Vaattovaara ei lisäsi pelkästään sosiaalista asuntotuotantoa, vaan kaikenlaista ja kaiken kokoista asuntotuotantoa.
”Minua pelottaa se, että kaikki maahanmuuttajat haluttaisiin sijoittaa vuokra-asuntoihin”, hän sanoo.
Kun asuntoja rakennettaisiin paljon, syntyisi Vaattovaaran mukaan myös kohtuuhintaisia asuntoja, kun kun reunemmalla sijaitsevat ja vanhemmat asunnot muuttuisivat uuden tuotannon myötä edullisiksi. Silloin olisi mahdollista hakeutua elämäntilanteensa mukaan sopivaan asuntoon eikä asuntotyypin vaihtaminen olisi yhtä jäykkää kuin nyt.
”Jos asunnoista olisi 15 prosenttia tyhjinä, koko markkina olisi erilainen. Ideaalitilanne olisi, että kaupungissa olisi 20 prosenttia tyhjiä asuntoja kuten Berliinissä. Mutta se ei ole todellisuutta”, Vaattovaara sanoo.
Asenteet uhkaavat kärjistyä
Asuntotuotannon lisääminen saattaisi myös estää sitä, ettei asuntojen niukkuus kärjistäisi suomalaisten asenteita maahanmuuttajia kohtaan.
Vastakkainasettelua on havaittavissa jo nyt. Vantaan Sanomat kertoi eilen, että ulkomaalaisille aiotaan antaa etusija sosiaalisiin vuokra-asuntoihin, ja pienituloiset palkansaajat kärsivät. Jutun keskusteluosio jouduttiin sulkemaan useiden asiattomien viestien vuoksi.
Vantaan Sanomien jutussa on kysymys korkotukilain muutoksesta, jossa muutetaan asukasvalinnan ehtoja.
Ehdotuksen mukaan laista poistetaan ehto vähintään vuoden mittaisesta oleskeluluvan kestosta. Muutoksen pelätään syrjäyttävän pienipalkkaiset työssäkäyvät asunnon hakijat, kun maahanmuuttajat ajaisivat asuntojonossa heidän ohitseen pakolaisstatuksen turvin.
Esimerkiksi kohtuuhintaista vuokra-asumista ajava Kova ry arvioi lausunnossaan, että varsinkin pienituloiset palvelualan työntekijät jäävät asuntomarkkinoilla väliinputoajiksi.
Ympäristöministeriön hallitussihteeri Ville Koponen kuitenkin huomauttaa, että lakimuutos ei muuta oleellisesti nykytilannetta. Tähänkin saakka turvapaikan hakijat ovat saaneet pääsääntöisesti vuoden mittaisen oleskeluluvan.
Ruotsissa luovutaan hajasijoittamisesta
Vaattovaaran mukaan mahanmuuton lisääntyminen oli ilmiselvää jo 1990-luvun puolivälissä. Vieläkään ei ole kuitenkaan käyty keskustelua siitä, mitä esimerkiksi muslimiväestön asuttamisessa pitäisi ottaa huomioon, ja mitkä ovat eri kulttuuriryhmien vaateet.
”Se on jätetty kokonaan huomiotta, mitä muuttoliike tarkoittaisi yksittäisellä asuntoalueella”, hän sanoo.
Ruotsissa ollaan Vaattovaaran mukaan vähin äänin luopumassa pitkään harjoitetusta politiikasta, jossa pakolaisia hajasijoitetaan eri puolille maata. Siellä huomattiin, että pääsääntöisesti pakolaiset sopeutuvat vieraisiin olosuhteisiin paremmin, jos he saavat apua käytännön asioihin tutulta, maassa jo asuvalta epäviralliselta yhteisöltä.
Toisaalta Norjassa on Vaattovaaran mukaan hyviä esimerkkejä siitä, miten taantuneet kunnat ovat alkaneet kasvaa maahanmuuttajien tulon myötä.
Vastaava positiivinen esimerkki löytyy jo Suomestakin, Närpiöstä, jossa pakolaiset pelastivat kunnan talouden.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Maksimaalisesti asuntotuotantoa lisää, vaatii muuttoliikkeen asiantuntija”
”Minua pelottaa se, että kaikki maahanmuuttajat haluttaisiin sijoittaa vuokra-asuntoihin”, hän sanoo.
Mihin sitten? Kävisikö kuplahalli? Ei varmaan kelpaa.
Kävisikö omistusasunto?
Minulle kävisi, mutta kustantaako tai osoittaako valtio/kunta minulle?
Olen vaaleaihoinen ja kuulunut nuorempana kirkkoon, kielitaitoinen, osaan lukea, kirjoittaa ja laskea ja koulutustaustaakin löytyy ja monipuolista osaamista. Rahaa tai omaisuutta vain ei ole, eikä omistusasunnosta näillä tuloilla kannata haaveillakaan, kun kaikki menee välttämättömiin kuluihin. Ulkomailla ei käydä, mustikkametsä riittää ja joskus Lapissa.
Omakotitalo isolla tontilla (5 000 -10 000 m2), poissa kaupungin vilinästä kävisi. Talo voi sinänsä olla hyvin vaatimaton. Puulämmitys käy ja kylmä vesikin riittää ja kompostoiva vessa, kunhan pihaan saa saunan. Voisin luovuttaa oman vuokrahuoneistoni tilalle.
Miksi meidän nuorillepareille ei voisi antaa ensiasunnoksi omaa asuntoa, jos sellainen kerran ollaan antamassa turvapaikanhakijoille ja pakolaisille? Olisi hyvä, että nuoripari voisi aloittaa taipaleensa velattomana ja keskittyä lasten tekoon ja kasvattamiseen. Se on tärkeintä maailmassa, puutarhanhoidon lisäksi. Näin heille jäisi aikaa ja energiaa tulevaisuuden luomiseen, sen sijaan että käyttävät sen tyhjästä rahan luoneen pankin tukemiseen seuraavat 30-40 vuotta. Ja syntyvyyskin lähtisi varmasti nousuun, kun voisivat synnyttää lapsia yhteiskuntaan, johon heitä kannattaa synnyttää.
Suomestakin tulee konfliktikenttä, kun luottamus yhteiskunnassa häviää pakolaisaallon myötä. ”Harvardin professori Putnam kuitenkin arvioi, että globaalit trendit tulevat haastamaan Suomen korkean sosiaalisen pääoman.
– Suomessa ja muissa maissa. korkeaan sosiaalisen pääoman tasoon on osaltaan vaikuttanut väestön etninen samankaltaisuus ja matalat tuloerot. Mutta molemmat tulevat muuttumaan Suomessa seuraavan 30 vuoden aikana. Väistämättä. Aivan väistämättä. Ja kysymys kuuluu, että jos Pohjoismaista tulee etnisesti moninaisempia ja tuloerot kasvavat, niin miten ne pystyvät ylläpitämään korkean sosiaalisen pääoman tason.”