Lvi-insinööri Pekka Seppänen toimi palkattuna tarkkailijana oululaisessa asunto-osakeyhtiössä.

Rakennustyön tarkkailija on harvinaista herkkua

Oululaisen Asunto-osakeyhtiö Oulun Sofian osakkeenomistajat halusivat satsata rakennusaikaiseen laadunvarmistukseen. He palkkasivat tarkkailijan, joka valvoi rakentamistöitä. Kyseessä oli NCC:n 42 asunnon kohde, joka valmistui viime vuonna.

Kirjoittaja(t) Merja Mannila

Martti Perälä ehdotti tarkkailijan palkkaamista muille osakkeenomistajille. Hän oli kokouksessa edustamassa poikansa johtamaa SK-Yhtiöt Oy:tä, joka omistaa osakkeen Oulun Sofiassa. Idea sai selvän kannatuksen.

“Olen lukenut paljon rakennusten laatuongelmista ja katsonut kulkiessani, miten lauta- ja eristekasoja lojuu osittain suojaamattomana. Ajattelin, ettei siitä voi haittaakaan olla, jos joku muukin katsoo laadun perään kuin rakennusliikkeen edustaja. Rakentamisen aikanahan ne pahimmat virheet tehdään.”

Osakkeenomistajat palkkasivat tarkkailijaksi lvi-insinööri Pekka Seppäsen Pohjois-Suomen Talokeskuksesta. Tarkkailijan käyttö maksoi 200–300 euroa huoneistoa kohden, minkä ostajat katsoivat kohtuulliseksi summaksi verrattuna hyötyyn ja asuntojen hintaan. Sofian asuntojen keskimääräinen velaton hinta on 4470 euroa neliöltä.

Perälä uskoo, että satsaus tarkkailijaan kannatti ja laatuvirheet vähenivät.

Rakennustyön tarkkailija

Ei saa olla riippuvuussuhteessa rakennustyön tekijään tai perustajaosakkaaseen

Edellytetään tehtävän vaatimaa ammattipätevyyttä

Varmistaa osakkeenomistajien puolesta, että asunto-osakeyhtiö rakennetaan suunnitelmien mukaisesti ja hyvää rakennustapaa noudattaen

Oikeus saada osakeyhtiöltä ja perustajaosakkaalta tiedot, jotka tarvitaan työn edistymisen seuraamiseksi

Toimikausi kestää rakentamisvaiheen loppuun saakka

Voi tehdä ehdotuksia tai huomautuksia rakennustyön tekijälle

Asunto-osakeyhtiön kuluna palkkio tulee myöhemmin osakkaiden maksettavaksi

Pientä sanottavaa

Ostajat hyödyntävät vain harvakseltaan asuntokauppalain antamaa mahdollisuutta palkata rakennustyön tarkkailija. Seppänenkin on ennen ollut vain valvojana. “Ilmeisesti ostajat eivät tiedä tällaisesta mahdollisuudesta. Myös kuluerä saattaa arveluttaa.”

Seppänen kävi Oulun keskustassa sijaitsevalla Oulun Sofian työmaalla useamman kerran viikossa. Hän seurasi, että rakennustyö etenee sovitusti. Raportti lähti NCC:lle, valvojalle ja osakkeenomistajille säännöllisesti.

“Kävimme työmaalla vastaavan mestarin kanssa huomioni läpi. Pääsääntöisesti NCC suhtautui myönteisesti huomautuksiini, mikä oli ehkä yllätys. He korjasivat havaitsemani pienet puutteet heti kuntoon.”

Seppänen kehotti työmaata muun muassa pariin otteeseen korjaamaan puutteet sääsuojauksessa. Lisäksi hän mainitsi virheistä kylpyhuonelaatoituksen saumauksessa ja puutteista parkettien liansuojauksessa.

Seppänen huomauttaa käyneensä työmaalla useammin kuin rakennusliikkeen valvoja. Hän uskoo, että valvoja ei ehkä pystynyt huomaamaan kaikkia pieniä puutteita. Seppänen käytti yhtä huoneistoa kohden noin neljä tuntia.

Yleensä yksi omistajista

NCC Rakennuksen Oulun-yksikön johtaja Timo Eskola sanoo, että hänen 18-vuotisella perustaja-urakointiurallaan asunnon ostajat käyttivät nyt ensimmäistä kertaa palkattua tarkkailijaa. Jos tarkkailijaa on käytetty, hän on ollut yksi osakkeenostajista.

“Tarkkailijan käytöstä jäi meille myönteiset kokemukset. Mitä useampi ihminen valvoo laatua, sitä parempi. Tämä voi näkyä vähentyneinä reklaamatioina ja pienentyneinä vuosikorjauskustannuksina.”

NCC on viime aikoina rakentanut Ouluun vain harvakseltaan asuinkerrostaloja huonon tonttivarantonsa takia. Seuraava kohde on ennakkomarkkinoinnissa. Eskolan mukaan NCC suosittelee uuden kohteen osakkeenomistajille ulkopuolisen tarkkailijan käyttöä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Rakennustyön tarkkailija on harvinaista herkkua”

  1. Oulun kokeilun on mielenkiintoinen ja varmasti tarpeen, kun mietitään gryndikohteissa valvojan asemaa ja riippumattomuutta. Nykyinen käytäntö, että grynderi palkkaa valvojan on siltä ajalta, kun rakennustyömaata johti vanhan liiton rakennusmestari, jolla oli oma vakioporukkansa, jonka osaamiseen ja ammattiylpeyteen hän oli oppinut luottamaan. Nyt työt ovat pirstoutuneet lukemattomille aliurakoitsijoille, joiden nimet voívat olla mestarille yhtä outoja kuin miestenkin. Työnjohtaminen ja työmiesten opastaminen on muuttunut aliurakoitsijoiden työn valvomiseksi, mutta tämä valvonta ei välttämättä ole sillä tasolla ja tarkkuudella mitä siltä uusissa oloissa vaadittaisiin.

    Rakennusteollisuus haastatteli kolme vuotta sitten ennen laatupolkuohjelmansa käynnistämistä 954 alan ammattilaista ammattilaista. He kommentoivat myös valvontaa. Heidän kommenttinsa varsinkin gryndereiden itsensä palkkaamista valvojista olivat paljastavia:

    – Osa valvojista on myynyt sielunsa pikkurahasta saadakseen seuraavan kohteeen isolta grynderiltä. Osa täyttää paperit käymättä välillä edes paikanpäällä tarkastamassa. Osa ei edes hallitse kokonaisuuksia tai edes omaa erikoisalaansa. Hyviäkin valvojia on, mutta heidän ongelmansa on usein, ettei tilaajalta saa tukea tarvittaessa.

    – Jos grynderin valvoja puuttuu liian kärkkäästi laatuongelmiin, hän ei saa enää töitä.

    – Ei voi olla niin, että valvojana toimii henkilö, joka on riippuvuussuhteessa urakoitsijaan.

    – Kun tilaajana on grynderi, pitää lakia muuttaa eli vaatia, että osakkaiden on pakko valita ulkopuoliset, ammatillisesti ja eettisesti pätevät valvojat sekä valita omasta porukastaan (tai ostaa) toiminnantarkastajat, joilla on lakiin kirjatut oikeudet puuttua väärinkäytöksiin ja huolimattomuuteen.

    – Aina pitää olla osaava ja aktiivinen valvoja, joka tekee muutakin kuin kuittaa maksupostit.

    – Valvontaan ei satsata, ei omavalvontaan eikä ulkopuoliseen valvontaan. Ulkopuolinen valvonta on monesti vain ”listanpäiden” tutkimista, katsotaan vain valmista pintatuotetta

    – Valvontaa ei varsinaisesti enää ole, on vain katselmuksia. Suunnitelmiakin vain vähän tarkkaillaan, että kaikista on suunnilleen kuvat, mutta selviinkään puutteisiin tai virheellisiin rakenteisiin ei puututa.

    – Liian pieniin osiin jaettu kilpailuttaminen tekee kunnollisen valvonnan liian kalliiksi ja suorastaan mahdottomaksi

    – Kaikki työt tehdään nykyisin aliurakoitsijoiden toimesta ilman työnjohtoa. Työmaalla ei ole riittävästi työnjohtoa, joiden tehtävä on valvoa, ohjata, opastaa sekä puuttua virheisiin. Työnjohto ei ehdi valvoa, mitä työntekijät tekevät. Lisäksi tilaajan suorittama valvonta on puutteellista.

    – Työnjohtajat ja valvojat ovat päivätöissä. Aliurakoitsijat työskentelevät pidempää päivää sekä viikonloppuja ilman valvontaa.

    (- Ali)urakoitsijat menevät siitä mistä aita on matalin. Virheitä peitellään, jota valvoja ei aina huomaa. Työnjohto ja valvoja eivät ole aina vieressä toteamassa virhettä.

    seppo mölsä

  2. mielenkiintoinen kirjoitus Jonain vuonna menin katsomaan 1770 rakennettuja rakennuksia kuin asuntomessuille Aika on valmiiksi piiretty ja lopussa kiritään menetetty aika Vuosikorjausta odotellessa

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi