Järjestöt tuohtuivat pätevyyksien perumisista

Rakennusalan järjestöt lähettivät 7.11. eduskuntaan kannanoton, jossa ihmetellään, miten suunnittelijat ja mestarit voivat taannehtivasti menettää pätevyytensä harjoittamaansa työhön. Asuntoministeri Pia Viitanen vakuutti Rakennuslehden vierailulla 6.11. asiasta kysyttäessä, että lakiesitystä on hiottu eikä pätevyyksien osalta olemassa oleva tilanne muuttuisi.

Rakennusalan järjestöt lähettivät 7.11. eduskuntaan kannanoton, jossa ihmetellään, miten suunnittelijat ja mestarit voivat taannehtivasti menettää pätevyytensä harjoittamaansa työhön. Asuntoministeri Pia Viitanen vakuutti Rakennuslehden vierailulla 6.11. asiasta kysyttäessä, että lakiesitystä on hiottu eikä pätevyyksien osalta olemassa oleva tilanne muuttuisi.

Eduskunta

Korjauspyyntö hallituksen esitykseen (HE 147/2013 vp) eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

  

Eduskunnan käsittelyyn lokakuussa tullut maankäyttö- ja rakennuslaki on viemässä AA-pätevyyden pois sadoilta rakennusinsinööreiltä ja -arkkitehdeilta sekä rakennusmestareilta.

Kuten lain perusteluosassa mainitaan, suunnittelutehtävien vaativuusluokilla ja niihin liittyvillä kelpoisuusvaatimuksilla on merkitystä työ- ja elinkeino-vapauden kannalta, vaikka kysymys ei olekaan elinkeinotoiminnan luvanvaraisuudesta. Alalla työskentelee runsaasti AA-pätevyyden omaavia korkeakoulututkinnon tai aiemman ammatillisen korkea-asteen tutkinnon tai sitä vastaavan tutkinnon suorittaneita rakennus- ja erityissuunnittelijoita. Esitetyssä muodossa laki rajoittaisi näiden henkilöiden mahdollisuutta tehdä työtään ja harjoittaa elinkeinoaan.

Lain esittämässä muodossa AA-suunnittelijapätevyyden menettäisi betonirakenteiden erityissuunnittelijoista 37 %, teräsrakennesuunnittelijoista vastaavasti 28 % ja puurakenteiden suunnittelijoista 40 %. AA-vaativuus-luokan pääsuunnittelijoista pätevyyden menettäisi n. 15 %. Tätä vajetta ei rakennusala kestäisi. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että nykyiset AA-pätevyydet myös muun kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla henkilöillä säilyvät.

Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry on suunnittelualan yritysten etujärjestö, joka kantaa huolta suunnittelutoiminnan kokonaisuuden toimivuudesta. SKOLin 4.-6.11.2013 tekemän jäsenkyselyn perusteella yli 60 % kyselyyn vastanneiden jäsenyritysten erittäin vaativien kohteiden suunnittelupätevyyden (AA-pätevyyden) omaavista suunnittelijoista on koulutustaustaltaan AMK- tai opistoinsinöörejä. 57 % jäsenyrityksistä ilmoittaa lakiesityksen mukaisten kelpoisuusvaatimus-muutosten heikentävän merkittävästi yritysten kilpailukykyä, työllistämismahdollisuuksia ja liiketoiminnan volyymiä. Yli puolet yrityksistä ilmoittaa muutoksen vaikuttavan heikentävästi meneillään olevien projektien toimituskykyyn.

Toisin kuin esityksen kohdassa 4.1. väitetään, ehdotettu uusi säätely tulisi heikentämään merkittävästi yritysten toimintaedellytyksiä. AA-pätevyyden poistaminen yli puolelta suunnittelijoista johtaisi suunnittelu-, suunnitelmien tarkastus- ja rakennustoiminnan kaaokseen. Muutos tekisi suunnittelusta pullonkaulan, ylikuormittaisi jäljelle jäävät erittäin vaativien kohteiden suunnitteluun kelpoiset suunnittelijat ja sen seurauksena jopa heikentäisi suunnittelun laatua ja rakennusturvallisuutta.

Toisin kuin lakiesityksen yksityiskohtaisissa perusteissa kohdassa 5. Suhde perustuslakiin / Työ- ja elinkeinovapaus esitetään, ehdotetut kelpoisuusvaatimusten muutokset eivät ole välttämättömiä suunnittelun ja rakentamisen laadun turvaamiseksi. Mikään ei osoita, että AMK- tai opistoinsinööritaustaisten erittäin vaativien kohteiden suunnittelijoiden työn laatu poikkeaisi ylemmän korkeakorkeakoulututkinnon suorittaneiden vastaavia suunnittelutehtäviä tekevien suunnittelijoiden työn laadusta. Merkittävällä osalla Suomen arvostetuimmista AA-pätevyyden omaavista suunnittelijoista on AMK- tai opistoinsinööritausta.

Allekirjoittaneet järjestöt vaativat, että MRL -luonnoksen 120 e §:n kohdan erittäin vaativien suunnittelutehtävien (AA) kelpoisuusvaatimusta tulee korjata siten, että erittäin vaativissa suunnittelutehtävissä vaatimuksiin otetaan mukaan myös kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva korkeakoulututkinto rakentamisen tai tekniikan alalta tai vastaava aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto sekä edellä mainittu kokemus ja tehtävän vaatima osaaminen.

Edellä mainitun kaltainen virheellisyys löytyi myös lain 122 c §:n 4 momentista, joka nyt esitetyssä muodossa mahdollistaa, että erittäin vaativissa työnjohtokohteissa työnjohtajana voisi toimia jatkossa vain korkeakoulututkinnon tai aiemman ammatillisen korkea-asteen tutkinnon (vanha opistotutkinto) tai vastaavan tutkinnon suorittanut henkilö. Alalla työskentelee kuitenkin lukuisia AA-pätevyyden omaavia rakennusmestareita ja teknikoita, joilta uuden lain kautta vietäisiin mahdollisuus tehdä työtään. Esimerkiksi AA-luokan pätevyyden omistavista noin 630:stä 1-luokan betonityönjohtajasta pätevyyden menettäisi noin 270 teknikkoa tai rakennusmestaria.

Allekirjoittaneet järjestöt vaativat, että em. kohdan kelpoisuusvaatimuksiin tulee ehdottomasti lisätä teknikon tutkinto.

Allekirjoittaneiden järjestöjen mielestä laki tulee palauttaa uudelleen valmisteluun. A2:sen ja MRL:n valmistelu on jatkunut vuosia. Nyt lain valmistelu ei voi olla kiinni muutamasta lisäkuukaudesta.

Kunnioittavasti

Rakennusteollisuus RT ry, Tarmo Pipatti, toimitusjohtaja

Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Matti Mannonen, toimitusjohtaja

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry, Mikko Mäenpää, puheenjohtaja

Uusi Insinööriliitto UIL ry, Pertti Porokari, puheenjohtaja

Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry, Ahti Junttila, toimitusjohtaja

Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry, Pekka Kampman, puheenjohtaja

Tätä artikkelia on kommentoitu 16 kertaa

16 vastausta artikkeliin “Järjestöt tuohtuivat pätevyyksien perumisista”

  1. Ettei vain olisi oma lehmä ojassa ja syvällä. Rakennusvirheita ja suunnitteluvirheitä, vakaviakin saa siis jatkossakin tehdä ”yrittelemisvapauden” varjolla – ja todellisten osaajien palkkoja ja hintoja polkemalla

    1. MATALAPAINEINSINÖÖREISTÄ UHKA RAKENTAMISEN TURVALLISUUDELLE?

      Kun lueskelee uutta ’Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain ja asuntokauppalain 7 luvun 7 §:n muuttamisesta’ valtaa mielen epäusko siitä, miten tällainen hengentuote on päässyt valiokuntakäsittelyyn.

