K3 on Suomen Kulttuurirahaston ja Fiskars Oyj:n käynnistämä hanke, jonka tarkoituksena on kehittää teollisesti valmistettavia tulevaisuuden pientaloja. Talojen erityispiirteenä ovat tämän päivän rakentamisen valtavirrasta poikkeava höyrysuluton rakenne sekä painovoimainen ilmanvaihto.
Raaseporiin rakenteilla oleva Villa Finland syntyy Suomen Kulttuurirahaston ja Fiskarsin yhteistyönä. Villa Finland on kestävän kehityksen mukainen uuden ajan talonpoikaistalo, joka sopii muotonsa ja ulkonäkönsä puolesta parhaiten maaseutumaisemaan. Talon runkomateriaalina on ristiinlaminoitu massiivipuu CLT. Talo annetaan vuokralle heti sen valmistuttua.
Villa Finlandin lisäksi tällä hetkellä on rakenteilla toinen K3-talo Närpiöön. Sinne valmistuvaa Villa Neorea toteuttaa Yrkesakademin i Österbotten -ammattiopisto oppilastyönä.
Sekä Närpiössä että Raaseporissa on tarkoitus tutkia uusien rakennusteknisten ratkaisujen toimivuutta käytännössä. Tätä varten talot on varustettu ilmanvaihtoa ja rakenteiden kosteustasapainoa seuraavin mittalaittein.
Tavoitteena vähentää vikoja, kustannuksia ja päästöjä
K3-talot perustuvat suunnitelmiin, jotka Suomen Kulttuurirahasto tilasi syksyllä 2009 kahdeksalta pohjoismaiselta arkkitehtitoimistolta. Tavoitteena oli edistää arkkitehtikunnan ja pientaloteollisuuden yhteistyötä sekä osallistua talkoisiin, joilla vähennetään asumisesta aiheutuvia ilmastopäästöjä. Hankkeen alkuperäiset tavoitteet kiteytyivät kolmeen K-kirjaimella alkavaan sanaan: kaunis, kestävä, kohtuuhintainen (K3).
Kun ympäristöministeriö tiukensi vuonna 2012 energiatehokkuutta koskevia määräyksiä, K3-projektin tavoitteita tarkennettiin siten, että painopiste siirtyi rakentamisen laatuun, rakennuksen helppohoitoisuuteen ja pitkäikäisyyteen sekä asumisterveyteen.
Kulttuurirahaston mukaan uudet rakentamismääräykset johtavat väistämättä talotekniikan ja koneellisen ilmanvaihdon merkityksen kasvuun. Kulttuurirahaston näkemys kuitenkin on, että voimakkaan muutoksen keskellä on tärkeää nojautua uusimman tutkimuksen lisäksi vuosisataiseen suomalaiseen rakennusperintöön ja siihen sisältyvään kokemukseen ilmastollisista erityisolosuhteistamme.
Kulttuurirahasto antoi edellä kuvattujen tavoitteiden perusteella arkkitehdeille toimeksiannon jatkokehittää suunnitelmiaan siten, että talot täyttävät uudet rakentamismääräykset, mutta ilman koneellista ilmanvaihtoa ja ilman rakenteisiin sijoitettuja muovisia höyrysulkuja. Päämääränä oli erityisesti vähentää rakennuksen vika-alttiutta, huoltokustannuksia sekä sen elinkaaren aikana syntyviä kokonaispäästöjä. Kulttuurirahasto uskoo myös, että moni asukas arvostaa painovoimaisen ilmanvaihtoratkaisun tarjoamaa hiljaisuutta.
Suomen Kulttuurirahasto on lunastanut arkkitehdeiltä suunnitelmien kaikki oikeudet ja sallii suunnitelmien vapaan ja vastikkeettoman käytön sekä yksityisesti että elinkeinotoiminnassa. Fiskarsin Kiinteistöt on varannut K3-taloille noin 1 100–1 500 neliön omakotitontteja Mustionjoen rannalta Billnäsin vanhan saha-alueen vehreästä kulttuurimaisemasta.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Ensimmäinen K3-pientalo nousi harjakorkeuteensa”
onko rakennuspiirustuksia saatavana? Entä paljonko ylläpito- ja elinkaarikustannukset?