Kalasataman keskus menisi kooltaan sen ohi, jos hanke ei olisi pysäytettynä.OP-Pohjola keskittää kaikki pääkaupunkiseudun seitsemässä toimipisteessä olevat toimintonsa Vallilaan. Vuonna 2005 yhdistyneiden OP-ryhmän ja Pohjolan 3 300 työntekijää pääsee saman katon alle vuonna 2015. Palo on vetänyt Vallilan hanketta päätoimisesti jo kaksi ja puoli vuotta.
Tahtona työkulttuurin muutos
”Tämä on rakennusprojektina ja teknisesti iso hanke. Tämä on kuitenkin paljon enemmän kuin pelkkää rakentamista. Tärkeintä on, mitä rakennetaan ja miksi. Koko proseduuri lähtee siitä, mikä on konsernin tahto uusien työskentelytapojen suhteen. Rakennustyömaalla pitää toki olla parhaat voimat toteuttamassa hanketta”, Palo sanoo.
Yhtiö järjesti vuonna 2011 viidelle arkkitehtitoimistolle kutsukilpailun korttelin uudistamisesta. Palkintolautakunta valitsi joulukuussa 2011 Arkkitehtitoimisto JKMM Oy:n ehdotuksen voittajaksi. Kohteen pääsuunnittelija on arkkitehti Asmo Jaaksi, Turun pääkirjaston ja Seinäjoen uuden kirjaston suunnittelija.
”Hankkeessa ovat merkittävällä sijalla olleet OP-Pohjolan arvot: ihmisläheisyys, yhdessä menestyminem ja vastuullisuus. Arkkitehtuuri kumpuaa suomalaisesta luonnosta. Rakennuksen hiidenkivimäinen muoto viestii kestävyyttä ja pitkää historiaa, osuustoiminnallisuutta”, Palo kertoo.
OP-ryhmällä on noin 50 vuoden historia Vallilan korttelissa. OKO hankki ensimmäisen kiinteistönsä Vallilasta Teollisuuskatu 1:stä 1960-luvulla. 1970-luvulla lähitontteja ja rakennuksia siirtyi sen omistukseen. Vuonna 1997 Osuuspankkiryhmän ylin johto muutti Vallilaan Arkadiankadulta.
Tehokas 4000 ihmisen kylä
”Yhtenäistämme toimintatapamme ja luomme uuden tavan tehdä töitä sekä yhtenäisen kulttuurin. Tavoitteena on nykyistä mukavampi ja tuottavampi työympäristö ja viihtyisämpi kokonaisuus. ICT-teknologia tekee mahdolliseksi sen, ettei tarvitse olla aina yhdessä paikassa. Tämä on kestävää tehostamista”, Palo sanoo.
Selvitysten mukaan korttelissa toimivat työntekijät jakaantuvat selvästi kahteen eri profiiliin. 60 prosenttia työntekijöistä on liikkuvia, eli he tekevät töitä eri paikoissa, niin Vallila-korttelin sisällä kuin ulkopuolellakin. Loput tekevät töitä pääosin paikallaan. Tämä on otettu huomioon suunnittelussa tarjoamalla erilaisia työtiloja: monitoimitiloja, avotiloja, neuvottelutiloja, hiljaisia tiloja ja kiinteitä työpisteitä. Sisäpihan galleriatiloissa on ravintoloita, galleriatilat ja mahdollisuus tehdä myös töitä. Kortteliin tulee 40 kabinetin ja parin auditorion kokouskeskus. Rakennukseen tulee myös hyvinvointikeskus: kuntosali, liikuntasali, hierontapaikka, kampaamo ja parturi.
”Korttelista tulee yli 4000 ihmisen finanssikortteli.”
Ennakkoviestinnällä iso rooli
Viestinnällä on suuri merkitys hankkeen läpiviemisessä. Henkilöstölle on jatkuvasti tiedotustilaisuuksia, joissa kerrotaan hankeen etenemisestä sekä toimintatapojen muutoksista kaikissa nykyisissä toimipisteissä. Palo korostaa viestinnän roolia.
”Viestintä saa ihmiset kiinnostumaan ja innostumaan uudesta. Jos viestintä on onnistunutta, se vaikuttaa mentaali-ilmapiiriin. ”
”1700 ihmistä tekee väistötiloissamme töitä, ja samaan aikaan rakennusmiehet rakentavat vieressä uusia tiloja. Rakentaminen ei saa vaikuttaa liiketoimintaan. Rakentamisen aikana on ollut paljon kriittisiä hetkiä. Räjäytykset edellyttivät hyvää ennakkoviestintää, jotta työrauha säilyy. Viime vuosi oli montussa rakentamista, nyt nähdään jo tulevien työtilojen muotoja.”
Palo veti aikanaan Kaapelitehtaan ja Finlandia-talon muutoshankkeita.
”En voi verrata tätä rakennusprojektia niihin. Rakennuttajan kannalta tämä on äärettömän vaativa hanke. Tämä on rakentamista ja sen ymmärtämistä, miten saamme aikaan tilat, jotka kertovat tahdostamme tehdä töitä jatkossa. Investointi tulee näkymään selvästi kaupunkikuvassa. Teollisuuskadun luonne muuttuu pala palalta asuin- ja toimistokaduksi.”
Lue lisää 16.5. ilmestyneestä Rakennuslehdestä.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “OP-Pohjolan kiinteistöjohtaja rakennuttaa jättitoimistoa: ”Tämä on paljon enemmän kuin pelkkää rakentamista””
Vetänyt ja vetänyt… Eihän ne johtajat mitään tee, vastaavat vain siitä tietämättä asiasta mitään. Kyllä ne työntekijät ovat kaiken tehneet!