Ruotsin Pajalan kaivoshanketta johtanut kaivosyhtiö Northland Resourcers ajautui alkuvuonna kriisiin, joka uhkasi lopettaa sekä Pajalan Kaunisvaaran että Kolariin Hannukaiseen suunniteltujen rautakaivosten toiminnan heti alkuunsa. Kaunisvaaran rakentaminen oli arvioitu 150-230 miljoonaa euroa alakanttiin eikä tällaisia rahoja löytynyt yhtiöltä eikä sijoittajilta, jotka talouskriisi on tehnyt varovaisiksi. Hannukaisessa on tehty vasta kannattavuusarvioita, mutta ei investointeja.
Kesäkuun alussa hätiin tuli Luossavaaran ja Kiirunavaaran rautakaivoksia isännöivä ruotsalainen valtionyhtiö LKAB. Mukaan uusiksi sijoittajiksi saatiin myös laitetoimittajat ja urakoitsijat kuten Metso ja Peab, joka täten pääsevät turvaamaan omia saataviaan. Suomalaiset rakentajat voivat näin jälkikäteen olla jopa tyytyväisiä, että Peab kiilasi ne tarjousvaiheessa sivuun.
Northland Resourcesin rahoitusohjelma pitää vielä hyväksyttää ylimääräisessä yhtiökokouksessa juhannuksen jälkeen.
Vaikeuksissa on myös Pahtavaaran kultakaivos Sodankylässä. Sitä operoiva Lapland Goldminers on hakenut yrityssaneerausta. Kaivoksen kultapitoisuus on niin pieni, että kaivos on ollut kannattava vain kun kullan hinta on ollut piikissä. Kaivoksen aiemmillekin omistajille on käynyt huonosti. Kaivos ilmoitti huhtikuussa lomauttavansa 35 henkeä. Lemminkäinen on vastannut kaivoksen porauksista.
Kanadalaisen Beldevere Miningin operoimassa Hituran nikkelikaivoksessa Nivalassa työt pysähtyvät ainakin 90 päiväksi lomautusten vuoksi. Nikkelin maailmanmarkkinahinta on laskenut laskenut 15 000 dollariin tonnilta, kun kannattavuusraja olisi 17 000 – 18 000 dollaria. Nikkeliä on viety Kiinaan.
Ajat ovat muuttuneet talouskriisin myötä nopeasti. Vielä pari vuotta sitten suomalaiset lobbasivat sen puolesta, että Pajalan malmi olisi kuljetettu Narvikin sijaan Kolarin ja Tornion välistä rataa pitkin, jolloin se olisi tietänyt radalle vielä lisää suuria radanparannusinvestointeja. Keskustelua käytiin kiivaasti myös siitä, miten kaivosyhtiöitä pitäisi verottaa siitä hyvästä, että ne ovat lähteneet investoimaan Suomeen.
Suomesta kaivosinvestointien vaatimia valtavia riskirahoja ei ole juurikaan löytynyt, mutta sitäkin enemmän kateutta siitä, että joku voisi onnistua. Nyt kateutta ei tarvitse tuntea, kun riskit ovat toteutuneet niin Pajalassa, Pahtavaarassa kuin ihan kotimaisin voimin toteutetussa Talvivaarassakin. Nyt verotuksen miettimisen sijaan joudutaan pohditaan, miten valtio voisi tulla tukemaan yhtiöitä niin, että toiminta ja investoinnit jatkuisivat.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Pohjoisen kaivosbuumi kääntyi talouskriisiksi”