Nordean mukaan työmarkkinoiden heikkeneminen ja olematon ostovoiman paraneminen pitävät kotitaloudet varovaisina, mikä näkyy muun muassa asuntokauppojen määrien pudotuksena. Kotitaloudet nostivat tammi-syyskuussa uusia asuntolainoja viidenneksen vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Samaan aikaan asuntokauppojen lukumäärä väheni vajaat 15 prosenttia.
Rakennusliikkeet taas eivät halua tuottaa asuntoja varastoon, joten asuntokaupan jäähtyminen on saanut ne varuilleen. Asuntotuotannon rakennusluvat vähenivät tammi-syyskuussa 30 prosenttia vuotta aikaisemmasta ja olivat syyskuussa lähellä finanssikriisin jälkeisiä vuoden 2009 pohjalukemia.
Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa
9 vastausta artikkeliin “Nordea: Asuntorakentaminen vähenee edelleen vuoden 2014 alkupuoliskolla”
Kaiken muun ymmärrän artikkelissa mutta en sitä logiikkaa jolla uudisrakentamisen niukkuus vakauttaa asuntojen hintoja.
Normaalisti uudisrakentamisen niukkuus nostaisi hintoja, mikäli kysyntä olisi hyvä. Tekstissä todetaan kuitenkin uudistarjonnan niukkuuden kompensoivan kysynnän heikkoutta. Eli meillä on sekä heikko kysyntä että niukka tarjonta yhtä aikaa. Tällöin on aivan looginen päätelmä, että hinnat säilyvät vakaina.
Miten otollinen aika olisi työllistää ja rakennuttaa ara-vuokra- ja asumisoikeusasuntoja pk-seudun kuntiin. Niille on kysyntää pk-seudulla aina. Niistäkin yleishyödyllisten yhteisöjen omistajat saavat tuotto-osuutensa ja ennen kaikkea pienituloiset ihmiset asuntoja. Moraaliton tilanne on tämä, että asunnottomuuden annetaan kasvaa, samoin asumis- ja toimeentulotukimenojen annetaan kasvaa, kun pienituloiset eivät kykene maksamaan vapaarahoitteisten asuntojen vuokria. Jos olisin lapsi sanoisin isomummuni tavoin, että Taivaan Isä näitä röyhkeitä vielä rankaisee eikä anna heille viimeistä asuinsijaa..
Vuokra-asuntoja ei haluta.
Asuntominiesterit ovat keskittyneet populistisesti vanhojen vuokrien alentamisiin tai kiertävät lähiöissä lupaamassa parempaa huomista.
Kuntien poliittiset päättäjät taas eivät luovuta hallussaan olevia tontteja ARA tai vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon. Muuten tulee kuntaa liiaksi vuokralaisia ja tonteista ei saa tuottoja tyhjään kassaan.
Tämä hallitus mene tällaisella politiikalla kun edellisen hallituksen kauden loppuun taas sattumalta tuli suuret tuotantomäärät elvytyspaketin johdosta.
Äänestäjä: Mutta ne edellisen hallituksen tuotokset olivat vain valtion subventoimia kovan rahan vuokra-asuntoja. Ei niihin velvoitettu valitsemaan köyhiä asukkaita eikä vuokria velvoitettu määrittelemään omakustannusperiaatteella.
Niin kutsuttu välimalli oli valtion subventio rikkaille kiinteistösijoittajille.
Nyt tarvitaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuottajia, jotka toimivat yleishyödyllisin periaattein. Ei yksi A-Kruunu Oy vielä kesää tee. Valtion kannattaisi antaa ylimääräistä tuotantotukea porkkanaksi pienille ara-vuokra-asuntojen tuottajille. Pienistä kasvaa suuria maineensa mustanneiden VVO:n ja SATO:n, AVARAn ym tilalle.
Ehdottamaani menettelyä Luojakin siunaisi.
Helsingissä riittää aina asuntorakentamisen kysyntää. Hinta ei ole rajoite vaan tonttipula. Se taas on pitkälti poliittinen päätös.
http://blog.hse-econ.fi/?p=5673
Laitoin linkin ekonomistien talouskeskusteluun asuntojen kysynnästä ja tarjonnasta. Sen lukuisista kommenteista yksi tiivisti kaavoituksen ongelman osuvasti:
”Yksi taustatekijä kaavoitusyhtälössä on se, että haluaako kaupunki kasvaa juuri nykyistä nopeammin, ainakaan sellaisella muuttopopulaatiolla, jota olisi tulossa.”
Tuossa lainauksessa kiteytyy koko pääkaupunkiseudun asuntopolitiikka. Vuokra-asuntojen rakentaminen pääkaupunkiseudullehan on vain tulonsiirtoa kunnilta vuokranantajille tai buliveivareiden taskuun.
Sais jo pikkuhiljaa loppua se loputon kitinä pääkaupunkiseudun asuntopulasta. Koko juttu on velkavivulla pullistelevien asuntosijoittajien puhallus. Pula-pula blää blää. Ei ole mitään pulaa, virolaisia siirtotyöläisiä mahtuu hyvin 10 kpl per neliömetri. Siinä on vuokratuotot kohdallaan.
Ei ole näkynyt edes niitä A-Krunun tarjouspyyntöjä, valtioltahan piti tulla tonttejakin.