöä, nykyiset hyvät seinäeristeet eivät välttämättä toimi niin hyvin tässä aiheessa. Myös paksun eristeen sisäinen konvektio voi olla haitallista.
    Huolellisuus ilma tiiveyden kanssa on ratkaisevaa ja varsinkin sisäpuolella.

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat