Kokeile kuukausi maksutta

Tällaisia lääkkeitä poliitikot esittävät Helsingin seudun asunto-ongelmiin

Poliitikot ehdottivat muun muassa yhteisöasumista, toimistojen muuttamista asunnoiksi ja omistusasumisen tukileikkauksia Helsingin Bio Rexin aulassa 8.4.2015 pidetyssä vaalipaneelissa.

Poliitikot ehdottivat muun muassa yhteisöasumista, toimistojen muuttamista asunnoiksi ja omistusasumisen tukileikkauksia Helsingin Bio Rexin aulassa 8.4.2015 pidetyssä vaalipaneelissa.
Kuuntele juttu

Keskeistä on liian vähäinen asuntorakentaminen, ilmenee tilaisuuden järjestäneen Saton yhteenvedosta.

Asunnontuotanto jää edelleen pahasti jälkeen pääkaupunkiseudun väestönkasvusta, vaikka uusia asuntoja valmistuu ennätystahtiin. Muuttoliike Helsinkiin oli viimeksi näin voimakasta 1960-luvun puolivälissä.

Vaalipaneeliin osallistuivat HOK-Elannon henkilöstöjohtaja Antero Levänen, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki, Espoon kaupungin asuntopäällikkö Anne Savolainen sekä kansanedustaja Paula Lehtomäki (kesk), puoluepuheenjohtaja Paavo Arhinmäki (vas), johtaja Kai Mykkänen (kok), Helsingin SDP:n puheenjohtaja Pilvi Torsti (sdp), kansanedustaja Mika Niikko (ps) ja kaupunginvaltuutettu Tuomas Rantanen (vihr), RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Björn Månsson (rkp) sekä Saton toimitusjohtaja Erkka Valkila.

HOK-Elannolla on yli kuusituhatta työntekijää. Heitä johtavan Leväsen mukaan pääkaupunkiseudun suurin asuntopula koskee hyvien liikenneyhteyksien varrella olevia, noin 500 euron kuukausivuokran pienasuntoja.

Sinnemäki korosti raideliikenteen merkitystä yhä tiiviimmässä kaupunkirakentamisessa. Savolainen toivoi pitkäjänteisyyttä asuntopolitiikkaan.

Rantanen nosti esiin tarpeen huomioida erilaiset asujat lapsiperheistä vanhuksiin sekä toivoi innovaatioita uusista asumismuodoista, kuten yhteisöasumisesta.

”Tilaa on, tontteja puuttuu”, Rantanen summasi.

Ratkaisut asuntotarjonnan lisäämiseksi vaihtelivat, vaikka yhteistäkin löytyi. Månsson haluaisi edistää toimistojen muuttamista asunnoiksi.

Arhinmäki ehdotti, että julkinen valta ottaisi isomman roolin asuntojen rakennuttamisessa.

Niikkoa lukuun ottamatta panelistit olivat valmiita jatkamaan omistusasumisen tukemisen asteittaista vähentämistä. Mykkänen oli valmis jopa nopeuttamaan asuntolainojen korkotuesta luopumista.

Torsti uskoo, että pääkaupunkiseudun kasvu jatkuu edelleen voimakkaana. Hän peräänkuulutti kaupunkipoliittista näkemystä, jossa huomioidaan asuminen ja liikenne.

Lehtomäen mukaan pääkaupunkiseudun kasvun tulisi olla maltillista.

Saton Valkila toivoi päättäjiltä porkkanaa vuokra-asuntojen toteuttajille.

”Nykyisellä keppimallilla yksityinen, edullinen vuokrarakentaminen on hyytynyt kokonaan. Asuntotilannetta helpottaisi esimerkiksi kaavamääräysten löyhentäminen.”

Valkila korosti yhteistyön ja vuorovaikutuksen tarvetta.

”Vain ennakkoluulottomalla keskustelulla ja uudenlaisilla ratkaisuilla voimme avata asuntopolitiikan solmuja.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Tällaisia lääkkeitä poliitikot esittävät Helsingin seudun asunto-ongelmiin”

  1. Ei se omistusasuminen kaavoituksen puutteita ja sitä kautta asuntopulaa ratkaise, mutta on huvittavaa seurata, miten valtiovalta on saatu ajamaan näinkin vahvasti vuokra-asuntojen omistajien etua. Kun korkotukia leikataan, kannattaa samalla leikata asumistukea ja asumislisää. Näiden vuokra-asuntojen tuet valuvat täysimääräisesti vuokra-asuntojen omistajien taskuihin. Väitän, että asumistukien pudottamisella on suurempi vaikutus asumisen hintaan kuin korkotuilla (varsinkaan nykyisellä korkotasolla). Samalla asumistukien poistaminen/ madaltaminen helpottaisi työnteon kannustinloukoista pääsemistä, kun ei tarvitsisi luopua tuesta töitä vastaan ottaessaan.

  2. Asumislisässä huomioitu maksimivuokra on 252 euroa. paljonko edes tuon hintaisia asuntoja löytyy pk-seudulta?

  3. Työtä maakuntiin.Kaikki ei halua kuin sillit slummissa.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat