Näin tienaa rakennusalan diplomi-insinööri

Rakennusalan diplomi-insinöörien palkat nousivat viime vuonna 1,6 prosenttia, kertoo Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL:n jäsenkysely. Vastaajista palkka nousi 63 prosentilla ja 17 prosentilla palkka pysyi ennallaan. Kolmella prosentilla vastaajista palkka laski. Lokakuussa 2013 rakennusalan diplomi-insinöörien palkkojen keskiarvo oli 5449 euroa kuukaudessa.

 

Rakennusalan diplomi-insinöörien palkat nousivat viime vuonna 1,6 prosenttia, kertoo Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL:n jäsenkysely. Vastaajista palkka nousi 63 prosentilla ja 17 prosentilla palkka pysyi ennallaan. Kolmella prosentilla vastaajista palkka laski. Lokakuussa 2013 rakennusalan diplomi-insinöörien palkkojen keskiarvo oli 5449 euroa kuukaudessa.

 

image

Lokakuussa 2013 kokopäivätyötä tekevien vastaajien kuukausiansioiden keskiarvo oli 5449 euroa kuukaudessa ja mediaani 4885 euroa kuukaudessa. Vastaajien keskiansio laski edellisestä vuodesta 0,2 prosenttia ja mediaaniansio 2,7 prosenttia. Tämä johtuu vastaajajoukon lievästä nuorentumisesta verrattuna edelliseen vuoteen. Palkat siis kasvoivat, mutta kasvu hidastui merkittävästi.

Viime vuotta enemmän palkkaa saaneiden keskimääräinen palkannousu oli 293 euroa, kun vuotta aiemmin se oli 316 euroa. Korotusten jakauma oli tasainen, sillä puolet korotuksista oli korkeintaan 150 euron suuruisia. Lisää palkkaa saaneista 90 prosenttia ilmoitti ainakin osan korotuksesta olleen yleiskorotusta, ja 60 prosenttia kertoi sen olleen ainoa palkan nousuun vaikuttanut tekijä. Henkilökohtaisen palkankorotuksen sai 24 prosenttia kaikista kokopäiväisesti työskentelevistä vastaajista.

Työllisyystilanne on hyvä

Viimeisten 12 kuukauden aikana vastaajista 86,7 prosenttia ilmoitti olleensa työssä 12 kuukautta. Vain prosentti vastanneista ilmoitti olleensa täysin ilman työtä. Lokakuussa 2013 kokopäivätyössä vastaajista oli 89,2 prosenttia, päätoimisena yrittäjänä toimi 3,0 prosenttia. Työsuhde oli vakituinen 90,1 prosentilla vastaajista ja määräaikainen 3,5 prosentilla.

Kysely lähetettiin RIL:in 2919 valmistuneelle työikäiselle jäsenelle. Vastaajia oli 776 eli vastausprosentti oli 26,6 prosenttia. Vastaajista miehiä oli 76,5 prosenttia ja naisia 23,5 prosenttia. Miesten ikä oli keskimäärin 45 vuotta ja naisten 39 vuotta. Vastaajista työskenteli yksityisellä sektorilla 71 prosenttia ja julkisella sektorilla 23 prosenttia. Työsuhteista oli vakituisia 90 prosenttia ja määräaikaisia 4 prosenttia.

Kaikki vastaajat olivat perustutkinnoltaan diplomi-insinöörejä. Jatkotutkinnon oli suorittanut 6,6 prosenttia. Insinöörin tai insinööri (amk)-tutkinnon oli suorittanut 6,8 prosenttia vastaajista.

Vastaajista 50,1 prosenttia oli valmistunut Aalto-yliopistosta tai entisestä Teknillisestä korkeakoulusta, 32,2 prosenttia Tampereen teknillisestä yliopistosta ja 16,6 prosenttia Oulun yliopistosta. Tämän lisäksi 0,3 prosenttia vastaajista oli suorittanut tutkintonsa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja 0,5 prosenttia ulkomailla.

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:in jäsenille tehtiin lokakuussa 2013 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely lähetettiin kaikille RIL:in valmistuneille työikäisille jäsenille. Katsaus on jatkoa RILin palkkatutkimuksille ja DI-katsauksille, joita on tehty vuodesta 2002 lähtien. Kyselyn avulla seurataan rakennusalan diplomi-insinöörien työtilannetta ja palkkakehitystä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 19 kertaa

19 vastausta artikkeliin “Näin tienaa rakennusalan diplomi-insinööri”

  1. Jykälle voisi sanoa, että palkka on pitkälti ammattinvalintakysymys. Ei pidä olla kateellinen, jos on tehnyt vääriä valintoja ja toisaalta kannattaa osoittaa kunnioitusta, jos omat matemaattiset kyvyt ja opiskeluhalut eivät olisi riittäneet diplomi-insinööriksi. Aika moni työmieskin tienaa hyvin, kun on tunnustettu ammattimies, jonka työlle on kysyntää. Onneksi Suomessa maksetaan vielä tuloksista eikä osallistumisesta.

    1. Rakennusarkkitehdit ja heidän saamansa koulutus on valtavan vahvasti ylikorostettu osaamisala verrattuna siihen mihin diplomi-insinööri joutuu perehtymään ensinnäkin opiskelujensa aikana, Väitän että rakennusalaa opiskeleva diplomi-insinööri joutuu ja saa perehtyä paljon syvällisemmin rakentamisen ydinasioihin kuin arkkitehti koskaan opiskelujensa ja työuransa aikana. Olen 20 vuotta rakennusmestarina työskelleenä seurannut tätä nykyisen koulutuksen tasoa ja kehitystä ihan työelämässäni ja todennut että nykyisin valmistuvilta arkkitehdeiltä puuttuu se käytännön osaaminen ja kyky hahmottaa perus rakennusfysikaalisia asioita kuten esimerkiksi kosteuden hallinta. Tähän peilaten pidän vahvasti perusteltuna että DI:n palkka saa ja tulee olla
      osaamistasoon nähden lähtökohtaisesti aina korkeampi kuin arkkitehdin…

      1. Rakennusarkkitehdin koulutus on (ollut) opistotasoinen koulutus ja DI on yliopistotasoinen koulutus. Eli mielestäni näitä ei voi verrata keskenään, mutta arkkitehti ja DI taas koulutuspohja taitaa olla samalla tasolla? Tosin eikös arkkitehdin valmistumiseen mene yleensä tuplasti se mitä DI:n?

        1. Yliopistoarkkitehdit menee opiskelujen ajaksi turhan usein alan töihin, pienellä palkalla tekevät perusduunia.

          Puuhtaaksipiirtämistä, kaavioita ja työselityksiä. Valmistuminen viivästyy ja vaarana että pysyy samoissa tehtävissä kun saa paperit.

  2. Kyllä nuo liksat ovat melkoisia verrattuna mm. Vastaavan koulutustason omaavien arkkitehtien palkkoihin.

  3. Monet noista vastaajista ja suurin osa suurten ikäluokkien raksadippainsseista on johtavassa asemassa tai eristyisasiantuntijoita pitkällä kokemuksella. Ei me nuoret voida edes uneksia yli 5 tonnin liksoista.

    1. Kyllä sitä voi vaan saada DI-papereilla (ja keskimäärin 4 vuoden työkokemukselle) sen +5t€ (bonukset sitten vielä erikseen). Ei tarvitse olla johtaja tai erikoisasiantuntija. Kunhan saa aikaa tuloksia työssään.

      Tosin huonoin tilanne on jos luulee, että kaikkien pitäisi saada automaattisesti se mitä oman alan paras kvartiili tienaa. Hyvä palkkataso koostunee taidoista, omasta kehittymishalusta, kasvavien haasteiden hakemisesta sekä ikävä kyllä sattumasta (oikeassa paikassa oikeaan aikaan).

      Palkkataso ei missään nimessä ole eikä pidäkään olla mikään automaatti, vaan sen eteen on tehtävä jatkuvasti töitä, kehittyä työssään ja tunnistaa mahdollisuudet mennä eteenpäin uralla.

      Tosin palkkakeskustelut työmailla tai muissa yhteyksissä on jotenkin surullista kuultavaa kun jotkut ei vaan tajua, että huonolle työntekijälle ei vaan voida maksaa hyvän työntekijän palkkaa. Yleensä kaikki pitäisi tasapäistää suomalaisessa yhteiskunnassa, ainakin näiden veijarien mielestä

      1. Voitko vähän avata minkälaisesta aikaansaamisesta on kyse? Myyntityöstä?

  4. Pääkaupunkiseudulla kokenut työmaan vastaava tienaa saman tai enemmin.

    1. Mikä on ihan oikein koska tuloksistahan sitä maksetaan eikä titteleistä, kuten valtiolla.

    1. Onhan noita seittemästä puolineljään timpureita joilla 90 000 euron verokortti. Ja vastuu jäljestä jää urakkatimpurilta di:eille..

  5. Kateelliset , laiskat ja lahjattomat taivastelevat. Olisitte opiskelleet. Jokaisella on siihen mahdollisuus Suomessa.

  6. Tienaamisasiat ovat tosi tärkeitä. Niitä lisää ja vähemmän kaikkea muuta tällekin palstalle. Ketä jaksaa kiinnostaa esimerkiksi rakentamisen laatu ja ylipäätänsä mikään muukaan rakentamiseen liittyvä? Siis muu kuin tienestit.

    1. Tyhmää keskustelua todellakin. Palkkaa saa yksinkertaisesi (yksityisellä sektorilla) juuri sen mukaan, mitä ”kapitalisti ”katsoo palkansaajasta itse hyötyvänsä. Toki hekin tekevät asiassa pahoja arviointivirheitä, mutta silloin työsuhteet yleensä jäävät lyhytaikaisiksi. Mikäli palkat tuntuu liian pieneltä, parantakaa osaamistanne tai menkää esim. taksikursseille ja parantakaa elintasoanne ajamalla (päivätyön ohella) yöt taksia; aivan normaali venäläinen tapa.

  7. Arkkareille ei tarvitsisi maksaa kuin kuivamuonaa, kun katsoo heidän työnsä jälkeä

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi