Kokeile kuukausi maksutta

Ennennäkemätön Keskustakirjasto

Rakennuslehden video näyttää, että Helsingin Keskustakirjasto on valmistuessaan vuoden 2018 lopussa kävijöilleen ennennäkemätön yllätys.

Rakennustekniikassa ja arkkitehtuurissa on ratkaisuja, joita ei aiemmin ole nähty. Kirjaston käyttäjille rakennus edustaa digiajan kirjastoa. Kirjavarastot ja kirjastovirkailijoiden tilat ovat mennyttä maailmaa.

Kirjaston maarakennustyöt alkoivat syksyn alussa erillisenä urakkana. Varsinaisen kirjastorakennuksen urakkakuvia tehdään parhaillaan.

Murros kirjastotoimessa näkyy suunnittelussa. Rakennuksen konsepti poikkeaa täysin aiemmista kirjastokonsepteista.

”Kirjastoja suunniteltiin hyvin pitkään niin, että niissä oli isot kirjavarastot. Monet viimeaikaisetkin kirjastot Keski-Euroopan kaupunkien keskustoissa ovat toistuvista kerroksista koostuvia kirjavarastoja. Tämän rakennuksen ei ole tarkoitus olla sellainen. Siellä on iso määrä hyvin tarkkaan kuratoitua aineistoa printtimuodossa, lehtinä, digitaalisena aineistona, äänenä, videona ja elokuvina, ja aineisto elää koko ajan. Kaikki aineisto varastoidaan muualla”, pääsuunnittelija Antti Nousjoki  ALA Arkkitehdit Oy:stä sanoo.

Hän kertoo, että arkkitehtuurissa kirjastotoiminnan murros näkyy siten, että rakennuksessa ei ole takatilaa ja yleisöpuolta.

”Murros vaikuttaa erittäin paljon arkkitehtuuriin ja rakennuksen luonteeseen. Me tarjoamme rakennuksessa kolme erilaista kerrosta, joissa kaikissa on oma luonne. Maantaso on torimaista tilaa, josta voi kävellä nopeasti läpi, piipahtaa, järjestää joukkokokouksia. Puukappaleen sisällä olevassa keskikerroksessa on huoneita, joita voi pimentää, äänieristää, varata ja joissa voi työskennellä. Ylimmässä kerroksessa kirjastoaineisto on läsnä”, Nousjoki kertoo.

Rakennuslehti alkaa seurata Keskustakirjaston rakentamista. Nettisivullemme tulee uusi video noin kerran kuussa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Ennennäkemätön Keskustakirjasto”

  1. Pari kuukautta kuokittu, mutta ei vieläkään projektilla live-webbikameraa. Aika kumma, kun projektia pidetään kansallisprojektina, mutta sitä ei voi seurata missään päin Suomea, ellei sitten kurki niistä parista reijästä aidassa. Kun projektin piti olla Suomen sivistyksen merkkitapahtuma, niin luulisi ihmisillä olevan tarve sitä seurata – varsinkin kun se tehdään verovaroin.

  2. Heti, kun näin ensimmäiset keskustakirjaston suunnitelmat olin täysin myyty. Nyt Helsinki saa vielä paremman kirjaston kuin on kotikaupungeissani Rovaniemellä ja Oulussa, ja se menee toiminnallisuudessa Turunkin kehutun kirjaston ohi.

    Yhdessä yliopiston uuden kirjaston kanssa tästä tulee myös loistava suomalaisen arkkitehtuurin näyteikkuna.

    Kirjasto sopii erinomaisesti paikkaansa ja ottaa sen haltuunsa niin, että toimistorivistön ankeutta ei kohta ehkä huomaakaan.

    Kirjasto on kaiken lisäksi sopivasti Baanan päässä, joten sen lipan alla olisi varmaan tarvetta kaupungin suurimmalle polkupyörien parkille.

    Hieno video täydentää mainiosti saamaani ensivaikutelmaa. Kirjaston sisällehän pääsee siinä lähes kävelemään. Tätä ajatusta olisi syytä jatkaa.

    Seuraavaksi kirjaston tekijät voisivat rakentaa samanlaisen visualisointitilan kuin mitä on Järvenpään tulevan terveystalon työmaalla eli siinä käyttäjät pääsevät kävelemään tilojen läpi 3D-lasit silmillään kommentoimaan suunnitteluratkaisuja. Tuon visualisointitilan voisi pystyttää vaikkapa Sanomataloon, jolloin kaupunkilaiset pääsisivät vielä kerran kommentoimaan suunnitelmaa. Ensimmäiset kommentithan heiltä tuli jo suunnittelukilpailun aikana, ja yllätys yllätys, kansalaisten suosikki oli silloin sama kuin ammattilaisraadinkin.

    Guggenheimin kohdalla tälläista demokraattisuutta eli kansalaismielipiteen kyselemistä ei voitu ajatellakaan, mikä ehkä osin selittää hanketta kohtaan tunnetun kasvavan vastenmielisyyden.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat