Uudisrakennusten energiankulutus on pudonnut huimasti Helsingissä

Helsingin ympäristötilaston (www.helsinginymparistotilasto.fi) tuoreiden tietojen mukaan Helsingin kaupunkialueen energiankulutus jatkaa laskua. Asukaskohtainen kulutus laskee kaikkein nopeimmin, mutta myös kokonaiskulutus on laskussa. Erityisesti uudisrakennusten energiankulutus on pudonnut huimasti viime vuosina.

Helsingin ympäristötilaston (www.helsinginymparistotilasto.fi) tuoreiden tietojen mukaan Helsingin kaupunkialueen energiankulutus jatkaa laskua. Asukaskohtainen kulutus laskee kaikkein nopeimmin, mutta myös kokonaiskulutus on laskussa. Erityisesti uudisrakennusten energiankulutus on pudonnut huimasti viime vuosina.

Helsingin Energian tilastojen mukaan vuonna 2003 käyttöönotetut kaukolämmitteiset asuinkerrostalot kuluttivat lämpöä vielä 40 kWh/brm3, mutta vuonna 2012 valmistuneet rakennukset enää 27 kWh/brm3. Kulutus on pudonnut 33 prosenttia. Yhtenä Helsingin kaupungin ilmastokumppanina toimivan Skanskan sustainability manager Kaisa Kekin mukaan muutoksen syitä on lukuisia.

”Rakennusmääräysten uudistaminen vuonna 2010 tiukensi rakennusten lämpöhäviöiden vertailuarvoja. Tämä näkyy rakenteiden pienentyneinä U-arvoina, ilmanvaihdon lämmöntalteenoton hyötysuhteiden kasvamisena sekä vaipan ilmatiiveyden paranemisena”, Kekki sanoo.

”Määräysten tiukentuminen on varmasti edesauttanut parempien laitteiden ja ratkaisujen tulemista markkinoille. Esimerkiksi lämmön talteenottoprosentti on nykyään tyypillisesti noin 60–70 prosenttia ylittäen selkeästi määräysten vertailutason. Myös rakentamisvaiheessa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota ilmatiiveyteen vaipan ilmavuotojen estämiseksi.”, Kekki toteaa.

Helsingin kaupunki asetti vuonna 2011 myös A-energialuokkavaatimuksen asuinrakennuksille kaupungin omistamille tonteille rakennettaessa, jolla on varmasti myös lämmönkulutusta pienentävä vaikutus.

Asukaskohtainen tavoite mahdollinen toteuttaa

Helsingin kaupungin vuonna 2012 hyväksytyn ympäristöpolitiikan mukaan kaupunki tavoittelee asukaskohtaisesti 20 prosentin energiankulutuksen laskua vuosina 2005–2020. Nykyisellä kehityksellä tämä vaikuttaa mahdolliselta, sillä kulutus on laskenut kymmenen prosenttia vuoteen 2013 mennessä. Kokonaiskulutuskin on laskenut prosentilla vuosina 2005–2013.

Energiankulutus on laskenut kauttaaltaan. Usein sähkönkulutusta pidetään vaikeimpana säästökohteena, mutta senkin kulutus on laskenut kuusi prosenttia asukasta kohden. Selkeimpänä selityksenä on energiatehokkuuden paraneminen, eli lisääntyneestä laitekannasta huolimatta hehkulamput kieltänyt direktiivi, kodinkoneiden energiamerkinnät ja energiaa säästävien laitteiden kuten valaistuksen liiketunnistimien ja pumppuja säätävien taajuusmuuttajien hintojen putoaminen ovat johtaneet kulutuksen laskuun.

Sama näkyy asuinrakennuksissa, sillä rakennuskannan kasvusta huolimatta kaupungin sääkorjattu lämmönkulutus on pudonnut prosentilla vuosina 2005–2013, asukasta kohden jopa yhdeksän prosenttia.

Sähkön ja lämmön ohella myös liikenteen energiankulutus on pienentynyt Helsingissä. Ajoneuvojen polttoainetehokkuuden paranemisen ohella tähän on johtanut Helsingissä myös pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvu 11 prosenttiin vuonna 2013 sekä joukkoliikenteen suosion kasvu.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Uudisrakennusten energiankulutus on pudonnut huimasti Helsingissä”

  1. Sittenhän on hyvä syy nostaa hintoja kun kulutus on laskenut.Miksei insinöörit myönnä ettei rakennus kuluta energiaa vaan asukkaat.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi