Rakennusinsinööri Eero Kotkas kuoli 27. lokakuuta 2013 vaikeaan sairauteen Helsingissä. Kotkas oli maamme eturivin asiantuntijoita rakennushistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja rakenteiden korjaustekniikan suunnittelussa.

Muistokirjoitus: Entisöinnin asiantuntija Eero Kotkas

Rakennusinsinööri Eero Kotkas kuoli 27. lokakuuta 2013 vaikeaan sairauteen Helsingissä. Kotkas oli maamme eturivin asiantuntijoita rakennushistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja rakenteiden korjaustekniikan suunnittelussa.

Kirjoittaja(t) Matti Haaramo

Eero Kotkas oli syntynyt Helsingissä 8. marraskuuta 1943. Kotkaksen suuri kiinnostus rakennuksiin ja rakennustekniikkaan sekä poikkeuksellinen kyky hallita rakenteiden statiikkaa ja korjausta ulottui keskiaikaisista valumuurirakenteista elementtiaikaan saakka. Hän oli maamme eturivin asiantuntijoita rakennushistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja rakenteiden korjaustekniikan suunnittelussa. Kotkasta voidaan pitää eräänlaisena rakenteiden restaurointitekniikan erityistaitajana. Hänen uransa oli laaja-alaisuudessaan ja monipuolisuudessaan Suomen oloissa ainutlaatuinen, ehkä se on Euroopankin mitassa poikkeuksellinen.

Kotkas valmistui Turun teknillisestä oppilaitoksesta 1968. Hän teki mittavan, monipuolisen uran rakennesuunnittelun saralla uudis- ja korjausrakentamisen parissa. Erityisesti rakennushistoriallisten kohteiden korjaus ja entisöinti olivat lähellä hänen sydäntään. Kaikki maamme linnat olivat tulleet hänelle tutuiksi. Työuransa alkuvuodet hän oli Avaintalo Oy:ssä ja Insinööritoimisto Matti Lehto Ky:ssa. Vuonna 1975 hän siirtyi Insinööritoimisto Eero Paloheimo & Matti Ollilan palvelukseen jatkaen siellä n. kolmenkymmenen vuoden ajan. Viimeiset vuodet hän oli yrityskaupan myötä projektipäällikkönä Vahanen Oy:ssä, mistä jäi eläkkeelle 2011. Eläkkeelle jäämisensä jälkeen hän jatkoi vielä työskentelyä oman insinööritoimistonsa lukuun.

Mittava yhteistyö Kotkaksen, Museoviraston ja Suomenlinnan hoitokunnan kanssa alkoi vuonna 1975 ja kesti lähes 40 vuotta. Muurinkorjaustekniikkaa hallitsevaa insinööriä tarvittiin linnoissamme, Suomenlinnassa, Kaakkois-Suomen maa- ja merilinnoituksissa, kivikirkoissa ja ruukeissa ympäri Suomea. Tiilimuurirunkoisen rakennuksen korjauskysymykset, oli rakennus 1600- tai 1900-luvulta, saivat Kotkakselta oivaltavia ja rakennussuojelun tavoitteiden näkökulmasta hienoja korjausratkaisuja.   Savonlinnan oopperajuhlien näyttämön ja katsomon kevyen sadekatoksen liittäminen luonnonkivimuureihin sekä Suomenlinnan kesäteatterin kevytkatoksen tukirakenteet ovat Kotkaksen käsialaa.

Hänen kiinnostuksensa rakennusten historiaan ja korjausmenetelmiin heräsi 1975 Turun linnan esilinnan peruskorjauksessa, jonka parissa riitti puuhaa 10 vuotta. Samoihin aikoihin alkaneet Suomenlinnan monet korjauskohteet työllistivät häntä eläkkeelle siirtymiseen asti. Pitkäjänteinen työskentely samantapaisten rakenteiden parissa mahdollisti korjausmenetelmien jatkuvan kehittämisen hyvässä yhteistyössä rakennuttajaosapuolen kanssa. Linnojen ja linnoitusten korjaus vaati historiallisen kivirakennustekniikan ja muurirakenteiden rapautumismekanismin hallintaa. Raunioituneita kohteita korjattiin yleensä pelkästään raunioitumisen pysäyttämiseksi ja turvallisuussyistä. Muurien suojaustekniikan kehittelyssä Kotkaksella oli merkittävä osa. Muurien harjoja suojattiin alta tuuletetuilla betonikuorilla ja joidenkin kohteiden suojaus toteutettiin erillisillä katoksilla. Hän osallistui myös monien kartano- ja tehdasmuseoiden sekä kirkkojen korjaus- ja restaurointitöiden suunnitteluun.

Suomenlinnan muurinkorjaustöissä alettiin 1990-luvun alussa käyttää täyttöön kalkkilaastia, mikä tarkoitti muutoksia siihen asti muutamia vuosikymmeniä käytössä olleeseen muurinkorjaustekniikkaan, jossa täyttöön käytettiin sementtipitoista laastia. Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin sementtipohjaisen muurauslaastin sijasta käytettiin kalkkipohjaista laastia Tanskasta hankitun reseptin mukaan Kustaanmiekan rantavarustuksen muurityömaalla. Tämä poikkesi Kotkaksen aiemmista linna- jalinnoitustyömaista. Eero Kotkas omaksui muutoksen nopeasti. Hydraulisen kalkkilaastin roolina on vain täyttää hyvin työstettyjen ja aseteltujen kivien välit mahdollisimman hyvin. Muurin julkisivuun ei saanut jäädä vesipesiä. Niitä Kotkas kehotti etsimään suihkuttamalla letkulla vettä valmiiseen muuriin ja tarkistamalla että vesi valuu pois joka ikisestä kolosta. Kustaanmiekan muureilla palattiin niin ikään perinteisten vesieristysmateriaalien, tuohen ja saven käyttöön.

Suomenlinnan muurityöryhmään kuului tuolloin tekijöitä ja valvojia, tutkijoita ja suunnittelijoita, joilla kaikilla oli yhteinen päämäärä, saada muurit kuntoon mahdollisimman paljon alkuperäistä linnoituslaitetta säästäen. Into perinteisten materiaalien käyttöön ja käsityöhön oli suuri, mutta kaikilla oli myös paljon opittavaa, sillä traditio perinteisten materiaalien käyttöön muurin korjauksissa oli auttamattomasti katkennut.

Rantavarustuksen kunnostuksen lähes kaikki toteutusideat syntyivät työmaalla tai työmaakopissa, jossa ajateltiin ääneen, hahmoteltiin paperille ja heiteltiin – Kotkaksen sanoja lainaten – hulluja ideoita ilmaan. Vaikka tunnelma pullakahvin äärellä oli leppoisa, ei aika kulunut hukkaan sillä koko ajan puhuttiin työstä. Rantavarustuksen työmaa kesti viisi vuotta ja sitä seurasi kymmeniä muita. Eero Kotkas oli oman osaamisensa suhteen työmailla aina antelias. Hän vähätteli rakennesuunnittelun vaikeutta, kehui sitä jopa helpoksi, sillä kaiken voi laskea. Usein pitkien ääneen tehtyjen pohdintojen jälkeen muurityömailla Eero Kotkas totesi ”ei perkule, näinhän me se tehdään”, ratkaisu, jossa vanhaa rakennetta säilytettiin mahdollisimman paljon, oli löytynyt.

Kotkaksen taidoille oli käyttöä myös ulkomaisissa korjauskohteissa kuten Volhovan korjaus- ja täydennysrakentamisen suunnittelussa. Tämä Lokakuun Rautateiden hallinnoima rakennus sijaitsee Venäjällä Laatokan takana. Aseman toiminnallisen suunnittelun lisäksi työssä teemoja olivat rakenteet ja niiden arkkitehtoninen soveltaminen, rakenteiden estetiikka ja tekniikka. Suunnittelu ja rakennustyöt kestivät n. kaksi vuotta. Korjaustyö valmistui v. 1999. Työskentely tilaajien ja lupaviranomaisten kanssa oli luontevaa ja kitkatonta. Volhovan aseman kunnostus ja täydennysrakentaminen palkittiin valmistumisensa jälkeen Moskovassa.

Vanhojen rakenteiden säilyttäminen oli aina lähtökohtana Kotkaksen käydessä käsiksi uuteen korjauskohteeseen. Vanhan rakenteen potentiaali käytetään kokonaisuudessaan ja jos se ei riitä, sitä tuetaan tai vahvistetaan mahdollisimman vähäistä ulkonäöllistä häiriötä tuottaen. Ratkaisuna oli usein tällainen liittorakenne, vanha säilytetään ja sitä tukeva uusi tehdään tämän päivän rakenteena viereen. Tässä Kotkaksen suunnittelutyön pääperiaatteita.

Eero Kotkas osasi ”lukea” rakennuksia ja rakenteita. Tästä taidosta johtui nopea ratkaisun löytäminen. Hänen saavutuksiin voidaan vielä lisätä ansiokas koulutustyö. Hän opetti kärsivällisesti suuren joukon eri restaurointi- ja korjaushankkeissa yhteistyökumppaneina olleita arkkitehteja ymmärtämään statiikan ja myös rakennusfysiikan perusteita. Tällä työllä on ollut suuri merkitys kahden ammattikunnan väliselle kanssakäymiselle, jossa toisen työn ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää.

Monipuolisena osaajana hän suunnitteli rakenteet moniin uudisrakennuksiin. Näistä uusimpia on vuodelta 2011 huippumoderni NEAPO Oy:n kerrostalokohde, joka on maailman ensimmäinen siirrettävä kerrostalo. Kolmikerroksinen talo rakennettiin valmiiksi Turun telakan lohkohallissa ja kuljetettiin kokonaisena vesitse tontille. Tonttirannassa valmis 220 tonnin painoinen rakennus siirrettiin perustuksilleen. Hankkeen mahdollisti rakennusrungon kevyt teräskennorakenne.

Toinen moderni em. teräskennorakenteeseen perustuva kohde oli helposti kuljetettava ja koottava ns. kehitysmaatalo v. 2004. Tämä johti v. 2005 viidentoista 150 m2 kokoisen Mizar Oy:n laserhitsaus-tekniikkaan perustuvilla elementeillä nopeasti pystytettävän rakennuksen suunnitteluun. Rakennusten tuli olla kevyitä ja kokonaisena kuljetusta kestäviä.15 pientaloa rakennettiin ja asennettiin paikoilleen n. 3 kuukaudessa. Kuljetuksen jälkeen komeroita myöden täysin valmiiden talojen asennusaika/talo oli n. 20 minuuttia. Eeron rakenneteknisestä innovatiivisuudestä oli projektille suuri hyöty.

Henkilönä Eero Kotkas oli poikkeuksellinen. Aina tuli heti apua ja neuvoja, soitti koska tahansa. Muistan ehkä muutaman soiton, johon tuli kiireinen vastaus ”voinko soittaa sinulle myöhemmin”. . aina kun Eero tapasi rakentamisen kanssa tekemisissä olevia ihmisiä kuului ”Eero hei, onko sulla hetki aikaa, kun meillä on tämmöinen ongelma.” , ja Eerolta liikeni aina aikaa haastaviin kysymyksiin…Pahantuuliseen Eero Kotkakseen ei ilmeisesti kukaan ole törmännyt.

Yhteiset työmatkat monenlaisiin kohteisiin, myös Venäjälle ja Viroon, monenlaisten ongelmien ääreen olivat aina kiinnostavia ja opettavaisia. Erimielisyydet ja niiden ratkominen ovat varmasti aina olleet osa rakentamista. Siellä, missä Eero Kotkaksen suunnittelualueeseen kuuluneita asioita käsiteltiin, ei riidelty. Eeron hyväntuulinen hahmo rauhoitti ilmapiiriä. Leppoisa erimielisyyksien käsittely ei tarkoittanut kuitenkaan sitä, etteikö Eero olisi pitänyt tiukasti omasta restaurointikonstruktöörin kannastaan kiinni.

Matti Haaramo             Tuija Lind                       Esko Miettinen               Erkki Mäkiö                   Kari Nikkanen                                                            diplomi-insinööri       arkkitehti, tekn.lis.         arkkitehti SAFA               arkkitehti SAFA           diplomi-insinööri

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Muistokirjoitus: Entisöinnin asiantuntija Eero Kotkas”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi