Kokeile kuukausi maksutta

Soininvaara arvostelee hiilijalanjälkitutkimusta

Helsingin kaupunginvaltuutettu, tilastotieteilijä ja entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara arvostelee Aalto-yliopiston tekemään hiilijalanjälkitutkimusta. Hänen mukaansa tutkimuksen tulosten pohjalta ei voi sanoa, että yhdyskuntarakenteen tiivistäminen lisäisi päästöjä.

Helsingin kaupunginvaltuutettu, tilastotieteilijä ja entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara arvostelee Aalto-yliopiston tekemään hiilijalanjälkitutkimusta. Hänen mukaansa tutkimuksen tulosten pohjalta ei voi sanoa, että yhdyskuntarakenteen tiivistäminen lisäisi päästöjä.

Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.

Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan tiiveissä keskustoissa asuvilla on suurin hiilijalanjälki. Pienimmät hiilijalanjäljet löytyivät tutkimuksen mukaan väljemmin rakennetuilta kaupunkiseuduilta.

Soininvaara sanoo, ettei tutkimuksen tulosten perusteella voi osoittaa tällaista syy-seurausuhdetta. Soininvaara pitää myös kummallisena tapaa, jolla kaukolämmön ja sähkön tuotannon päästöt on laskettu.

Professori Seppo Junnila Aalto-yliopistosta vastaa, että sähköntuotannon ja kaukolämmöntuotannon päästöt on laskettu kaikkein tyypillisimmällä mahdollisella tavalla.

Helsingin yliopiston kaupunkiekologian professori Jari Niemelä kommentoi asiaa Helsingin Sanomien pyynnöstä. Hän on sitä mieltä, että pelkästään asumisen tiiviydestä ei voi vetää johtopäätöksiä.

Niemelän mukaan kiinnostavaa on, että keskustan uusissa rakennuksissa asuvat näyttävät tutkimusten mukaan tekevän enemmän lomamatkoja kuin muut. ”Siirtyvätkö hyvätuloiset tietyille alueille ja siksi siellä kulutetaan enemmän”, hän kysyy.

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Soininvaara arvostelee hiilijalanjälkitutkimusta”

  1. Ei ole aivan tuore ajatus, että rikas kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin köyhä. Ehkä Aalto-yliopistossa?

  2. Ilmeisesti kaupunkien kasvaminen on otettu luonnonlakina eikä edes tarkastella tilannetta jossa ihmiset alkaisivatkin muuttaa takaisin maalle väljille 1-2 ha kiinteistöille/tilalle, lähestyisivät omavaraisuutta sekä verkostoituisivat ympäröivien vastaavien tilojen kanssa energian ja ruuan tuotannossa.

    Rahalliset tulot ehkä pienenisivät, mutta kun ravinnon ja energian saa omalta tilalta tai sen läheisyydestä, samoin veden, niin eipä sitä niin paljoa tarvita. Jätteet kierrätetään paikan päällä ravinnoksi ja kun myrkkyjä ei käytetä, niin jätevesikin voidaan käsitellä ja hyödyntää paikan päällä. Suomi voisi kerrankin olla edelläkävijä aiheen tutkimuksessa. Pieni ja verkostoituminen on kaunista. Poliitikkojen suosimat megahankkeet (kaivokset, ydinvoima) ovat huonosti hallittavia, riskit ovat aivan päättömät ja lasku lankeaa aina veronmaksajille. Toimintojen hajauttaminen on myös turvallisuuskysymys.

    Ai maata? Sitä saadaan kun maanviljelijät myyvät osan tilastaan pienemmiksi tiloiksi. Tilaa tulee mm. viljan viljelystä, koska se ei ole suurimmalle osalle ihmisiä sopivaa ruokaa. Samalla viljelijät saavat rahaa velkojensa maksuun. Velka se on mikä orjuuttaa.

  3. Soininvaara on julkaissut uuden näkemyksensä tuosta tutkimuksesta otsikolla ”Vähän perehtyneempi arvio Ottelinin tutkimuksesta”, jossa hän vetää aiempia sanojaan takaisin. Nyt hän on lukenut tuon tutkimuksen, kun aiemmin hän kommentoi sitä vain uutisten tietojen perusteella. Kannanotossaan Soininvaara toteaa Helsingin Sanomien uutisoinnin olleen tutkimuksesta harhaanjohtavaa, ja tutkimuksen itsensä olevan sen osakseen saamaa uutisointia ansiokkaampi. Soininvaara aloittaa uuden puheenvuoronsa näin:

    ”On oikeastaan ikävä asia, että Ottelinin monella tavoin ansiokas tutkimus on joutunut myrskyn silmään, kun HS ilmoitti sen osoittavan, että yhdyskuntarakenteen tiivistäminen lisää päästöjä. Tutkimuksessa ei näin sanota, vaikka abstraktin kirjoittaja on kyllä myös vähän oikaissut ja tätä kautta aiheuttanut tuon tulkinnan.”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat