Kokeile kuukausi maksutta

Lahden kisastadion on romahdusvaarassa

Salpausselän kisoista tutun Lahden stadionin katsomorakennuksessa on romahdusvaara. Katsomon katon vetotangot on toteutettu vastaavana KA-jännebetonirakenteena kuin Jyväskylän sortunut vesitorni. Sata metriä pitkä, 5400 hengen katsomo valmistui vuonna 1977, Saksalaisten jänneterästen käyttö kiellettiin jo seuraavan vuonna, kun niissä havaittiin vakava ruostumisongelma. Silti asialle ei tehty jo valmistuneiden kohteiden osalta mitään ennen vesitornin romahdusta.

Salpausselän kisoista tutun Lahden stadionin katsomorakennuksessa on romahdusvaara. Katsomon katon vetotangot on toteutettu vastaavana KA-jännebetonirakenteena kuin Jyväskylän sortunut vesitorni. Sata metriä pitkä, 5400 hengen katsomo valmistui vuonna 1977, Saksalaisten jänneterästen käyttö kiellettiin jo seuraavan vuonna, kun niissä havaittiin vakava ruostumisongelma. Silti asialle ei tehty jo valmistuneiden kohteiden osalta mitään ennen vesitornin romahdusta.

image

Lahden kaupungin viime vuonna teetättämässä kuntotutkimuksessa vakavan riskin mahdollisuutta ei pystytty sulkemaan pois, mutta siitä huolimatta kaupungin tilakeskus ja rakennusvalvonta päätyivät arvioon, jonka mukaan riskit ovat hallinnassa eliminoimalla lumikuormat. Korjaustyöt tehdään ensi syksynä. Kesällä FC Lahti pelaa stadionilla veikkausliigaa.

Ongelmarakenteessa on käytetty saksalaista, erityisen korroosioherkkää Sigma Oval -terästä. Tästä teräksestä tehtyjä rakenteita on erityisesti vesitorneissa ja muissa vesihuoltoon liittyvissä taitorakenteissa, mutta myös kokoontumistiloissa. Tämän käyttö kiellettiin sekä Saksassa että Suomessa vuodesta 1978 lähtien.

Vuoden Betonirakenteeksi aikoinaan valittu stadionkin katsomo on geometrisesti ja mekaaniselta toiminnaltaan mutkikas rakenne, jossa toimistosiipi ”roikkuu” KA-jännebetonisten vetotankojen varassa katsomon päällä. Lahden kaupunki on hiljattain teettänyt kuntotutkimuksen selvittääkseen kisakatsomon rakenneriskejä.

”Aukipiikkauksella olisi ollut mahdollista selvittää teräksen kunto vain paikallisesti, joten turvauduimme ultraääneen ja röntgeniin. Niiden avulla syntyi käsitys, että rakenteen sisälle,
metalliputkien ympärille on muodostunut ilmahuokosia. Se ei ollut selvitettävissä, ovatko nämä huokoset samalla kosteuspesäkkeitä, mikä merkitsisi vakavaa riskiä.  Kunnostussuunnitelmaa laaditaan parhaillaan ja korjaustyöt ehditään saattaa päätökseen tämän vuoden aikana”, Lahden tilakeskuksen kunnossapitoinsinööri Jouko Immonen kertoo.

Sisäpuolisen kuntotutkimuksen lisäksi kaupunki tutkitutti kisakatsomon rakenteet myös niiden ulkopinnalta. Molemmat kuntotutkimukset sekä kunnostussuunnitelman on laatinut Insinööritoimisto Toivo Koistinen Oy.

”Koko ongelma johtuu pelkästään teräslaadusta. Valmistumisvaiheessa syntynyt vety syö teräsrakennetta sisältä, mikä tekee vetykorroosiosta huomattavasti vaikeammin havaittavan ja myös vaarallisemman kuin tavallinen korroosio on”, tekniikan lisensiaatti Toivo Koistinen toteaa.

”Teimme rakennusvalvonnan kanssa talvella arvion, että riskit ovat hallinnassa eikä käyttökiellon asettamiselle ollut tarvetta. Ainoa ehto oli lumikuormien eliminointi. Korjaus on joka tapauksessa tänä vuonna edessä. Pyrimme toteuttamaan sen niin, että vanhoihin esijännitetystä betonista tehtyihin diagonaaleihin kiinnitettävät teräsrakenteet tehdään mahdollisimman valmiiksi jo konepajalla eikä työmaalla tarvittaisi muuta kuin hitsaus”,
Immonen sanoo.

Korjaaminen lykättiin syksyyn

Rakenteet korjataan ensi syksynä, ja töiden arvioitu kesto on 2-3 kuukautta. Vanhat, kymmenen metrin jaolla sijaitsevat jännebetoniset vetotangot jäävät ”työttömiksi”, kun ne saavat kaverikseen 16 ehtaa teräksistä vetotankoa

Ympäristöministeriössä valmistui viime viikolla kartoitusrunsaasta 40 riskirakenteesta, joissa on käytetty KA-betonijännerakenteita. Kaikki kohteet ovat valmistuneet vuosina 1963-1977. Niistä noin 90 prosenttia on ”autioita” vesitornien tyyppisiä rakenteita. Toiminnassa olevista kohteista Lahden Stadionin katsomo on riskeiltään merkittävin. Muita merkittäviä kohteita ovat Lappeenrannan kirjasto ja Valion pääkonttori.

 

JATKOJUTTU 11.4. klo 18:00

Rakennuslehden tämän päivän uutinen Lahden kisastadionin romahdusvaarasta säikäytti kaupungin ja varsinkin jalkapalloseura FC Lahti on ollut huolissaan siitä johtaako romahdusuutinen katsojamäärien romahtamiseen, kun katsojat joutuisivat jännittämään katsomossa muutakin kuin joukkueensa menestystä. Siksi kaupunki on pyrkinyt rauhoittelemaan tilannetta.

Lahden tilakeskusta vetävä toimitilajohtaja Mauri Koistinen sanoo, että vastuu stadionin romahdusriskin arvioinnista on kaupungin rakennusvalvonnalla. Rakennusvalvonnan kanta oli, ettei välitöntä vaaraa ole. ”Jos valvontaviranomainen näin toteaa, niin silloin tietysti käyttökiellon tarvettakaan ei ole”, Koistinen sanoo.

”Hehän voisivat asettaa sen jopa käyttökieltoon, jos he näkisivät, että siinä on semmoinen riski”, Koistinen sanoo. Omistaja vastaa rakennuksen turvallisuudesta, mutta tilakeskus luottaa tässä viranomaisen kantaan.

Rakennuslehti ei tavoittanut Lahden rakennusvalvonnan päällikköä Raimo Luukkaa kommentoimaan asiaa.

Kaupungin rakennuslupapäällikkö Markku Sivonen totesi tänään Rakennuslehden uutisen jälkeen STT:lle, että rakennus on tutkittu eikä tilannetta pidetä akuuttina. ”Ei siellä varsinaista vaaraa vielä ole”, Sivonen sanoi STT:n uutisessa.

 

Rakennuslehdelle Sivonen totesi myöhemmin, että hän oli puhunut STT:lle vain käytävällä kuulemiensa tietojen perusteella. Hän kertoi, ettei ole ollut missään tekemisissä itse ongelman (stadionin romahdusvaara) ja päätösten kanssa.

 

”Ei kuulu minun toimialueeseen. Olen kertonut arkkitehdin ymmärrykseni mukaan mitä olen kuullut.”

 

Sivonen totesi, ettei hän puutu työssään sellaiseen asiaan kuin rakenteet.

 

Tavoittamamme ulkopuolinen asiantuntija ei halunnut omalla nimellään ottaa kantaa rakenteen kestävyyteen. Hän totesi, että silmämääräisesti tarkasteltuna rakenteessa ei löytynyt merkkejä siitä, että rakenteiden sisään olisi päässyt vettä. Tätä asiaa ei kuitenkaan varmasti tiedetä, koska tehdyt kuntotutkimukset eivät ole antaneet siihen vastausta eikä rakenteita ole aukaistu. Se kuitenkin tiedetään, että jännebetonissa käytetyt teräkset ovat samaa erittäin korroosioherkkää tyyppiä, jonka käyttö kiellettiin vuosi stadionin valmistumisen jälkeen vuonna 1978 ja joiden vaivihkaa tapahtunut korroosio aiheutti Jyväskylän vesitornin romahduksen syksyllä 2012.

