Valtosella on kokemusta infektiotaudeista runsaasti. Hän työskenteli 40 vuoden ajan Hyksissä eri viroissa ja lopuksi infektiosairauksien klinikan ylilääkärinä. 71-vuotias Valtonen pitää edelleen vastaanottoa Helsingissä kaksi kertaa viikossa.
”1970-luvulla alettiin rakentaa energiatiiviitä taloja, jotka ovat lääkärille sama asia kuin myrkkytalot”, Valtonen sanoo lehden haastattelussa.
Hän muistuttaa, että rakennusvaiheessa rakenteisiin mahdollisesti jäänyt kosteus tai vuodot myöhemmin rakennuksen elinkaaren aikana johtavat usein homeen pesiytymiseen rakenteisiin, koska kosteutta ei saada riittävästi kuivatettua pois. Monet esimerkiksi kipsiä sisältävät kostuneet rakennusaineet jo yksinään voivat erittää ympäristöön monia myrkyllisiä yhdisteitä.
”80-luvulta lähtien kipsilevyt ovat toinen pommi. Niihin lisättiin booria paloturvallisuussyistä. Boori edesauttaa myrkyllisten homesienten pesiytymistä kosteisiin kipsilevyihin ja niistä vapautuu vaarallisia myrkkyjä sisäilmaan. Vielä tasakatot ovat oma lukunsa, ne näyttävät helposti vuotavan, jos niitä ei huolleta asianmukaisesti”, Valtonen sanoo Vantaan Sanomissa.
Valtosen mukaan on suorastaan rikollista, että esimerkiksi kouluja rakennetaan nykyään niin tiukalla aikataululla, että muovimatot täytyy asentaa vielä märän lattiavalun päälle. Kostean lattiabetonin, muovimaton ja liiman sekoituksesta haihtuu monia haitallisia yhdistelmiä. Joku ihminen reagoi talon home- ja kosteusvaurioihin jo parissa kuukaudessa, joku vasta kymmenien vuosien päästä.
”Tämä on valtava ongelma, joka tulee paisumaan lähivuosina. Hinnan maksaa tuleva aikuissukupolvi, joka altistuu parhaillaan homeelle ja kosteusvaurioille jo päiväkodeissa ja kouluissa”, Valtonen korostaa.
Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa
6 vastausta artikkeliin “Kokenut lääkäri Vantaan Sanomissa: Energiatiivit talot ovat myrkkytaloja”
Voisiko ’tolkku’ eli arkinen harkinta palata toimintaan. Tässä on karmea esimerkki jossa haetaan hyvää (maapallon ympäristökuorma) ja päädytaan epäterveellisiin ratkaisuihin.
Lopetetaan tämä koheltaminen ja selvitetään asiat kunnolla ennenkuin tehdään ’sutta’.
”Energiatiivis ja huonolaatuinen rakentaminen sekä erilaiset kosteusvauriot ovat professoiri Valtosen mukaan merkittävimmät syyt sisäilmaoireille. Hän nostaa esille myös arveluttavat ja huonosti tutkitut rakennusmateriaalit”. Samaa mieltä on ollut rakennusfyysikko Vinha Tampereen teknillisestä korkeakoulusta. Mitenkähän nämä asiat saataisiin ympäristöministeriön virkamiesten kalloihin? Vetoamalla EU:n epämääräisiin ja tulkinnanvaraisiin määräyksiin he voivat mellastaa mielin määrin ja tuhota kansanterveyden.
hyvä herättävä mieliipide
olihan lastulevykin sisäilman ongelma
hyvää tulossa puun uudelleen tulossa.
kunhan liimat vanerissa ja hirsissä ei pilaa
ajtusta.
Onko Valtosen heitto ”1970-luvulla alettiin rakentaa energiatiiviitä taloja” vitsi vai onko hänellä käsitteet vähän sekaisin? 5-10cm villa ei ole kovinkaan energiatehokasta.. On totta, että 60-80 luvun tuotanto todellista pommia mutta se ei johdu energiatehokkuudesta, koska sitä näissä ei ole nähtykään. Ja eikä näistä voi muuta olettaakaan kun piti saada nopeasti hyvää niin halvalla kuin ikinä mahdollista.. Hyvän ja halvan ostajan on aina ostettava kaksi…
Perussanoma jutussa on kohdallaan, eli rakennukset eivät saa sairastuttaa ihmisiä ja niin varsin usein kuitenkin tapahtuu. ”Energiatiivis” rakentaminen ei kuitenkaan ole perussyy, mitä sillä sitten tarkoitetaankaan. Huonolaatuinen rakentaminen ja kosteuden jättäminen rakenteisiin taas ovat anteeksiantamatonta rakentamista, joilla aiheutetaan vaurioita rakennukseen ja ongelmia käyttäjille jatkossa.
Rakennusmateriaaleissa saattaa todellakin lymytä ongelmanaiheuttajia. Jutussa esiintuotu boori todellakin voi innoittaa tietyissä olosuhteissa erittäin vaarallisten homeiden kasvua, kuten ruotsalaisissa tutkimuksissa on todettu. Rakennusmateriaaleista selluvillassa taitaa olla eniten booripitoisia aineita niin homesuojana kuin myös palonestona.
Melko paha yleistys, kyllä home- ja kosteusvaurioita on kaikkien vuosikymmenten taloissa. Todellisuudessa kaikkein huonoimmat talot on jo purettu tai tehty hyvinkin kalliita remontteja.
Huono eristyskin saattaa aiheuttaa maaperän lämpenemistä ja sitä kautta kosteudennousua vesihöyrynä rakenteisiin.
Rakenteet pitää suunnitella siten, että mahdollisesti kastuessaan tai aivan uutenakin pystyvät tehokkaasti kuivumaan. Hometta ei synny ilman kosteutta.