Osmo Mettänen toimi maarakentajien edunvalvontajärjestön Suomen Maarakentajien Keskusliiton, nykyisen INFRA ry:n toimitusjohtajana vuodesta 1984 vuoteen 2007.
Mettänen suoritti ylioppilastutkinnon Virtain yhteiskoulussa vuonna 1964. Opintojen perässä hän muutti Helsinkiin ja valmistui 1972 diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun rakennusinsinööriosaston tienrakennuksen opintosuunnalta. Opinnot eivät kuitenkaan jääneet tähän, vaan vuonna 1978 Mettänen valmistui ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakoulusta.
Osmo Mettänen teki komean uran suomalaisten rakentajien edunvalvojana ja puolestapuhujana. Jo opiskeluaikana hän tuli Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:hyn julkaisu- ja koulutustoimintaan liittyviin tehtäviin. Diplomi-insinööriksi valmistuttuaan hänestä tuli RIL:n julkaisu- ja koulutustoiminnan johtaja. Tehtävässä hän kehitti rakennusalan diplomi-insinöörien koulutustoimintaa ja oppimateriaaleja sekä toimi Rakennustekniikka-lehden päätoimittajana.
Osmo Mettänen siirtyi 1977 maa- ja vesirakennusalan urakoitsijaliiton Suomen Maarakentajien Keskusliitto SML:n julkaisu- ja tiedotusosaston osastopäälliköksi sekä liiton ammattilehden Maansiirron päätoimittajaksi.
Vuonna 1980 hänestä tuli SML:n varatoimitusjohtaja ja 1984 hänet nimitettiin toimitusjohtajaksi. SML:n toimitusjohtajana Mettänen ryhtyi voimakkaasti kehittämään maa- ja vesirakennusurakoitsijoiden järjestötoimintaa. Hänen aikakaudellaan SML liittyi Suomen Rakennusteollisuusliitto SRTL:n jäseneksi tullen samalla Suomen Työnantajain Keskusliiton, nykyisen Elinkeinoelämän keskusliiton liittoyhteisöön. Mettäsen johdolla SML:n elinkeinopoliittinen edunvalvonta organisoitiin uudelleen nykymuotoonsa.
Mettänen oli myös aloitteellinen maarakennusalan kaikkien eri osapuolten, tilaajien, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden, oppilaitosten ja työntekijöiden organisoidessa yhteistoimintansa Maarakennusalan neuvottelukunta MANK ry:ksi. Mettänen toimi MANK ry:n hallituksen puheenjohtajana vuosina 1986–1991.
Maarakennusalan yrittäjiä edustavan SML:n ja työntekijöitä edustavan Rakennusliitto ry:n välillä käytäviä työehtosopimusneuvotteluja Mettänen johti vuodesta 1988 lähtien aina vuoteen 2007 saakka. Usein hankalistakin neuvottelutilanteista selvittiin Mettäsen pettämättömän huumorintajun ansiosta lopulta kuivin jaloin, eikä maarakennusalalla lakkoja juuri tuona aikana ollutkaan.
Mettäsen asiantuntemusta ja kokemusta arvostettiin laajasti rakennusalalla. Osoituksena tästä arvostuksesta Mettänen toimi jatkuvasti lukuisissa alaa kehittävissä työryhmissä, toimikunnissa ja asiantuntijaelimissä.
Mettänen oli SML:n jäsenten ja luottamusmiesten suuresti arvostama johtaja. Taitavana puhujana hän oli haluttu ja toivottu vieras maarakentajien piiriyhdistysten tilaisuuksissa ympäri maan. Häntä kiinnosti myös alan kansainvälinen yhteistyö. Hänen aikanaan vakiinnutettiin maarakennusalan pohjoismaisten liittojen yhteistyö ja hyvät suhteet.
Huolimatta vaativasta tehtävästään SML:n toimitusjohtajana Mettänen ei koskaan luopunut lehtimiehen roolistaan, joka seurasi häntä näihin päiviin saakka. Hän saattoi viettää viikonloppuja työpaikallaan laatien kirjoituksia Maansiirto-lehteen ja tai vaikka esitelmiä pääkaupunkiseudun rotaryklubin kokouksia varten. Kirjoittaessaan hän sai samalla toteuttaa rakasta harrastustaan historiantutkimusta, josta hän ei koskaan tuntunut saavan tarpeekseen.
Eläkkeelle jäätyään Osmo Mettänen jatkoi niin kirjoittamista kuin historiantutkimustakin. Lisäksi hän toimi aktiivisesti sekä RIL:n että INFRAn senioritoiminnassa. Myös kotipaikka Virroilla ja siihen liittyvät työt olivat Osmolle ja hänen vuonna 2013 poisnukkuneelle puolisolleen Sirpalle tärkeä henkireikä jo heidän työuriensa aikana. Juuri ennen kuolemaansakin Osmon oli tarkoitus lähteä Virroille kalastamaan ja maatilan kevättöihin.
Osmoa jäivät kaipaamaan hänen kolme poikaansa perheineen sekä suuri joukko ystäviä ja työtovereita. Me Osmon ystävät muistamme hänet väsymättömänä edunvalvojana ja ennen kaikkea loistavana tarinankertojana, joka kerta toisensa jälkeen hauskuutti seuruetta iskien tarinaa joko omista seikkailuistaan tai historiallisista tapahtumista.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Muistokirjoitus: Osmo Mettänen, rakennusneuvos, Suomen Maarakentajien keskusliiton pitkäaikainen toimitusjohtaja”
Osmo Mettänen oli aktiivinen vaikuttaja lehtialalla ja myös Rakennuslehdessä. Vuonna 1982 hänet valittiin Rakennuslehden hallituksen puheenjohtajaksi ja lehden toimitusneuvostossa hän oli ollut jo sitä ennen.
”Toimitusneuvoston tehtävä on kannustaa päätoimittajaa ja toimitusta tekemään parempaa lehteä”, hän sanoi toimitusneuvoston puheenjohtajana vuonna 1981. Kokouksessa tuli toimitusneuvostolta muun muassa seuraavia evästeitä toimitukselle:
”Tutkivan journalismin avulla tulisi pyrkiä lakaisemaan pölyä pois maton alta. Lehden roolia uutislehtenä tulisi kirkastaa ja samalla lehden tulisi olla myös mielipidelehti ja kannanottaja. Varsinkin laatuajattelusta sekä suunnittelun ja rakennuttamisen pelisäännöistä on alettava käydä keskustelua, samoin urakoitsijoiden luokittelusta. Helsinki-keskeisyyden välttämiseksi toimittajien olisi tehtävä juttuja myös muualta Suomesta.”
Suoraan Osmo Mettäsen mielipiteitä olivat vaatimukset siitä, että rakentamista ja luonnonsuojelua tulisi käsitellä luonnonvarojen rikastamisen ja hyväksikäytön näkökulmista liukastumatta liiaksi toiseen tai toiseen äärimmäisyyteen. Hän halusi keskustelua myös ylijäämämassojen käytöstä ja toivoi ylipäänsä lisää maa- ja vesirakentamisen aiheita lehteen, koska koki, että ne olivat jääneet vähälle huomiolle.
Mettänen oli Suomen Maarakentajien omassa Maansiirto-lehdessä aktiivinen kannanottaja ja vaikuttaja. Kun kiistat Tieliikelaitoksen asemasta kävivät kuumimmillaan 2000-luvun alussa, ei lehdessä kukaan muu saanut tuota nimeä mainita, mutta Mettänen mainitsi sen sitäkin useammin. Moniin tiedotustilaisuuksiin hän tuli mukanaan niin sanottu musta lista, johon oli kerätty ne urakat, joita Tieliikelaitoksen ei olisi saanut siirtymäkauden ajaksi asetettujen rajoitustensa vuoksi ottaa. Kun muut toimittajat esittivät lyhyitä kysymyksiä, Mettänen luennoi pitkään ja varsinainen kysymys saattoi jopa unohtua kuulijalta.
Tieliikelaitoksen toiminnan käynnistämiseen liittyi vuosiksi 2001-2004 määrätty siirtymäkausi, jona aikana sen toimintaa rajoitettiin niin, että se ei periaatteessa voinut myydä kiviaineksia eikä laajentaa toimintaansa tienpidon ulkopuolelle. Mettänen muistutti ahkerasti milloin näistä periaattteista oli lipsuttu ja piti siten yksityisten urakoitsijoiden puolta, kuten liiton toimitusjohtajan pitikin. Paitsi, että yksityiset menettivät töitä, piti Tieliikelaitos matalalla hinnoittelullaan katteet niin pieninä, että koko alan kehitystyö kärsi tästä.
Tietuotanto olisi Mettäsen mukaan pitänyt yhtiöittää välittömästi, jotta läpinäkyvä kannattavuus olisi turvattu kaikkien intressipiirien silmissä. Nykyiseen Destiaan Mettänen oli jo tyytyväinen.