Kokeile kuukausi maksutta

Kilpailuvirasto selvittää hoivarakentamisen tuki- ja normiongelmia

Pääjohtaja Juhani Jokinen vahvistaa Rakennuslehdelle tiedon, jonka mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirasto on päättänyt ryhtyä selvittämään hoivarakentamiseen ja palvelun tuottamiseen liittyviä kilpailukysymyksiä. Selvitystä on pyytänyt työ- ja elinkeinoministeriö TEM. Selvitys on vasta käynnistymisvaiheessa, joten sen sisältöä tai aikataulua Jokinen ei suostu kommentoimaan.

Pääjohtaja Juhani Jokinen vahvistaa Rakennuslehdelle tiedon, jonka mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirasto on päättänyt ryhtyä selvittämään hoivarakentamiseen ja palvelun tuottamiseen liittyviä kilpailukysymyksiä. Selvitystä on pyytänyt työ- ja elinkeinoministeriö TEM. Selvitys on vasta käynnistymisvaiheessa, joten sen sisältöä tai aikataulua Jokinen ei suostu kommentoimaan.

Tilojen rakentaminen ja hoivapalvelujen tuottaminen on pidettävä erillään, mutta siitä huolimatta hoivapalveluyritykset ovat vuosikausia käyttäneet Aran investointitukia kilpailukeinona saadakseen kuntien palvelusopimuksia. Rakentamisen avustus myönnetään yleishyödylliselle yhtiölle. Palveluntuottajat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä näiden yhtiöiden kanssa tai omistaneet niitä. Rakennuslehden kaksi vuotta sitten tekemä selvitys osoitti, että hoivayhtiöiden omistamat tai ainakin osittain niiden bulvaaneina toimivat yleishyödylliset yhtiöt olivat saaneet Aralta tukipäätökset yli 60 miljoonan euron avustuksista ja noin 250 miljoonan euron korkotukilainoista.

Pieni on kallista

Kilpailuolosuhteiden lisäksi työ- ja elinkeinoministeriössä ollaan kehitysjohtaja Ulla-Maija Laihon mukaan huolissaan siitä, että Aran tiukka suunnittelunohjaus nostaa hoivapalveluiden kustannukset kestämättömälle tasolle. Aran ja ympäristöministeriön linjausten mukaan pieni on kaunista, mutta se ei toimi ympärivuorokautista valvontaa edellyttävässä tehostetussa palveluasumisessa. Hoivahinta asukasta kohti on keskimäärin 125 euroa vuorokaudessa, mutta mitä pienempi yksikkö, sitä kalliimmiksi kolmivuorotyötä tekevän henkilöstön kustannukset asukasta kohti tulevat. Päälle tulevat vielä Kelan maksamat asumistuet, sillä useimmiten asukkaiden omat rahat eivät riitä vuokraan.

Ara jakoi helmikuussa avustusvaraukset vajaalle 90 kohteelle. Niistä yli kolmasosa oli 15 asunnon tai sitä pienempiä kohteita.

Laihon kertomat luvut kertovat karua kieltä palveluiden kalleudesta. Vuonna 2011 ympärivuorokautisen valvonnan piirissä oli 52 000 henkilöä. Heistä suurin osa, 30 000 henkilöä, oli tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja loput vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Tämän ryhmän palvelut maksoivat 2,6 miljardia euroa vuodessa. Kevyen mallin palveluasumisen kustannukset olivat vain 26 miljoonaa euroa vuodessa. Tällaisten asuntojen rakentamista Ara ei kuitenkaan enää tue. Kotipalveluiden piirissä olleiden 91 000 henkilön palvelut maksoivat 635 miljoonaa euroa. Omaishoitoon liikeni vain 107 miljoonaa euroa vuodessa.

”Tehostetun palveluasumisen piti keventää laitosasumista ja sen kustannuksia, mutta tässä käykin päinvastoin. Rakentaminen ohjaa palveluntuotantoa eikä päinvastoin”, Laiho hämmästelee.

Jotkut kunnat ovat jo lopettaneet tehostettua palvelua vaativien asuntojen rakentamisen kalliiden ylläpitokustannusten takia. Laihon mukaan on myös mahdollista, että jo tehtyjä tiloja jätetään ottamatta käyttöön. Ylätasollakin on herätty ongelmaan, sillä sosiaalipoliittinen ministeriryhmä keskusteli ”kestämättömästä” tilanteesta jo viime syksynä.

Yksityistäkin säännellään

Laiho kertoo vierailleensa ulkomailla todella suurissa tehostetun palvelun yksiköissä. ”300 henkilön yksikkökin voi olla hyvin inhimillinen, jos se suunnitellaan fiksusti. Tällaisessa kohteessa ympärivuorokautisen palvelun kustannukset ovat kohtuullisia pieneen yksikköön verrattuna.”

Hänen mukaansa Aralla ei edes ole pykäliin perustuvaa oikeutta ohjata asuntosuunnittelua. Valtion tukeman asuntorakentamisen suunnitteluohjeet kumottiin Asuntohallituksen lopettamisen yhteydessä. Rakentamismääräyskokoelmaan sisällytetyt Ara-tuotannon erityisnormit kumottiin vuoden 2010 alusta.

”Pikkutarkat ohjeet nostavat rakentamisen ja ylläpidon, mutta myös palvelujen kustannuksia ja estävät innovaatioita. Osa vaatimuksista on jopa haitallisia esimerkiksi dementiaa sairastavien henkilöiden hoidon kannalta”, Laiho sanoo.

Aran linjaukset määrittävät Laihon mukaan myös yksityisellä rahalla tehtävien palvelukohteiden rakentamista, sillä Valviran valvontaohjelmat perustuvat Aran suunnitteluohjeisiin.

Laiho lisäisi tuntuvasti esteettömiä asuntoja, jotta vanhukset voisivat asua mahdollisimman pitkään kotona.

”Kotihoidon lisääminen kaatuu sananmukaisesti kynnyksiin ja portaisiin, jos tukipolitiikassa ei tehdä rajuja muutoksia. Ikäihmisten tarpeisiin suunniteltua esteetöntä asuntokantaa pitäisi lisätä, mutta nyt kaikki avustukset myönnetään kohteille, jotka kiinteine henkilökuntineen ovat pieniä laitoksia”, hän sanoo.

Attendo ratsastaa Ara-tuilla

Hoivapalveluja tuottavat yritykset valtaavat edelleen markkinoita Aran rakentamistukien avulla, vaikka asuntoministerinä ollut Krista Kiuru puuttui ongelmaan jo pari vuotta sitten.

Rakentaminen ja palvelun tuottaminen ovat edelleen vahvassa kytköksessä toisiinsa, mutta ainakin näennäisesti tilanne on hieman parantunut. Uutta on, että kunta voi vaihtaa myös yksityisen omistamissa tiloissa palvelun tuottajan uuden kilpailun myötä. Toisaalta kunnat ovat tehneet sellaisiakin sopimuksia, ettei yksityisen tiloissa järjestettäviä palveluja edes jatkossa kilpailuteta.

Ara jakoi uusimmassa jaossa viime kuussa 116 miljoonaa euroa avustuksia hoivakohteiden rakentamiseen. Attendo Oy on tehnyt jo vuosia tiivistä yhteistyötä yleishyödyllisen Arava-asuntojen tuotantoyhtiö Arttu Oy:n kanssa. Artun omistama Kiinteistö Oy Artun Hoiva-asunnot sai Poriin rakennettavaan hoivakotiin 1,42 miljoonan euron avustuksen. Attendo tuottaa kohteen palvelut. Attendon ja Artun yhteistyö perustuu jopa 25 vuoden vuokrasopimuksiin, eli tyhjien asuntojen riski on Attendolla.

Aikaisemmin Attendolla oli omakin yleishyödyllinen yhtiö, Suomen Palveluasunnot Oy. Viime kesäkuussa se myytiin Artulle. Ara myönsi Suomen Palveluasunnoille 1,07 miljoonan euron avustuksen vammaisten kohteeseen Vantaalle, Attendo tuottaa kohteen palvelut.

Kouvolan tilanne kuvastaa hyvin vallitsevaa tilannetta. Kaupunki kilpailutti kehitysvammaisten tehostetun palveluasumisen vuonna 2011. Attendo tuli kisassa neljänneksi, mutta se oli ainoa, joka tarjosi kaupunkiin uutta yksikköä. Attendon omistuksessa ollut Suomen Palveluasunnot haki Aralta investointiavustusta vuosina 2012 ja 2013, mutta ei sitä saanut. Tänä vuonna tärppäsi, kun Ara myönsi Avain Palvelukodeille 995 400 euroa 15-paikkaisen hoivakodin rakentamiseen. Attendo tuottaa kohteen palvelut.

Avain Palvelukodit sai Aralta viime kuussa peräti 9 miljoonan euron avustusvaraukset yhteensä viiden hoivakiinteistön rakentamiseen. Esperi Care Oy on monessa Avaimen kohteessa palveluntuottaja. Avain palvelukotien enemmistö-omistaja on Avain Yhtiöt -konserni, vähemmistöomistaja on Etera Oy.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Kilpailuvirasto selvittää hoivarakentamisen tuki- ja normiongelmia”

Vastaa