 

Keskeisin ero vesitorneihin verrattuna Lahden tapauksessa on se, että vesitornien sisällä ja alla ei yleensä ole ihmisiä, mutta stadionin katsomon romahduksessa on aina vakava suuronnettomuuden riski. Lahdessa katsomon alaosassa on jopa toiminnassa olevat sisäurheilutilat. Romahdusriski on ollut tiedossa jo pitkään mistä kertoo se, että talvella sitä tietoisesti pienennettiin eliminoimalla lumikuormat.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

  

Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa

9 vastausta artikkeliin “Lahden kisastadion on romahdusvaarassa”

  1. Kyllä saksalaisen rakentamisen laatu on sitten surkeaa, kun Suomessa asti joudumme kärsimään heidän virheistään. Pitäisikö Saksaan lähettää lasku kaikkien nähden riskirakennusten korjauksista?

    Mutta voi sitä samalla kysyä myös sitä, miksi Suomessa yhden rakennuksen annettiin sortua ennen kuin asialle tehtiin mitään, vaikka ongelma on ollut tiedossa vuodesta 1978. Ei luulisi olleen ylivoimaista varmistaa, ettei näihin riskirakenteisiin pääse vettä.

    Lahden lisäksi ongelmia saattaa olla myös Lappeenrannan kirjastossa ja Valion pääkonttorissa.

    Mielenkiintoista on, että Lahdessa päätettiin, että kun kisakatsomo on kestänyt jo yli 30 vuotta, niin kestää se vielä yhden talven lisää ja kisat voidaan järjestää normaalisti. Entä jos ei olisi kestänytkään, ja jos esimerkiksi pari edellistä runsaslumista talvea olisivat jo rasittaneet rakenteet sille äärirajalle, että yksin lumihiutale olisi ollut liikaa. Silloin Lahden doping-uutinen olisi pyyhkiytynyt historiaan sykähdyttävimpänä uutisena tuolta stadiontilta.Tietenkin katsojille olisi voinut kertoa tuosta riskistä etukäteen, niin heillä olisi ollut jotain jännitettävää.

    Kesällä täytyy toivoa, että Lahti ei pärjää kuin keskinkertaisesti, ettei katsojien maaliriemu vain tärisytä rakenteita.

  2. Olisi pitänyt rakentaa alunperin puusta !

    1. Viime viikolla muisteltiin Englannissa 100 kuolonuhria , kun puinen jalkapallokentän katsomorakennus paloi!
      (kukkaseppele keskiympyrässä)
      Rakentaminen kotimaisesta polttoaineesta palo, laho-, sädesieni- ja homevaaran vuoksi kiellettävä rakennuslaissa MKR

  3. Stadionille, Valion pääkonttoriin ja Lappeenrannan kirjastoon tulisi laittaa kyltit riskirakenteesta, jotta halukkaat voivat jättää menemättä sisälle.

  4. Ja näin saamme homehysteerian lisäksi aikaiseksi rakennehysteerian. Ehkä tällaisten esimerkkien ja mm. sortuneiden maneesien kautta rakennesuunnittelun tärkeydelle saadaan oikeita mittasuhteita.

  5. Mitä Lahden kisakatsomo sanoo .. ? Mie romahan …

  6. Ei ole ihme, että virkamiehet välttelevät vastata siitä, ettei stadionia ole laitettu käyttökieltoon. Jälki on hirveää, jos teräsbetonirakenteet romahtavat tuhansien katsojien niskaan.

    1. Kommentti, että ei ole akuuttia romahdusvaaraa, on ihmeellinen varsinkin, kun sitä perustellaan sillä, että rakenteita ei ole tutkittu kunnolla. Eli jos ummistan silmäni, niin vaaraa ei ole.

      Ryhdikästä toimintaa olisi ollut se, että asiat olisi tutkittu ensin perusteellisesti ja sitten tehty välitön päätös korjaamisesta. Ryhditöntä on se, että katsellaan jospa se kestäisi Salpausselän kisojen yli ja jospa se kestäisi vielä jalkapallokaudenkin, ja korjataan vasta sitten, ettei vaan kaupungille tulisi ylimääräisiä kuluja, kun tuo korjaaminenkin vie rahaa. Ja varmuuden vuoksi ollaan hiljaa asiasta, etteivät MM-kisat vaarantuisi sillä johan tuosta homeestakin on vouhkattu jo pitkään.

  7. Onpas mielenkiintoista. Rakennuslupapäällikkö antaa STT:n kautta vaaraa vähättelevän lausunnon, vaikka ei tiedä asiasta muuta kuin mitä on kuullut käytävällä!

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat