Ikkunavalmistajat Tiivituote ja Skaala remontoivat myös ilmanvaihtoa

Inwido Finlandin teknologiajohtaja Timo Nissisen mukaan ilmanvaihto-ongelmaan herättiin asukkailta tulleen negatiivisen palautteen takia. Ikkunaremontti onnistui teknisesti hyvin, mutta asiakas oli tyytymätön. Asukkaat valittivat muun muassa vedosta, hajujen kulkeutumisesta ja kerrostalojen ylempien kerrosten ikkunoiden huurtumisesta. Eikä energiaakaan välttämättä säästynyt toivotulla tavalla.

Nissisen havaintojen mukaan kiinteistöjen ilmanvaihto ei usein toimi ikkunaremontin jälkeen. Asennusliike voi käydä tekemässä ilmanvaihdon säädöt, mutta esimerkiksi korkean kerrostalon osalta säätöjen onnistuminen on hyvin vaikeaa.

”Edelleen taloyhtiöt uskovat, että ilmanvaihtoliike vain tulee ja laittaa säädöt kuntoon. Väitän kuitenkin, että normaaleilla säädöillä ilman automatiikan asentamista kerrostalojen ilmanvaihdon saaminen tasapainoon on lähes mahdotonta”, Nissinen sanoo.

Automatiikka ilmanpoistoon

Tiivituotteen järjestelmässä korvausilma otetaan sisään ikkunoiden tuloilmaventtiilien kautta. Ilma esilämmitetään ikkunan välissä ikkunan oman lämpöhäviön ja auringon avulla. Tuloilmaikkunaventtiili on varustettu ilman takaisinpäin virtauksen estävällä rakenteella, joka reagoi asunnon hetkellisiin alipainevaihteluihin.

Poistoilman määrää ohjataan Tiivituotteen kehittämällä, valmistamalla ja asentamalla automatiikalla, joka reagoi ilmanvaihtokanavien ilmanpaineen muutoksiin ja ulkoilman lämpötilaan. Automatiikan asennuksen jälkeen tehdään mahdollisimman tarkka ilmamäärien säätö. Järjestelmä reagoi huoneistoissa ikkunaventtiilien säätämiseen ja tuuletukseen.

Ikkunaremontin tuoma energiansäästö saattaa karata Nissisen mukaan harakoille, jos ilmanvaihdon säädöt eivät toimi kunnolla. Motiva Services Oy on tutkinut energiansäästöä kohteissa, joihin Tiivituote on asentanut uudet ikkunat. Korvausilma on otettu ikkunaventtiilien kautta ja ilmanvaihto on säädetty poistoilman automatiikkaan perustuvalla menettelyllä. Kohteet olivat erityyppisiä ja sijaitsivat eri puolilla Suomea. Lämmitysenergiaa säästyi vuodessa 14,7 prosenttia verrattuna remonttia edeltäneeseen vuoden jaksoon.

Yhtiö on remontoinut ilmanvaihdon noin 200 kohteessa, joihin on vaihdettu uudet ikkunat. Karkeasti arvioiden ilmanvaihtoremontin kustannukset ovat Nissisen mukaan 300–900 euroa huoneistoa kohti riippuen poistokoneiden ja huoneistojen määrästä. Se on murto-osa verrattuna varsinaisen ikkunaremontin kustannuksiin.

Skaalan uutuus Finnbuild-messuilla

Skaala tuo Finnbuild-messuille uuden innovaation kerros- ja pientalojen ikkunasaneeraukseen. Ilmanvaihtoratkaisu yhdistää lämmön talteenoton ikkunaan ja mahdollistaa hyvän sisäilman huonekohtaisesti.

”Olemassa olevan rakennuskannan ilmanvaihtokysymykset ovat olleet tähän asti ratkaisematta energiatehokkaasti. Suurin energiansäästöpotentiaali on edelleen lämmön talteenotto huoneiston poistoilmasta. Innovaatiomme ratkaisee hallitun ilmanvaihdon energiatehokkaasti”, toimitusjohtaja Jari Punkari Skaala Ikkunat ja Ovet Oy:stä sanoo.

Kerrostalojen ilmanvaihtoon liittyy myös paljon muita ongelmia kuten vedon tunne, huurtuvat ikkunat, hajun tunne ja epäterveellinen sisäilma. Usein korvausilman aukkoja tukitaan vedon takia umpeen.

Saton yksikön johtaja Jouko Kuusela pitää ongelmana, ettei markkinoilta tahdo löytyä vanhan kerrostalon raameihin mahtuvaa lämmön talteenoton ratkaisua. Peruskorjauksissa ei päästä vetoisuudesta eroon eikä energiatehokkuutta saada lisättyä – otettiin korvausilma sitten venttiileistä tai ikkunaratkaisuista.

”Skaalan kehittämässä ratkaisussa olisi ideaa, jos ilmanvaihto voidaan toteuttaa huone- tai asuntokohtaisesti hallitummin yhdistämällä tuloilmaratkaisu ikkunaan”, hän arvioi.

Lämmön talteenottolaitteen hyötysuhteeksi Skaala lupaa 80–85 prosenttia ja takaisinmaksuajaksi 4–5 vuotta.

”Jos tähän pystytään, se tuo ratkaisulle kyllä kilpailuetua”, ympäristöministeriön yli-insinööri Jyrki Kauppinen arvioi.

Huolto suurin haaste

Korjausrakentamiseen tarvitaan lämmön talteenoton ratkaisuja, jotka ovat integroitavissa huoneistoon ilman, että asuintilaa on tarvetta pienentää.

”Oikea-aikainen huolto on kuitenkin suuri haaste kaikissa ilmanvaihtoratkaisuissa. Tärkeää on riittävä ohjeistus ja selkeä vastuunjako yhtiön sekä osakkaiden välillä”, hän muistuttaa.

Johtaja Peter Ström Talokeskuksesta kaipaisi Skaalalta vielä enemmän näyttöä siitä, miten sopiva alipaine saadaan kiinteistöön. Keskeinen kysymys on sekin, sopiiko olosuhdeohjaus viranomaiselle asuinkiinteistöissä.

Skaala Alfa cLean -konseptin kehitystyötä on tehty kolme vuotta.

”Esimerkiksi huoneistojen välisiä paine-eroja ja sisäilman laatua voidaan hallita automatiikan avulla”, Skaalasta kerrotaan.

Jutun Skaalaa koskevan osuuden on kirjoittanut toimittaja Kaisa Salminen.