Kokeile kuukausi maksutta

Päijät-Hämeen keskussairaala on Vuoden korjaustyömaa

Lokakuussa sovitussa aikataulussa tilaajalle luovutettu Päijät-Hämeen keskussairaalan perusparannus- ja laajennushanke on Rakennuslehden nimeämän raadin valitsema Vuoden 2015 korjausrakennustyömaa.

Tekniikan ja rakenteiden uusiminen toimivassa sairaalaympäristössä on vaativa temppu, kun se tehdään niin, ettei sairaalan toiminta häiriinny. Lahtelainen, ympärilleen hiljattain muodostetun konsernin ”keskusliikeroolin” ottanut Salpausselän Rakentajat osoitti hallitsevansa tällaisen rakentamisen taidon.

Työt kohteessa olivat alkaneet elokuussa 2014 mittavilla purkutöillä, joiden aikana uusittiin kaikki vanhat rakenteet kantavia pilareita ja niiden yläpuolista holvia lukuunottamatta. Näin perusteellinen uusimistyö teki purusta myös rakenneteknisesti vaativan: mitään rungon osaa ei saanut purkaa ilman, että toimenpiteen vaikutus oli ensin tarkoin tutkittu.

Purku oli vaativa myös pölynhallinnan näkökulmasta, koska puhtausluokkavaatimus oli kauttaaltaan P1. Niin purku- kuin niitä seuraavat taloteknisetkin työt tehtiin lohkoittain niin, että kulloinkin työn alla ollut lohko oli riittävästi ylipaineistettu muihin työmaan tiloihin ja alipaine sairaalan tiloihin nähden. Näin hallittiin työmaan pöly ja samalla estettiin epäpuhtauksien kulkeutuminen sairaalan puolelle.

Peruskorjaustyömaa oli tunnelin välityksellä yhteydessä ensi kevääseen asti jatkuvaan uudistyömaahan, jota sitäkin urakoi Salpausselän Rakentajat. Kun tunnelia rakennettiin, perusparannuspuolen perustuksia kohtasi yllättävä pulma: niiden stabiliteetti vaarantui, koska maa-aines alkoi liikkua perustusten välillä ja poispäin perustuksista. Ratkaisuksi valikoitui työmaan omana innovaationa vesilasivahvistus, jonka avulla sora ja hiekka saatiin pysymään vanhojen perustusten alla paikallaan.

Pienten innovaatioiden juhlaa

Työmaa vakuutti Rakennuslehden raadin paitsi edellä kuvatuilla ”suurten linjojen” ratkaisuilla, myös työmaajohdon osoittamalla ammattitaidolla ja kekseliäisyydellä. Tuotantojohtaja Mika Wileniuksen lisäksi vastaava mestari Rauno Nordman on työmaan avainhenkilö näiden ratkaisujen takana. Parivaljakko osoitti myös vankkaa johtamisosaamista tavalla, jossa muodolliset keinot olivat vähemmän tärkeät kuin johtamisella saavutettavat mitattavat ja ei-mitattavat tulokset.

Nordmanin erityisvahvuutena raadin havaintojen mukaan oli kyky tarttua kulloiseenkin tekniseen haasteeseen konkreettisella ideoinnilla, jotta lopputulos olisi mahdollisimman toimiva ja virheetön.

Johtamiskulttuurin edut ilmenivät myös erinomaisina työturvallisuustuloksina ja työmaan siisteytenä. Viime mainitussa onnistuttiin pikemminkin motivoivin ”pidetään paikat kunnossa” -ohjein kuin siivoustiheyttä koskevin määräyksin.

Maalaisjärjen käyttö yhdistyneenä rakennusfysiikan ymmärrykseen tuotti hyviä tuloksia myös puhtaustavoitteiden saavuttamisessa. Ilman puhdistaminen aloitettiin hyvissä ajoin – heti vaipan umpeuduttua – ja pölyn määrää vähennettiin painesuhteita järkevästi muuttamalla sitä mukaa kun kohteen luovutus lähestyi.

Työmaa myös osallistui aktiivisesti suunnitelmien kehittämiseen, mukaan ­lukien talotekninen suunnittelu. Tämä oli ilmeisen välttämätöntä, koska tilaa uusittavalle talotekniikalle oli korjausrakennustyömaaksikin poikkeuksellisen vähän. Tätäkin asiaa työmaajohto tutki käytännönläheisesti ja päätyi tilankäytöllisesti ja toiminnallisesti onnistuneisiin ratkaisuihin.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Päijät-Hämeen keskussairaala on Vuoden korjaustyömaa”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat