Hallitukselta useita kaavoitusta ja rakennusten lupamääräyksiä koskevia linjauksia

Rakennuslehti kokosi hallitusohjelmasta kaavoitusta koskevat muutosehdotukset sekä rakentamisen määräyksiin ja lupamenettelyihin vaikuttavat linjaukset. Määräaikaa näiden toteuttamiseen ei ole esitetty.

Ely-keskusten rooli konsultoivaksi

Merkittävä kaaavoitusprosessiin vaikuttava muutos on, että Ely-keskusten rooli kaavoitus- ja rakentamisasioissa muutetaan konsultoivaksi. Ely-keskusten valitusoikeutta kaavoitus- ja rakentamisasioissa rajoitetaan. Päätösvalta poikkeamistilanteissa siirtyy Ely-keskuksilta kunnille.

Hallitus haluaa puuttua myös valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Niiden ohjausvaltaa selvennetään kuntien maankäyttövallan ja -vastuun lisäämiseksi. Maakuntakaavojen ja kuntien yhteisten yleiskaavojen vahvistusmenettelystä ympäristöministeriössä luovutaan.

Kiistellystä kaupan laatuluokituksesta kaavoituksessa luovutaan. Suuryksikkösääntelyä kevennetään keskustatoimintojen alueella.

KHO:een voi valittaa vain luvalla

Valitusoikeuden rajoittamisesta on puhuttu paljon viime vuosina. Jatkossa valitus Korkeimpaaan hallinto-oikeuteeen (KHO:en) edellyttää valitusluvan saamista ja valituspäätöksen saamiselle tulee sitova määräaika.

Viranomaiskäsittelylle asetetaan kaavoitusprosessissa sitovat käsittelyajat. Tämä koskee myös ympäristövaikutusarvio- eli YVA-menettelyä.

Lisäksi rantarakentamisen poikkeamispäätökset siirretään kokonaisuudessaan kuntiin.

Kevennetty kaavamenettely

Hallitus haluaa kaavoituksen keventämisen lisäksi edistää myös täydennysrakentamista ja alueellista korjaamista.

Rakennusten käyttötarkoituksen muutoksia ja täydennysrakentamista hallitus sujuvoittaa ottamalla käyttöön kevennetyn kaavamenettelyn. Korjausrakentamisen helpottamiseksi luodaan alueellisten poikkeuslupien menetelmä.

Nämä kaksi kohtaa yhdistettynä voisivat tarkoittaa sitä, että korjausrakentamista voitaisiin edistää alueellisilla poikkeamispäätöksillä tehdyillä kaavoilla, joissa asunto-osakeyhtiöille myönnettäisiin täydennysrakentamisoikeutta. Niin ne pystyisivät rahoittamaan raskaat korjauksensa ainakin osittain täydennysrakentamisoikeuden myymisellä. Kun kaava olisi postimerkkikaavan sijaan aluellinen, naapuritalosta ei tulisi valituksia nykyiseen tapaan.

Hallitus haluaa sujuvoittaa myös asunto-osakeyhtiön päätöksentekoa peruskorjaus-, estettömyys ja täydennysrakentamisessa. Nykyään täydennysrakentamisen edistäminen on vaikeaa monessa asunto-osakeyhtiössä. Sen edistäminen edellyttäisi muutoksia asunto-osakeyhtiölakiin.

Linjauksiin sisältyy toimisto- ja liiketilojen asunnoiksi muuttamisen edistäminen. Pääkaupunkiseudulla on noin miljoona neliömetriä tyhjää tooimistotilaa.

Rakennuksen korjaaminen, käyttötarkoituksen muuttaminen tai perusparantaminen ei laukaise uudisrakentamistasoisia velvoitteita esimerkiksi esteettömyys- ja ääneneristysvaatimusten osalta. Energiatehokkuusvaatimusten osalta on hyödynnettävä kaikki direktiivin sallimat joustot.

Täydennysrakentamista helpottaa myös se, että hallituksen normitalkoisssa aiotaan keventää väestönsuojien ja pysäköintipaikkojen rakentamista yleisesti.

Haja-asutusalueilla yleiskaava ohjaavaksi

Hallituksen linjauksena on, että haja-asutusalueilla yleiskaava voisi toimia nykyistä laajemmin rakentamisen perusteena. Se tarkoittanee sitä, että asemakaavoja ei välttämättä tehtäisi nykymallilla.

Vapaa-ajan asuntojen muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön tehdään joustavammaksi. Nykyään Ely-keskukset säätelevät tätä melkoisesti, ja käytännöt vaihtelevat eri puolilla Suomea.

Pienimuotoinen piharakentaminen tehdään mahdolliseksi ilmoitusmenettelyllä. Tämä koskee muitakin kuin haja-asutusalueita.

Ei kirjausta ylikunnallisista rakennusvalvonnoista

Hallitusohjelmassa ei ole suoraa kirjausta ylikunnallisten rakennusvalvontojen muodostamisesta. Epäsuorasti asia sanotaan näin: maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen yhteydessä rakentamisen lupa- ja valvontaprosessit arvioidaan uudelleen.

Lupa- ja valvontaviranomaisten osalta siirrytään kohti kustannusvastaavuutta. Tämä koskee myös rakentamiseen tarvittavia lupia. Käytännössä se merkitsee sitä, että rakennuslupien hinta kohoaa niissä kunnissa, joissa kustannusvastaavuusperiaate ei ole käytössä.