      Mikäli lakiesitys menee sellaisenaan läpi, pyyhkäistään vuodenvaiheessa 1.1.2014 kaikilta opisto- ja alemman korkeakoulututkinnon saaneilta erittäin vaativien hankkeiden AA-pätevyydet pois ilman siirtymäaikoja. Vaikuttaa siltä, että esitystä laadittaessa on unohdettu kokonaan nykyisen tutkintojärjestelmän perusperiaatteet, vaihtoehtoiset oppimispolut ylemmän korkeakoulututkinnon tason saavuttamiseen, lisäkoulutuksella ja tutkinnoilla pätevöittäminen sekä opinnäytetöiden perusteella pätevöityminen ylemmälle tutkintoasteelle.

      Lakiesityksen kohdassa ’120 e § Suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimukset’ todetaan yksikantaan, että ’erittäin vaativassa suunnittelutehtävässä edellytettäisiin soveltuvaa rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettua ylempää korkeakoulututkintoa’. Samoin todetaan että ’Esimerkiksi yliopistossa suoritettu arkkitehdin tutkinto sekä rakentamisen ja tekniikan alalla suoritettu diplomi-insinöörin tutkinto ovat soveltuvia ylempiä korkeakoulututkintoja’. Esityksessä kuitenkin viisaasti todetaan myös: ’Suoriutuakseen näistä poikkeuksellisista tehtävistä suunnittelijan olisi osoitettava suunnittelualansa teoreettisten perusteiden erittäin hyvää hallintaa tai erittäin vaativien toiminnallisten ja teknisten ratkaisujen hallintaa’.

      Esityksen kohdassa ’120 f § Suunnittelijan kelpoisuuden arviointi ’ todetaan kelpoisuuden arvioinnista: ’Kelpoisuuden arvioinnissa rakennusvalvontaviranomainen soveltaisi suunnittelutehtävän vaativuuden osalta 120 d §:ää ja arvioisi 120 e §:ää soveltaen, täyttävätkö ilmoitetut tiedot suunnittelijan koulutuksesta ja kokemuksesta kyseisen suunnittelutehtävän mukaiset kelpoisuusvaatimukset’.

      Pieni myönnytys FISE:n nykyistä järjestelmää kohtaan on kirjattu muotoon: ’Suunnittelijan kelpoisuutta arvioitaessa voidaan myös ottaa huomioon asianomaista suunnittelualaa koskevan pätevyydentoteamisyhteisön antama todistus’.

      Esityksen mukaan pätevyyden AA-luokkaan saisi pelkän ylemmän korkeakoulututkinnon ja kuuden vuoden työkokemuksen perusteella, mikä on vähäisempi vaatimus kuin tämänhetkinen AA-pätevyyden vaatimus. Lakiesitys unohtaa täysin sen seikan, että tosiasiallisesti nykyisen Fise Oy:n pätevöittämisjärjestelmän piirissä olevat opisto- ja alemman korkeakoulututkinnon omaavat ovat joutuneet lisäkoulutuksella ja näytöillä hankkimaan ylempää korkeakoulututkintoa vastaavan osaamistason saadakseen AA-vaativuustason luokituksen FISE:n rekistereissä. FISE:llä tosin ei nähdäkseni ole nykyisessä lainsäädännössä virallista asemaa pätevöittämisten myöntäjänä, joten tällaisella lakimuutoksella voitaisiin heittää myös järjestöjen yhteisellä ponnistuksella aikaansaatu pätevyydentoteamisjärjestelmä romukoppaan. Samoin yksityisten ihmisten perusoikeuksia poljettaisiin, elinkeinovapautta rajoitettaisiin sekä työnantajien uhraukset henkilöstönsä kehittämiseen valuisivat hukkaan.

      En voi olla nostamatta esiin muutamaa esimerkkiä nykyisen järjestelmän kautta pätevöityneiden ihmisten saavutuksista: Olkiluodon ydinvoimalan 3 vaiheen reaktorisaarekkeen rakennesuunnittelusta sekä Aalto Yliopiston Kaisa-kirjaston rakennesuunnitteluista ovat vastanneet opistotasoiset AA-pätevyyden omaavat rakennusinsinöörikollegat. Nämä kohteet edustavat kansallisella tasolla maamme huippuosaamista ja varmasti kestävät kaikenlaisen arvioinnin erittäin vaativina kohteina.

      Kirjoittaja:
      Rakennusinsinööri Ahti Rantonen, laatujohtaja FMC Group, vastuualueena mm. osaamisen kehittäminen

    2. Sinun mukaasi arkkitehti varmaan myös suunnittelee kaikki rakenteet, valvoo toteutuksen ja vahtii mm. kuivumisajat?

    3. Todellisuudessa vain 10% kaikista Suomen rakennuksista on arkkitehtien suunnittelemia, lopuista vastaa määrittelemätön ”ammatilaisten” joukko. Mikä lienee tilasto rakenteiden ja lvis-töiden osalla?

      1. RIL:n uudessa Rakennustekniikka-lehdessä tulee esiin Fisen kanta asiaan. Fisehän antaa tilaajien ja viranomaisten toiminnan tueksi vapaaehtoisia pätevyystodistuksia (esim. erittäin vaativan AA-vaativuusluokan betonirakenteiden suunnittelija), joita tilaajat ovat pikku hiljaa yhä enemmän tottuneet myös hyödyntämään.

        Fisen toimitusjohtaja Klaus Söderlund kirjoittaa:

        ”Ilman tarkempia selvityksiä tulee mieleen, että AA-luokka, joka voisi olla myös nykyistä suppeampi, edellyttäisi yliopistotason tai ylempää AMK-tutkintoa. AA-luokan pätevyyksiähän on nykyisin myös opistotason suunnittelijoilla. Heiltä ei toki takautuvasti pitäisi pätevyyksiä poistaa, mutta jatkossa AMK-insinöörien tulisi AA-vaativuusluokan töitä varten siis hankkia ylempi AMK-tutkinto.”

        Söderlund ottaa kantaa myös lainsäädännön kehittämistarpeeseen:

        ”Tällä hetkellä ainoa lakisääteinen pätevyys on energiatodistuksen laatijan pätevyys. Tilanne on hämmentävä, koska koko projektista vastaavalla pääsuunnittelijalla tätä vaatimusta ei ole. Sekaannusta on myös aiheuttanut se, että nykyisin pääsuunnittelijalle ei ole asetettu omia pätevyysvaatimuksia. On vain todettu, että yksi suunnittelijoista on nimettävä pääsuunnittelijaksi. Vaikka rakennus- ja maankäyttölaki kirjoitettiin eurooppalaisten esikuvien pohjalta, ei lakiin otettu näiden esikuvien mukaisia pätevyysvaatimuksia.”

  2. Safa ja RIL ovat ainoat järjestöt jotka ovat tyytyväisiä esitykseen. RIL:n kohdalta tätä voi ihmetellä, sillä moni järjestön jäsen on johtajana rakennusliikkeessä tai suunnittelutoimistossa, joka tulee kärsimään mestari- ja suunnittelijapulasta, jos esitys menee läpi.

    Safan kohdalta tyytyväisyys on selvä, sillä järjestö on aina halunnut sysätä rakennusarkkitehdit pois vaativien rakennusten suunnittelusta.

  3. Nyt jokin ei täsmää. Pia Viitasen eduskunnalle antaman lausunnon mukaan:

    ”Kelpoisuussäätelyyn kaiken kaikkiaan tässä lausuntokierroksen aikana liittyi muutamia huolia. Tässä lausunnossa ei oltu huomioitu vanhoja tutkintoja, ja samoin liittyi epäselvyyksiä siihen, mitä ne kelpoisuusvaatimukset tässä kaikista vaativimmassa luokassa sitten ovat ja vastaavatko nykyisiä. Lausunnonantokierroksen jälkeen tämä esitys on nyt siinä muodossa, että kaikki nytkin olemassa oleva säilyy siinä suhteessa, että edelleen nämä vaativuusluokitukset ovat samat ja nyt myös sitten aiemmat tutkinnot on huomioitu ja kelpoisuusvaatimukset ovat kaiken kaikkiaan samat.”

    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_95_2013_ke_p_4.shtml

    Enkä itsekään löydä tuosta lakimuutoksesta kohtaa, jossa muutettaisiin vaativuusluokituksia. Lakiesityksessä todetaan vain, että niistä säädetään ohjeellisesti maankäyttö- ja rakennusasetuksen 48 §:ssä. Sen sisältöön ei ilmeisesti puolestaan kosketa. Vaikea on nähdä, miten tuosta lakimuutoksesta seuraisi se, että esimerkiksi ”betonirakenteiden erityissuunnittelijoista 37 %, tai että ”puurakenteiden suunnittelijoista 40 %” menettäisi lakimuutoksen myötä pätevyytensä.

    Voisivatko etujärjestöt tarkentaa, mistä esityksen lakipykälistä tuollainen seuraisi? Ja miten?

    Lakiesitystä vilkaistuani nimittäin itse en löytänyt väitteille ison joukon pätevyyksien katoamisesta tukea lakiesityksestä. Voi toki olla, että jokin kohta jäi vain huomaamatta. Joten haluaisin lisätietoja. Voisiko joku paremmin tietävä auttaa?

  4. Ahti Rantonen,

    oletko lukenut hallituksen esitystä eduskunnalle?

    Siteeraamasi kohdat on muutettu varsinaisesta lakiesityksestä verrattuna versioon, joka oli ennen lausuntokierrosta. Esimerkiksi mainitsemasi 120 e §:ssa lakiesityksessä (toisin kuin aikoinaan lausuntokierroksella olleessa aiemmassa esityksessä), että:

    ”Rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan kelpoisuusvaatimuksena on:

    1) vaativassa suunnittelutehtävässä kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto, aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto sekä vähintään neljän vuoden kokemus tavanomaisista suunnittelutehtävistä ja vähintään kahden vuoden kokemus avustamisesta vaativissa suunnittelutehtävissä;

    2) tavanomaisessa suunnittelutehtävässä kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu tutkinto, joka on vähintään aiemman teknikon tai sitä vastaavan tutkinnon tasoinen, sekä vähintään kolmen vuoden kokemus avustamisesta vähintään tavanomaisissa suunnittelutehtävissä;

    3) vähäisessä suunnittelutehtävässä rakennuskohteen ja suunnittelutehtävän laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävä osaaminen.”
    http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130147

    Eli olemassaolevien tutkintojen osalta lakiesityksen mukaan käytännössä kukaan ei ole menettämässä pätevyyksiään, vaan vanhat tutkinnot hyväksytään lakiesityksen mukaan pätevyyden osoituksena jatkossakin. Opistoinsinöörit saavat jatkossakin toimia AA-suunnittelijoina tuon lakiesityksen mukaan.

    Mielestäni väite siitä, että lakiesityksen seurauksena iso joukko nykyisiä AA-luokan suunnittelijoita olisi menettämässä pätevyytensä on aika yksiselitteisesti harhaanjohtava. Mutta jos joku sellaisen kohdan lakiesityksestä löytää, josta sellainen seuraisi, niin tosiaan kiinnostuksella otan tiedon vastaan.

    1. Tutustuin lakiesitykseen tarkemmin, ja löysinkin kaipaamaani lisätietoa. Otan edellä sanomaani heti takaisin, koska löysin itse lainkohdat, joista muutoksia sittenkin seuraa.

      Eli tarkoitus on ilmeisesti korvatakin tuolla lailla vanhan asetuksen pätevyysmääräykset. Ja tosiaan määräykset erittäin vaativissa kohteissa vaikuttavat koskevan kaikkia, toisin kuin Viitanen sanoo. Sen sijaan lakiesityksestä puuttuu tieto siitä, miten uuden lain kohdalla vaativuusluokat määrittyisivät. Esityksessä todetaan vain, että siitä voidaan säätää asetuksella.

      Ilmeisesti Viitanen on siinä käsityksessä, että muutoksia ei olisi, koska hän eduskunnalle antoi edellä siteeraamaani lausunnon. Tähän käsitykseen tulin itsekin lakiesityksen johdannossa olleesta tekstistä:

      ”Lausuntojen perusteella suunnittelijoiden ja työnjohdon kelpoisuutta koskevia säännöksiä muotoiltiin siten, että niissä otetaan asianomaisissa pykälissä nimenomaisesti huomioon myös aikaisemmin suoritetut tutkinnot. Näiden aikaisemmin suoritettujen tutkintojen huomioon ottaminen sisältyi tämän hallituksen esityksen lausuntovaiheessa vain perusteluihin. ”

      1. Eduskuntakeskustelu asiasta lokakuun 8. päivä ei tuonut asiaan kovinkaan paljon selvyyttä enkä tänään saanut ministeriöstä selvää vastausta missä nyt oikein mennään lakiesityksen kanssa.Ministeriltä sain kuitenkin viime viikolla vakuutuksen, että kukaan ei menetä nykyistä pätevyyttään.

        Tässä muutama poiminta eduskuntakeskustelusta:

        Ensiksi rakennusmestari Eero Reijonen.

        Eero Reijonen /kesk: Arvoisa herra puhemies! Tämän maankäyttö- ja rakennuslain valmistelussa eri järjestöt ovat olleet aktiivisesti mukana jo vuosia. Olen seurannut tätä pääsuunnittelijan pätevyysvaatimusasiaa ja samalla myös työnjohtajien pätevyysvaatimusasiaa aika kauan, ja tällä hetkellä ainakin se on menossa erittäin huonoon suuntaan. Me kaikki tiedämme sen, että ministeriössä on varmaan erittäin kova kädenvääntö eri ammattiryhmien välillä, ja ne luonnokset, joita on ollut jaossa, ovat olleet hyvin pitkälti SAFA-arkkitehtien tavoitteitten mukaisia, ja tässä kaikki muut koulukunnat on tavallaan sivuutettu.

        Ministeriötä on lähestynyt hyvin laaja asiantuntijajoukko, jossa on ollut RIA, RIL, RT ja Rakennusmestarien keskusliitto. He ovat olleet erittäin huolestuneita suunnittelijoitten kelpoisuusvaatimusten rajaamisesta siten, että jatkossa vain rakennussuunnittelijan pätevyysvaatimukset on kirjattu niin, että ylempi korkeakoulututkinto riittää tähän, ja se on kyllä aika huono tilanne. Minä uskon, että välttämättä kaikki mestarit ja insinöörit eivät ole syyllisiä, että tasakattoisia ja räystäättömiä rakennuksia on Suomessa rakennettu. Kyllä rohkenen väittää, että myös arkkitehdit niitä ovat suunnitelleet, ja nehän ovat olleet tietynlaisten virtausten mukanaan tuomia juttuja, että näin on tehty, ja nyt näitä ongelmia sitten korjataan.

        Olisi ollut erittäin hyvä, että olisi järki tullut käteen ja olisi lähdetty liikkeelle siitä, että semmoista vahvaa kokemusta ja omaa osaamista olisi myös arvostettu näissä ratkaisuissa. Nythän on nimittäin niin, että jos tämä menee tällaisenaan läpi, niin vanhat teknikkotutkinnon suorittaneet rakennusmestarit eivät jatkossa voisi olla enää vastaavina työnjohtajina. Kuvitellaanpa sitä tilannetta: esimerkiksi Kampin ostoskeskus, Musiikkitalo Helsingissä, molemmissa vastaavana työnjohtajana rakennusmestari. Kyllähän tämä maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on minusta menossa hieman väärään suuntaan. Toivon kyllä, että joku järki tähän tulee.

        Meille kaikille kansanedustajille on tullut paljon sähköpostia eräältä lvi-teknikolta. Hänellä on ollut suunnittelutoimisto, ja jos nyt tämä laki menee läpi, jossa vain korkeakoulututkinto hyväksytään, niin osa näistä lvi-suunnittelutoimiston työntekijöistä jää tyhjän päälle. Heillä ei ole enää tulevaisuutta. He eivät voi harjoittaa ammattiaan, jos heillä ei siinä toimistossa ole korkeakoulututkinnon suorittanutta työntekijää, eli erittäin huono on tämä tilanne.

        Otan yhden esimerkin. Jos ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut insinööri on kyseessä, hän on rakennussuunnittelutoimistossa ja suunnitellaan puurakenteinen yli 16 metrin jännevälin naulalevyristikko, niin tämä amk-insinööri ei voi sitä suorittaa, kun hänellä ei ole korkeakoulututkintoa.

        Siis tämän lain lähtökohta on ollut ihan keskeisesti pelkästään SAFA-arkkitehtien tavoitteitten mukainen, eikä näin voi suomalaisessa yhteiskunnassa toimia, koska minusta jo perustuslaki lähtee siitä, että jokaisella henkilöllä, yksilöllä, pitää elinkeinon harjoittamisen oikeus olla, ja näin perustuslain 18 § muun muassa sanoo, että jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Tässähän viedään isolta joukolta ammatissa toimimisen mahdollisuus. Toki aina pitää laatua korostaa ja sitä osaamista, mutta pelkästään mistään oppilaitoksesta, minkään tason ammatillisesta oppilaitoksesta, ei koskaan tule valmista. Kyllä se työ opettaa, ja minä toivoisin, että tätä kokemusta myös arvostetaan silloin, kun tämä maankäyttö- ja rakennuslaki pannaan lopulliseen muotoon.

        Seuraavaksi insinööri Martti Mölsä

        Martti Mölsä /ps: Itse olin lukevinani tästä lakitekstistä hieman eri lailla kuin mitä Reijonen toi tuossa esille. Näistä pätevyysvaatimuksista hän mainitsi, että sieltä löytyisi kuitenkin siirtymäsäännöksiä, ettei kukaan jo tätä ammattia harjoittavista kuitenkaan joutuisi työttömäksi. Tältä kohdin toivon, että ministeri vielä tutkisi tätä asiaa tarkemmin, oliko Reijonen oikeassa tässä asiassa.

        Ministeri Viitasen vastaus (lyhennettynä):

        Näiden kelpoisuusvaatimusten osalta oli käynyt niin, että nimenomaisesti silloin, kun lähdettiin sinne lausuntokierrokselle, tämä huoli oli ollut suuri. Silloin nimenomaan oli tullut ilmi – ja tästä oli moni lausunut ja oli monia huolestuneita – ja oli ollut puhetta siitä, että näitä vanhoja tutkintoja ei voisi ikään kuin enää hyödyntää, ja sitten oli ollut myös tämän erityisen vaativan korjaustyön määrittelyyn liittyen jonkinlaista epäselvyyttä. Mutta kun tätä nyt vielä varmistelin viimeksi tänään, niin minulle kyllä sanottiin, että nimenomaisesti mitään näitä kelpoisuusvaatimuksia ei lähdetty muuttamaan. Eli lausuntokierroksen jälkeen tämä esitys on muuttunut lausuntokierroksella olleesta esityksestä siten, että aikaisemmat tutkinnot huomioidaan nyt ja myös kelpoisuudet ovat kaikkien osalta samat. Mitä tulee näihin kelpoisuusluokkiin, mistä täällä puhuttiin, ne ovat myös yhtenevät tämänhetkisen käytännön kanssa. Eli sinänsä mitään radikaalia uutta tässä ei tapahdu.

