Särsin mukaan Lähitapiolalla on valmisteltuina useita hankkeita, joihin tulisi yhteensä kymmeniä tai satakin asuntoa. Muiden omistajien hankkeiden kanssa hän arvioi asuntopotentiaalin nousevan tuhansiin.
”Kaupunki on tyrmännyt hankkeemme monta kertaa, eikä kaavaa ole haluttu lähteä muuttamaan. Olemme konvertoineet vain yhden tuhannen neliön toimistokohteen Helsingin keskustassa”, Särs sanoo.
Myös pysäköintivaatimukset jarruttavat toimistojen muuttamista asunnoiksi. Asuntokohteille asetetaan uudistuotannon kaltaisia eli selvästi tiukempia parkkipaikkavaatimuksia kuin mitä ympäristön vanhoilla asuintaloilla on.
Runkosyvyys, talotekniikan uusiminen tai muut tekniset ongelmat eivät Särsin mukaan sen sijaan aiheuta ylipääsemättömiä ongelmia.
”Haetaan nopeita voittoja”
Helsingin asemakaavapäällikkö Veltheimin mukaan toimistokohteiden käyttötarkoituksen muutoksia on hyväksytty paljon enemmän kuin mitä hankkeita on hylätty, ja hankkeiden määrä on lisääntynyt tuntuvasti. Hän kuitenkin näkee kaavoittajan yhdeksi tehtäväksi kaupungin toiminnallisen monipuolisuuden varjelemisen. Käyttötarkoituksen muutoksella haetaan nopeita voittoja.
”40 vuotta sitten asunnot haluttiin muuttaa toimistoiksi. Nyt suhdanne on toinen, ja toimistoja halutaan tehdä asunnoiksi, koska niistä saa paremman tuoton. Kantakaupungin muuttuminen nukkumalähiöksi on suurin uhkakuva. Kaupungin luonteeseen kuuluu, että siellä on asuntoja ja toimistoja. Jonkun on otettava vastuu siitä, etteivät kaikki toimistot muutu asunnoiksi”, Veltheim sanoo.
Hänen mukaansa epäkurantteina pidetyt keskustan toimistot ovat kysyttyjä tiloja pienille yrityksille.
Poikkeamispäätöksen saa Veltheimin mukaan 3–6 kuukaudessa ja asemakaavan muutos vie useimmiten kaksi vuotta.
Hankkeen hylkäämisen syy voi hänen mukaansa olla se, ettei lopputulos olisi toiminnallisten ja terveydellisten syiden osalta riittävän hyvä asumiseen, esimerkiksi ympäristön melun tai pienhiukkasten takia.
Jääskeläinen eri linjoilla
Helsingissä rakennettiin viime vuonna noin 400 asuntoa entisiin toimistokohteisiin.
Helsingin rakennusvalvonnan virastopäällikkö Lauri Jääskeläinen haluaisi helpottaa toimistojen muuttamista asunnoksi. Hän ihmettelee hitaiden kaavamuutosten tarvetta, kun poikkeamismenettelyssäkin kuullaan naapurustoa. Esimerkiksi Helsingin Itäkeskuksen tornitalo muutettiin asunnoiksi poikkeamismenettelyllä.
Jääskeläinen toivookin valtiovallalta viestiä siitä, että toimistojen muuttamista asunnoiksi on nopeutettava.
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten rakennusvalvontojen päälliköt lähettivät viime kesäkuussa asuntoministeri Kimmo Tiilikaiselle ja ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokalle kirjeen, jossa ehdotettiin alueellisen poikkeamisen soveltamisalan laajentamista asuinrakennuksista myös muihin tiloihin. Näin voitaisiin edistää laajemmin täydennysrakentamista. Menettely helpottaisi Jääskeläisen mukaan myös toimistojen muuttamista asunnoiksi.
Pysäköintipaikkoja koskevat vaatimukset eivät ole Jääskeläisen mukaan normi, vaan kunnan päätettävissä oleva asia.
Lakimmutos vuoden päästä
Tiilikaisen esikunnasta kerrotaan, että rakennusten käyttötarkoituksen sujuvoittaminen toteutetaan maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa. Asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa syksyllä 2016.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Turhaa jarrutusta vai pikavoittojen torjumista – kaavoittaja vastaa vakuutusyhtiön syytöksiin”