Juha Komonen kokosi ohjepaketin rakentamisen kosteudenhallintaan

Vahasen toimiston kosteusasiantuntija Juha Komonen on koonnut perusteellisen ohjeiston uudisrakentamisen kosteudenhallintaan. Ohjeisto palkittiin kosteusturvallisen rakentamisen kilpailussa kunniamaininnalla erinomaisen käytännönlähtöisyytensä ansiosta. Artikkelissa esitetään käytännön kohteissa toimiviksi havaittuja kosteudenhallintakäytäntöjä.

Vahasen toimiston kosteusasiantuntija Juha Komonen on koonnut perusteellisen ohjeiston uudisrakentamisen kosteudenhallintaan. Ohjeisto palkittiin kosteusturvallisen rakentamisen kilpailussa kunniamaininnalla erinomaisen käytännönlähtöisyytensä ansiosta. Artikkelissa esitetään käytännön kohteissa toimiviksi havaittuja kosteudenhallintakäytäntöjä.

Tietoisuus rakentamisaikaisen kosteudenhallinnan puutteista on lisääntynyt, mikä sisäilmaselvitysten ja terveydellisten seikkojen siivittämänä on viime aikoina noussut myös sanomalehtien sivuille ja kaikkien tietoisuuteen. Käytännössä rakennushankkeiden laadun- ja kosteudenhallinta vaihtelee paljon.

Artikkeliin on koottu työmaan kosteudenhallintatoimenpiteitä, joiden suhteen työmailla havaitaan jatkuvasti puutteita. Teemoina nostetaan esiin betonirakenteiden kuivumisen arviointi ja -todentaminen sekä puolivalmiiden rakenteiden työnaikaisia suojausratkaisuja, joilla osaltaan voidaan varmistaa valmiiden rakenteiden turvallisuus ja käytöaikainen terveellisyys. Ainakin nämä käsitellyt toimenpiteet tulisi saada työmailla kuntoon välittömästi, kunnes sääsuojaustekniikka mahdollistaa kuivan rakentamisen.

Kosteudenhallinnan perusteet

Nykyaikaisen rakennushankkeen tuloksena pitää syntyä terveellinen ja energiatehokas rakennus, jonka ulkovaipan ulkopinta on kosteusteknisesti toimiva ja ulkovaipan sisäkuori on ilmatiivis. Rakennuksen rakenteiden, erityisesti ulkovaippa- ja märkätilarakenteiden, tulee olla vikasietoisia ja kuivumiskykyisiä. Tämä edellyttää tarkkaa rakennusfysiikan huomioon ottamista hankkeen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytön aikana. Hyvä lopputuote edellyttää kuivaa tai ainakin riittävän kuivaa rakentamista eli hyvää kosteudenhallintaa. Oman lisänsä monimutkaisen lopputuotteen toimivuuteen tuovat jatkuvasti teknistyvät materiaalit, koko ajan kehitettävät uudet ratkaisut, uusiutuvat viranomaisohjeet ja muuttuvat ilmasto-olosuhteet. Kosteudenhallinnan epäonnistuessa syntyvät ongelmat ovat vakavia, sillä ne voivat olla ihmisten terveydelle vaarallisia.

Tässä artikkelissa esitetään toimivia kosteudenhallintakäytäntöjä sekä annetaan ohjeita betonilattioiden päällystettävyyden arvioinnin käytännön laadunvarmistustoimenpiteisiin. Betonirakenteiden päällystettävyyden arviointiprosessin laiminlyönti on yksi useimpia riitaselvityksiä aiheuttava tekijä rakennushankkeissa. Betonilattioiden asianmukaisella kosteudenhallinnalla ja hyvällä dokumentoinnilla voidaan välttää betonilattioiden liiallisesta kosteudesta aiheutuvat sisäilmaongelmaepäilyt ja -selvitystoimenpiteet.

Kosteudenhallintaprosessi

Rakennushankkeen kosteudenhallintaprosessi on monisyinen ja edellyttää yleensä toimenpiteitä suunnittelun, rakentamisen ja käytön aikana kaikilta hankkeen osapuolilta. Kosteudenhallintaprosessi voidaan pelkistää toimenpiteiksi, joilla osaltaan varmistetaan kohteen tavoitteiden mukainen laatu, käytönaikainen terveellisyys ja pitkäikäisyys.
Vahanen Oy on toiminut rakennuttajien ja urakoitsijoiden tilaamana sekä viranomaisten edellyttämänä kosteudenhallinnan asiantuntijana rakennushankkeiden kaikissa vaiheissa hyvinkin moninaisissa hankkeissa. Näissä tehtävissä on kertynyt runsaasti kokemuksia työmaiden kosteudenhallintamenettelyistä. Rakennushankkeiden laadun- ja kosteudenhallinta vaihtelee rakennushankkeissa suuresti. Joskus tehdään kaikki mahdollinen ja välillä ei alkeellisintakaan suojaamista.

Tyypillinen tapaus työmaalta on, että kosteudenhallinnan laiminlyönnin seurauksena ontelolaataston pinnalle kertynyt vesi kulkeutuu julkisivueristeeseen. Hyvin hoidetulla työmaalla kosteudenhallinnan asianmukaiset toimenpiteet estävät julkisivueristeiden kastumisen elementtirakentamisessa. Saumatun ontelolaataston reunoille on liimattu kermikaista, jonka ulkoseinän puoleisen reunan alle, lähelle kaidetta, on asennettu vastakaadoksi koolinki vedenohjausta varten. Lisäksi julkisivueristeet on suojattu pressuilla.
Kosteudenhallintasuunnitelman tavoitteena on ohjata työmaata kohteen toteuttamiseksi niin, että rakenteet kuivuvat suunnitellussa aikataulussa ja mahdolliset työmaa-aikaiset kosteusvauriot voidaan minimoida.

Kosteudenhallintasuunnitelma laaditaan ennen rakennustöiden aloitusta ja siinä mm. arvioidaan kosteusriskejä, jotka saattavat aktivoitua rakentamisen eri vaiheissa. Kosteudenhallinta räätälöidään tapaus- ja tuotantomenetelmäkohtaisesti, sillä paikallavalurakentaminen ja elementtitekniikka joko uudis- tai korjauskohteessa asettavat kosteudenhallinnalle eri lähtökohdat. Kosteudenhallintasuunnitelmaa myös tulee täydentää tarvittavilta osiltaan rakennustöiden aikana.

Suunnitelmassa käydään systemaattisesti läpi kosteusteknisesti kriittiset rakenteet ja rakennusosat niin rakennusfysikaalisen toimivuuden, aikataulun, urakkarajapintojen, ja työnaikaisen suojauksen kannalta. On erittäin tärkeää, että kosteudenhallintariskit 1) kartoitetaan, 2) tiedostetaan, 3) kirjataan ylös näkyville ja niihin mietitään 4) torjunta- sekä 5) korjaustoimenpiteet etukäteen.

Kosteudenhallintasuunnitelmassa käydään läpi mm. betonirakenteiden kuivumisen varmistus käyttäen hyväksi uusien valettujen betonilattiarakenteiden kuivumisaika-arvioita. Niiden pohjalta laaditaan toimenpide-ehdotuksia, jotta uudet rakenteet kuivuvat suunnitellussa aikataulussa ilman aikatauluviivytyksiä. Suunnitelman tulee sisältää kosteusmittaussuunnitelma mittaustapamenetelmineen, sillä rakenteiden työnaikaiset kosteusolosuhteet tulee aina selvittää luotettavasti ja dokumentoida hyvin. Se on kaikkien etu. Kosteusmittausten dokumentointitapa on esitetty mm. RT-kortissa RT 14-10984, Betonin suhteellisen kosteuden mittaus.

Valitettavan usein kosteudenhallinnan konsultin tarkastettavaksi tulee suunnitelmia, jotka ovat puutteellisia ja tehty varsin yleisellä tasolla. Tarkastetuissa suunnitelmissa ei yleensä oteta huomioon erilaisten rakennusten omia erikoiskysymyksiä, ja niistä puuttuvat varsinkin työmaan olosuhteiden hallintaan – suojaukseen ja kuivattamiseen – liittyvät tarkat suunnitelmat ja ohjeet. Tarkastetuista kosteudenhallintasuunnitelmista puuttuu usein myös kosteudenmittaussuunnitelma.