        Minä myönnän, ja koska minä en ole varsinaisesti rakennussektorin paras asiantuntija, niin sanon kyllä niin maallikkona, että toden totta, jos tätä lukee sillä tavalla, että katsoo niitä vaativuusluokkia – vähäinen vaativuusluokka, keskitaso, vaativa tai erittäin vaativa – niin en minäkään näistä heti sanoisi, että onpas yksinkertaista, että tämä varmaan on näin. Sen tiedän, että esimerkiksi Tampereella muuten ei ollut yhtäkään hanketta, joka on erityisen vaativa, mitä kovasti tamperelaisena ihmettelen. Minä uskon, että nimenomaan, kun nämä ovat nykyisten mukaiset luokitukset eli näissä ei tapahdu muutosta samoin kuin kelpoisuudet ovat nykyisen mukaiset, niin tässä ei sinänsä muutu, mutta juurikin erilainen ohjeistus, selkeät kuviot siitä, mitä mihinkin luokkaan kuuluu, varmasti on paikallaan.

        1. Lakiesityksen kanssa mennään nyt valiokuntakierroksilla. Asiassa on viime päivinä ollut asiantuntijakuulemisia sekä ympäristövaliokunnassa että perustuslakivaliokunnassa. Tiedot siitä, keitä on minäkin päivänä kuultu, löytyvät alla olevasta linkistä:

          http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vkx3000.sh?TUNNISTE=HE+147/2013

          Valiokuntakierrosten jälkeen perustuslakivaliokunta antaa lausunnon ympäristölautakunnalle esityksen perustuksenlainmukaisuudesta, ja ympäristölautakunta puolestaan antaa lausuntonsa, jota käytetään aikanaan eduskunnassa päätöksenteon pohjana.

          Lakiesitys vaikuttaisi olevan laadittu siinä käsityksessä, että mikään olennainen ei muutu nykytilaan nähden, vaan että suunnilleen aiempi ohjeellinen suunnittelijapätevyyskäytäntö saisi lainvoiman (pienehköin eroin). Näin vaikuttaisi muutosten jälkeen olevankin paitsi entisen AA-luokan kohdalla. Muutokset pitäisi kirjata lakiesityksiin selvästi näkyviin, jotta päättäjät tietävät, mikä on muuttumassa. Siirtymäaikoja lakiesityksessä ei ole siksi, että lakiesityksen itsensä mukaan isoja muutoksia ei ole. Tai siis lakiesitys on laadittu siinä käsityksessä, että isompia muutoksia ei sen johdosta tulisi. Veikkaan, että lautakuntakierroksella lakiin tulee vielä joitain korjausehdotuksia.

  5. Onhan tuo kehitys on havaittavissa pitkään. Tietyt järjestöt loppaavat ja ajavat oman porukkansa etuja.Sinä lobbauksessa ria on nukkunut ruususen unta ja toivioaika on pian ohi. Varmasti tämä menee jossain vaiheessa eteenpäin. Sitten meidän monien työkokemus heitetään romukoppaan ja suurin piirtein koulun penkeiltä valmistuvat astuvat remmiin. Saa nähdä kelvataanko siinä vaiheessa muuhun kuin eläkelläisiksi, joudutaanko uudelleen koulutukseen vanhoilla päivillä vai kelvataanko vielä armosta työopaikoille kahvin keittäjiksi.

  6. Helsingin rakennnusvalvonta on tehnyt tähän liittyen? jo ennakoivan, omavaltaisen ja sopimattoman linjapäätöksen luokitella kaikki pientalokohteet alueellaan A-vaativuusluokan kohteiksi. Pientalon rakentaminen Helsingin alueella siis muuttuu kalliimmaksi ja hitaammaksi ja rakentaja-asiakas maksaa kiltisti. Kun kaikki ei ole A:ta, niin miten ne voi olla A:ta. Mitenkähän muualla suomessa?

    Vaikka vanhojakin on kesken, silti

  7. Mitä tuohon korkeakoulututkinnon vaatimukseen AA-pätevyyden osalta tulee, että kaikilla tulisi koulutustaustasta riippumatta olla oikeus suunnitella vaativia rakenteita, niin eihän sairaanhoitajan tutkinnollakaan voi lähteä tekemään lääkärin töitä. Miksi AMK inssin sitten pitäisi pystyä tekemään DI/ark tasoisia suunnitelmia.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi