Rakennusalan järjestöt vaativat alan osaamisvajeen selvittämistä
Rakennusalan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita edustavat järjestöt vaativat pikaisia toimenpiteitä alan osaamisvajeen ja koulutustarpeen perusteelliseksi selvittämiseksi ja julkisen, pätevien toimijoiden rekisterin perustamiseksi. Suomen Arkkitehtiliitto Safa ry ja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry sekä Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry lähestyivät asiassa opetusministeri Krista Kiurua perjantaina 31. toukokuuta.
Rakennusalan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita edustavat järjestöt vaativat pikaisia toimenpiteitä alan osaamisvajeen ja koulutustarpeen perusteelliseksi selvittämiseksi ja julkisen, pätevien toimijoiden rekisterin perustamiseksi. Suomen Arkkitehtiliitto Safa ry ja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry sekä Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry lähestyivät asiassa opetusministeri Krista Kiurua perjantaina 31. toukokuuta.
Järjestöt katsovat, että kiinteistö- ja rakennusalan osaamisvajeen hoitamiseksi ei tule tehdä hätiköityjä ratkaisuja, vaan ensin pitää selvittää koko alan koulutustarpeet. Ratkaisujen tarvittavasta koulutuksesta ja sen volyymistä tulee perustua kattaviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Opetushallitus on viime vuonna toteuttanut toimialaa yleisesti koskevan koulutuksen laadullisen ennakoinnin pilotin (ns. VOSE-hanke). Hanketta tulee nyt syventää tehtäväkohtaisesti ja varmistaa yhtenäisyys alan pätevyysvaatimusten kanssa. Rakennusalan koulutustarpeita arvioitaessa tulee huomioida erityisesti jo alalla työskentelevien osaamisen päivittämisen ja ylläpitämisen tarpeet.
Luotettavimmin alan työvoiman laadullisia ja määrällisiä tarpeita ennakoi Kiinteistö- ja rakentamisalan koulutus- ja osaamisbarometri. Edellinen raportti on vuodelta 2008, ja sen päivitys on tehtävä pikaisesti kiinteässä yhteistyössä alan järjestöjen, yritysten ja asianomaisten ministeriöiden kesken.
Tarve lakisääteisille pätevyysvaatimuksille nousi vahvasti esille eduskunnan keskustellessa rakennusten kosteus- ja homevaurioita käsittelevästä tarkastusvaliokunnan mietinnöstä. Eduskunnan kannanottoihin viitaten tulee koko rakennusalan toimijoiden tietoja ja taitoja syventää sekä luoda alalle julkinen, viranomaisten ylläpitämä ammattihenkilöiden keskusrekisteri (vrt. sosiaali- ja terveysalan Terhikki), joka edellyttää rekisteröinnin ylläpitämiseksi jatkuvaa osaamisen päivittämistä.
Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa
5 vastausta artikkeliin “Rakennusalan järjestöt vaativat alan osaamisvajeen selvittämistä”
Krista laittaa homman kuntoon ja nopeasti !
Mitäs nämä järjestöt ja muut ’edunvalvojat’ ovat tässä asiassa viime vuosina tehneet ?
Ei homevauriot ole vahingossa tulleet .
Kiinteistöjen omistajat ovat tietoisesti laiminlyöneet asiantuntijioiden ehdottomat korjaukset.
Erityisesti kunnat ovat tässä kunnostautuneet.
Koulutusta ei tarvita lisää säädetään sensijaan että pitää olla lupakirja ja pätevyys seuraaviin tehtäviin
1. Kiinteistöjen omistaminen vain päteville
2. Otteiltaan karski ja ammattitaitoinen projektipäällikkö pitämään kaikki hullutukset kurissa rakennuksen vaipan ratkaisuissa.
Lakisääteisesti meillä on kaksi tahoa, jotka vastaavat rakennuksesta kaikilta osin:
– itse rakennusprojektissa suunnittelusta rakentamiseen tämä taho on RAKENNUSHANKKEESEEN RYHTYVÄ (rakennuttaja)
– valmistumisen jälkeen OMISTAJA vastaa kaikesta.
Nämä kaksi tahoa tarvitsevat valistusta, koulutusta jne. Tiputtakoot nämä kaksi tahoa laaduttomat rakennusalan toimivat projekteistaan. Oppivat sitten varmasti kouluttautumaan. Koko rakennusalan laadun perusta on rakennuttajissa ja omistajissa.
Vedetään vähän takaisin en aiemmin ymmärtänytkään että hullutusten piirtäminen voi johtua koulutuksen puutteesta.
SAFA:n räätälöimät täydennyskurssit on erinomainen idea.
Yliopistotutkintojen osalta osaamisvajetta on todella vaikea määrittää. Esim. arkkitehtien yleinen valmistumisaika on kai 6-10 vuotta ja diplomi-insinööreillä 6-8 vuotta. Toisin sanoen: nyt alkavassa koulutuksessa pitäisi aina tietää jonnekin 8 vuoden päähän se, että onko silloin kuinka paljon minkäkin alan työpaikkoja. Välissä ehtivät muuttua niin rakennusmääräykset, suhdanteet, ja tilaajien mieltymykset, kuin monet muutkin asiat, jotka kaikki vaikuttavat sekä osaajien tarpeen määrään että näiden tarvitseman osaamisen sisältöön.
Asiaa ei helpota se, että eläköityminenkin on suunnittelupuolella aika hämärä käsite. Osa piirtelee jotain vielä 70-vuotiaanakin, ja osa puolestaan vaihtaa suunnittelutyöt johonkin muuhun jossain vaiheessa uraansa.
Mutta on selvää, että esim. sisäilma-asioihin tarvittaisiin lisää osaamista. Mutta mistä sitä saataisiin? Mitä tarkalleen ottaen pitäisi kouluttaa ja kenelle? Sisäilmaongelma-asia on todella laaja teema, jota edes alan asiantuntijat eivät ymmärrä vielä kunnolla, saati että mitä siitä osataan opettaa jollekin sellaiselle, jolle sisäilma-asiat ovat suunnittelutyön kannalta yksi sivuasia muiden joukossa. Viime aikoina on tullut seurattua vierestä useammankin rakennusalan opiskelijan elämää valmistumiseen saakka. Suomalaisyliopistoissa ei ole tällä hetkellä yhtään opintojaksoa varsinaisesti sisäilma-asioista. Asia johtuu varmaan osin siitä, että se on liian monitieteinen teema. Siihen liittyvät rakenteet, ilmanvaihdon suunnittelu, terveystieteet, taloudelliset realiteetit ja monet muut asiat. Rakennetaustaiset ihmiset eivät ymmärrä ilmanvaihtoa, eivätkä terveysasioita, terveysalan ihmiset eivät ymmärrä rakenteita eivätkä ilmanvaihtoa ja LVI-puolen ihmiset eivät ymmärrä rakenteita ja terveysasioita. Kokonaisuuden ymmärtäminen on vaikeaa, kun sisäilma-asioihin liittyvät asiat ovat pirstoutuneet monelle tieteenalalle.