Kosteusmittaussuunnitelmassa tulee esittää ja suunnitella se, mitä, mistä ja miten mitataan. Ei ainoastaan betonilattioiden, vaan myös kastuneiden lämmöneristeiden kosteus todetaan kosteusmittauksilla. Tarvittaessa rakenteet kuivatetaan tai turmeltuneet materiaalit vaihdetaan.

Ulkoseinä- ja runkorakenteiden sääsuojaus

Yhä paraneva sääsuojatekniikka mahdollistaa jo suurien kohteiden huputtamisen ja kuivana rakentamisen. Elementtirakentamisessa rakennusosien nostot rajoittavat kattavan sääsuojan käyttöä, jolloin työmaan kosteudenhallinta tehdään tuotantoprosessin ehdoilla ja ongelmat ratkaistaan kohdekohtaisesti rakennusrungon noustessa. Elementtirakenteisen rungon nostossa ongelmia aiheuttavat yleensä ylimpien kerrosten vesitiiviyden puute, valumavedenohjaus, puolivalmiiden rakenteiden kastuminen sekä elementtionkaloihin ja -eristeisiin valuva ja jäävä vesi. Ratkaisuna käytetään vedenohjaus- tai padotusmenetelmiä, joiden keräämänä kerroksiin kertyvä vesi  joko poistetaan suoraan rakennuksen viemäverkostoon tai ohjataan väliaikaisella viemäröinnillä rakennuksen ulkopuolelle. Vähäiset vesimäärät poistetaan kerroksista vesi-imureilla.

Ontelolaattojen onteloihin voi havaintojen perusteella jäädä vettä yllättäviin paikkoihin. Jos ontelojen vedenpoistoreiät täyttyvät saumavaluista, vedenpoistoreiät tulee porata uudestaan. Yleisohjeena ongelmakohtiin tulee porata vedenpoistoreikiä 15 sentin välein. Myös ontelopiirustukset tulee muistaa tarkastaa, sillä ulko- ja väliseiniin liittyvissä onteloissa on varauksia tiheässä. Varausten väleihin tulee myös porata vedenpoistoreikiä. Märkätilojen kohdalla yleisesti sijaitsevien kololaattojen ontelot kannattaa aina tarkastaa hyvin, sillä kololaatan kohdalla ollut vesi siirtyy herkästi onteloon, jää sinne tai valuu eteenpäin esimerkiksi julkisivurakenteeseen.

Paikallavalurakentamisessa ylimmän kerroksen vesitiiviys on helpommin saavutettavissa, mutta esimerkiksi työnaikaisen sadevesiviemäröinnin ennakkosuunnittelu ja julkisivueristeiden sekä julkisivuaukkojen väliaikainen sääsuojaus edellyttää samankaltaisia vedenohjaustoimenpiteitä kuin elementtirakentamisessa.

Kipsilevyväliseinien suojaus

Rakentamisprosessissa eri työvaiheita limitetään aikataulusyistä. Usein väliseinätöitä tehdään alimmissa kerroksissa, vaikka rakennuksen runkoa yhä nostetaan ja ylin kerros tai vesikatto ei ole vedenpitävä. Varsinkin toimistokohteissa kattoon asennetaan väliseinälinjojen metalliset rankarakenteet varhain ja yleensä nämä ns. kipsilevyotsat myös levytetään. Levyt kastuvat usein vuotovesistä, jolloin ne tulee vaihtaa. Suojaustoimenpiteenä rankarakenteen yläpuolelle asennetaan muovikalvo, joka ohjaa valumisveden kipsilevyn ohi.

Usein kipsilevyväliseinät tai julkisivukipsilevyt asennetaan ennen lattian tasoitustyötä. Tasoitustyön aikana tasoitekerroksen kosteus siirtyy nopeasti kipsilevyn alareunaan ja seinäeristeeseen. Kipsilevyn kartonkimateriaali vaurioituu kosteudesta herkästi. Jos epäillään vaurioita, niin lattiatasoitepinnan alapuolelle jääneiden kipsilevyjen alareunasta irrotetaan kipsilevypaloja, jotka tarkastetaan aistinvaraisesti. Jos levyissä näkyy kastumisjälkiä, kipsilevypalat tulee lähettää tarkempaan mikrobitutkimukseen tai yleensä seinän alareuna tulee uusia 30 cm korkeuteen.

Vaurioituminen voidaan estää suojaamalla ja ympäröimällä väliseinärakenteen alaosa esimerkiksi vedeneristysjärjestelmällä (lattiaan ja seinään tartunta-aine + nauha + vedeneriste) jalkalistakorkeuteen asti. Vedeneriste muodostaa väliseinien ja muiden suojattavien rakenteiden alareunaan tai ympärille saumattoman yhtenäisen vedenpitävän suojan. Tarvittaessa tehdään kaksi levityskertaa.

Betonirakenteiden kuivumisen seuranta

Rakennusten betonilattiatyypit asettavat kosteudenhallinnalle ja kosteusmittauksille haasteita. Kohteissa voi olla maanvaraisia, lämmitysputkistoilla varustettuja, paksujen välipohjatäyttöjen päälle valettavia, ohuiden lämmöneristekerrosten päälle valettavia ns. ”kelluvia” tai tavanomaisia pintabetonilattioita sekä näiden yhdistelmiä.

Asiallisessa kosteudenhallinnassa jokaisen peittyvän kerroksen kosteustila tulee selvittää luotettavasti ennen seuraavan kerroksen asentamista. Esimerkiksi kerroksellisten lattioiden kantavan betonirakenteen pinnan tulee olla riittävän kuiva ennen eristekerroksen asentamista ja pintabetonilaatan valua. Pintabetonilaatan tulee taas kuivua riittävästi ennen lattiapäällysteen asentamista. Näin samasta lattiakohdasta tarvitaan useita kosteusmittauksia.

Yleensä ja vallitsevan ohjeistuksen mukaisesti betonilattiarakenteet mitataan kahdelta syvyydeltä, mutta tarvittaessa ne voidaan mitata kolmelta ja usein neljältäkin syvyydeltä, jolloin rakenteen kosteusjakauma selviää tavanomaista tarkemmin.

Päällystysmateriaalien sallitut kosteusraja-arvot

Lattia- ja seinärakenteiden tulee kuivua ennen päällystämistä kunkin päällystemateriaalin edellyttämän kosteusraja-arvon alapuolelle. Esimerkiksi betonin suhteellinen kosteuspitoisuus muovimaton alla saa olla päällystyshetkellä arviointisyvyydellä enintään 85 % RH ja betonin ja/tai sen tasoitteen pinnassa sekä 1 – 3 cm syvyydellä enintään 75 % RH viimeisenkin tasoituksen jälkeen. Kohteen lattiapäällysteet tulee kartoittaa, ja päällysteille asetetut sallitut enimmäiskosteuspitoisuusarvot tulee listata ja tarkastaa esimerkiksi materiaalitoimittajilta tai Betonirakenteiden päällystämisen ohjeista.

Rakenteiden päällystettävyyspäätöksiä (raja-arvot yms.) voidaan lisäksi arvioida tapauskohtaisesti materiaalivalmistajan kanssa, rakentajan ja rakennuttajan kanssa sopimisella perustelluin syin tai muuhun parempaan, tarkempaan tietoon perustuen. Tarkemmat raja-arvot tulee perustella, jos ne poikkeavat urakka-asiakirjoissa määritellyistä raja-arvoista. Tarkemmassa rakennusfysikaalisessa analyysissä huomioidaan mm. päällysteen vesihöyrynläpäisevyys.

Kuivien tilojen laatoituksessa betonirakenteiden pintarakennejärjestelmän (kiinnityslaasti + laatoitus) tulee kyetä vastaanottamaan betonissa päällystyksen jälkeen tapahtuva kutistuminen. Päällystämisen jälkeen tapahtuvan kutistumisen suuruutta voidaan arvioida Betonirakenteiden päällystämisen ohjeista.

 Betonilattiarakenteiden kuivumisaika-arviot

Betonilattiarakenteiden kuivumisaika voidaan arvioida esimerkiksi Betoniyhdistyksen laskentaohjelmalla BY1021. Laskentaohjelmassa käytettävät muuttujaparametrit ovat: betonirakenteen paksuus, tavoitekosteus, betonimassan vesi-sideainesuhde, alustarakenteen kosteus, jälkihoito ja kuivumisolosuhteet. Laskentaohjelma arvioi jälkihoidon jälkeen tarvittavan kuivumisajan viikkoina.

Kuivumisaika-arviot ovat laskennallisia, kokeisiin perustuvia suuntaa-antavia arvioita, joista kohteessa toteutuvat kuivumisajat saattavat poiketa. Betonirakenteiden todellinen kuivumisaika alkaa viimeistään lämmön päälle saamisesta, jälkihoidon lopetuksesta tai siitä, kun rakenne ei enää kastu. Todellinen arvio rakenteiden kosteustilasta ja päällystettävyydestä saadaan vain rakennekosteusmittausten perusteella.

Betonirakenteen laskettua kuivumisaikaa verrataan kohteen aikataulussa kuivumiseen varattuun aikaan (betonivalujen valmistumisesta mattotöiden suoritukseen) ja tarkastetaan onko kuivumisella riittävästi aikaa. Jos työmaan aikataulu on käytössä olevien aikataulu- ja laskentatietojen valossa realistinen, saadaan käytetyistä laskentaparametreista rakennustyömaan kuivumisolosuhdevaatimukset (T ja RH). Jos laskettu kuivumisaika on aikataulussa olevaa pitempi, tulee betonin koostumusta muuttaa tai kuivumisolosuhteita parantaa. Käytettyä betonilaatua muuttamalla rakenteiden kuivumisaika lyhenee merkittävästi.

Kuivumisaikojen riittävyys tulee aina tarkistaa myös työmailla todellisuudessa vallitsevissa, yleensä huonoissa kuivumisolosuhteissa. Kireissä aikataulutilanteissa on kannattavaa osoittaa, että valittu betonilaatu ehtii kuivua myös huonommissa olosuhteissa.

Työmaan olosuhdeseuranta

Betonilattioiden kuivumisaika-arvioista saadaan kuivumisolosuhdetiedot eli rakennusaikaisen sisäilman tavoitearvot. Kohteissa tulee aina suorittaa sisäilman mittauksia, joilla varmistetaan, että sisäilman kuivumisolosuhteet (lämpötila ja suhteellinen kosteus) ovat riittävän hyvät rakenteiden kuivumiselle ja mahdollisesti tarvittaviin olosuhde parannuksiin osataan ryhtyä ajoissa.

Rakenteiden kosteusmittaukset suoritetaan sopivalla otannalla niin laajasti, että kaikkien pinnoitettavien rakenteiden riittävästä kuivumisesta voidaan olla varmoja. Kohteessa suoritettavat kosteusmittaukset voidaan jakaa lähtötasomittauksiin, seurantamittauksiin ja päällysteiden asennettavuusmittauksiin. Betonin suhteellisen kosteuden mittausmenetelmät esitetään RT-kortissa RT 14-10984.

Lähtötasomittaukset voidaan suorittaa, kun kohteen tai sen osan vesikatto on valmis tai jollain muulla tavalla voidaan varmistua siitä, ettei seurattava rakenne enää kastu. Seurantamittauksia suoritetaan 2 – 6 viikon välein ja niillä varmistetaan rakenteiden hallituttu kuivuminen sekä työmaan aikataulussa pysyminen. Saatavien kosteusmittaustulosten perusteella ohjeistetaan jatkotoimenpiteitä, joita voivat olla esimerkiksi rakenteen kuivumisolosuhteiden parantaminen, radikaalimpi kuivumisen nopeuttaminen, vaihtoehtoisten ratkaisujen haku tai päällystyksen aloittaminen. Seurantamittausten laajuus tarkentuu työn edetessä.

Työmaaolosuhteet ja työmaan kastuneet alueet tulee kirjata muistiin ja kastuneista alueista ja rakenteista laaditaan kartta. Näihin kohtiin kohdistetaan tarkistusmittauksia ja varsinaiset päällystettävyysmittaukset kohdistetaan aina tiedossa oleviin viimeisimmäksi kastuneisiin lattiakohtiin. Lattioiden päällystyslupa annetaan näiden kosteusmittausten perusteella. Varsinaiset päällystettävyysmittaukset suoritetaan tilanteesta riippuen 0 – 2 viikkoa ennen rakenteiden aiottua vedeneristämistä, päällystystä tai pinnoitusta. Kaikki lattianpäällysteet tulee asentaa lämpötilassa, joka on mahdollisimman lähellä tulevia normaaleja rakenteiden käyttölämpötiloja. Lisäksi tulee varmistaa, että viimeisetkin tasoitteet ehtivät varmasti kuivumaan riittävästi ennen päällystystä ja että rakenteen pintaan ei tuoda liiman mukana liikaa kosteutta.

Betonilattioiden kosteudenhallinta on hyvä keskittää yhdelle taholle, joka kosteusmittausten perusteella myöntää huonetilakohtaiset päällystys- ja pinnoitusluvat. Selkein tapa on värittää päällystyslupa kerrospohjaan huonetilakohtaisesti.

Useat toistuvat kosteusmittaukset voi esittää graafisesti, mikä konkretisoi rakenteen tilan ja kuivumishistorian. Toisinaan rakenteen toimivuus varmennetaan tarkastusmittauksella rakenteen päällystämisen jälkeen.

Kosteudenhallinnan organisointi

Työmaalle tulee nimetä riittävät toimi- ja ajankäyttövaltuudet saava kosteusvastaava, jonka vastuulla ovat kaikki kohteen kosteudenhallintatoimenpiteet. Tällöin kosteudenhallintaan ei jää rakennusvaihe-, urakkaraja- tai organisaatioperäisiä rajapintoja. Kosteusvastaava dokumentoi kosteudenhallintahavaintoja säännöllisesti. Hän esimerkiksi pitää kosteudenhallintapäiväkirjaa ja mm. merkitsee ylös kastuneet alueet pohjapiirustuksiin tai huonetilakortteihin eli pitää yllä ns. ”lammikkolistaa”.

Rakennustyömaan kosteudenhallinnan on havaittu tehostuvan merkittävästi säännöllisissä, esimerkiksi kuukauden välein pidettävissä kosteudenhallintapalavereissa, joissa käsitellään pelkästään kosteudenhallinta-asioita.

Juha Komonen
Vahanen Oy

Lisätietoa

Rakennusfysiikka 2013 22.-24.10. seminaarijulkaisu. Uusimmat tutkimustulokset ja hyvät käytännön ratkaisut. TTY ja RIL. 486 s
RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen. Suomen Rakennusinsinöörien liitto ry. 243 s.
Keinänen, H. 2013. Kuivumiskykytarkastelu betonirakenteisten lattioiden muovipäällysteiden korjaustarpeen arviointiin. Rakennusfysiikka 2013. Seminaarijulkaisu 3. Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos.
Rakennustietosäätiö RTS. 2010. RT 14-10984 Betonin suhteellisen kosteuden mittaus. Rakennustietosäätiö Oy. 16 s.
Merikallio, T., Niemi, S. ja Komonen J. 2007.Betonirakenteiden päällystämisen ohjeet. Suomen Betonitieto Oy ja Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry. 48 s.

 

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Juha Komonen kokosi ohjepaketin rakentamisen kosteudenhallintaan”

  1. Rakennuslehden mukaan rakennusvalvonta ryhtyy jakelemaan keltaisia ja punaisia kortteja kosteusturvallisuuden laiminlyönneistä työmaille. Hyvä.

    Lehden jutun kuvassa vesi valui laatalta suoraan eristeisiin ja lisäksi sateen armoilla oli irtonaisia eristeitä odottamassa asennusta. Kai tuollakin työmaalla mestari tienasi jonkin euron lisää bonusta, kun oli noin paljon pysytynyt säästämään suojauskustannuksissa ja pystynyt parantamaan yrityksen katetta.

    Asukkaana haluaisin vaati vielä kovempia rangaistuksia asukkaiden terveyden tahallisesta vaarantamisesta. Vertailukohdaksi voisi ottaa asbestisaneerausten laiminlöynneistä seuraavat rikosseuraamukset.

Jätä kommentti