Erilaiset kaava- ja vastaavat määräykset voivat lisätä rakennushankkeen kustannuksia jopa viidenneksellä, jos niitä verrataan edullisimpiin ratkaisuihin, ilmenee Raklin teettämästä selvityksestä. Rakentamista ohjaavista määräyksistä eniten ”ylimääräisiä” kustannuksia aiheutuu pysäköintipaikoista. Yksittäisen pysäköintipaikan rakentamisen kustannukset voivat olla kymmeniä tuhansia euroja.

Yhden pysäköintipaikan rakentaminen voi maksaa jopa 70 000 euroa

Erilaiset kaava- ja vastaavat määräykset voivat lisätä rakennushankkeen kustannuksia jopa viidenneksellä, jos niitä verrataan edullisimpiin ratkaisuihin, ilmenee Raklin teettämästä selvityksestä. Rakentamista ohjaavista määräyksistä eniten ”ylimääräisiä” kustannuksia aiheutuu pysäköintipaikoista. Yksittäisen pysäköintipaikan rakentamisen kustannukset voivat olla kymmeniä tuhansia euroja.

Kirjoittaja(t) Hannu Lättilä

Rakli halusi perata ennen rakentamista tehtävien valintojen vaikutuksia, jotta hintojen ja vuokrien jatkuvaa nousua voitaisiin hillitä. Tietoa kerättiin jo tehdyistä tutkimuksista, asiantuntijahaastatteluin sekä työpajoissa, joihin osallistui kymmeniä aiheen parissa työskenteleviä ammattilaisia.

Rakenteellisen pysäköinnin hinta vaihtelee valtavasti. Edullisinta on rakentaa maantasoon ja kalleinta rakennuksen alle tai kallioluolaan. Selvityksessä tehtiin nettikysely muutamille rakennuttajille ja rakentajille. Kyselyyn vastanneiden mukaan yksi pysäköintipaikka on toteutettu halvimmillaan maan päälle 1 000 eurolla ja kalleimmillaan 6 000 eurolla. Enimmillään yhden pysäköintipaikan rakentaminen on maksanut kallioluolaan toteutettuna peräti 70 000 euroa. Myös pysäköintitalossa ja kellarissa yhden pysäköintipaikan kustannukset ovat kymmeniä tuhansia euroja. Halvimmillaan autopaikka pysäköintitalossa on kustantanut 15 000 euroa.

Pinta-alaan suhteutettuna pysäköinnin aiheuttama kustannus on maantasolle toteutettuna halvimmillaan 50 euroa kerrosneliötä kohti, kun taas kallioluolaan toteutettuna pysäköinnin järjestäminen voi maksaa jopa 1 000 euroa kerrosneliötä kohti.

Jos pysäköinnin kallis toteutustapa on tontin sijainnin tai muiden reunaehtojen vuoksi välttämätöntä, tulee mitoitusta miettiä erittäin tarkkaan. Kiinteistönomistajat kantavat kulujen lisäksi huolta myös siitä, onko kalliisti rakennetuille ja huonosti muuhun käyttöön soveltuville pysäköintihalleille jatkossa nykyisissä määrin käyttöä, kun liikkumisen tavat muuttuvat.

Kerrosmäärän nosto laskee yksikkökustannuksia

Laskelmien mukaan muutaman kerroksen lisääminen esimerkiksi matalien kerrostalojen suunnitelmiin laskee nopeasti yksikkökustannuksia koko talolle jakautuvien kulujen osalta. Näitä tulee esimerkiksi hissien ja ilmanvaihtokoneiden hankkimisesta. Merkittäviä kustannushyötyjä saavutetaan nostamalla kerrosmäärää kolmesta kahdeksaan asti. Tämän jälkeen tiukentuvat määräykset esimerkiksi paloturvallisuuden osalta vähentävät kerrosten lisäämisellä saavutettavaa hyötyä. Kerrosmäärän optimointi on erityisen kannattavaa kohteissa, joissa yhteisiä kuluja on paljon vaikkapa huonoista perustamisolosuhteista johtuen.

Myös rakennuksen koko ja muoto vaikuttavat paljon sen hintaan. Optimi runkosyvyydeksi on suunniteltavuuden näkökulmasta laskettu 12,5 metriä. Tämä vaikuttaa muun muassa julkisivu-, perustus- ja räystäsrakenteisiin. Mittojen lisäksi tulisi kiinnittää huomiota rakennukselta vaadittavan muodon ja julkisivuratkaisujen kustannuksiin ja pohtia panos-tuotossuhteen järkevyyttä, jos kaavaillut toteutukset ovat kalliita rakentaa. Esteettömyysvaatimukset eivät sinänsä tule kaavoituksesta, mutta niitä on kuitenkin hyvä pohtia kaavoitusvaiheessa kustannustehokkuuden näkökulmasta. Esimerkiksi esteettömien kulkuväylien ja luiskien toteutuskustannukset vaihtelevat paljon sen mukaan, mistä tasosta ja miten niitä rakennetaan.

Selvityksen yksi johtopäätös on, että kaavamääräykset voivat nostaa hankkeen rakennuskustannuksia jopa viidenneksellä verrattuna edullisimpaan ratkaisuun. Selvityksessä on tehty laskuesimerkki kahdeksankerroksisesta lamellitalosta. Karvalakkimallilla toteutettuna talon rakennuskustannus on 2 673 euroa kerrosneliötä kohti. Jos kaikki listatut kaavamääräykset toteutetaan, rakennuskustannuksiksi tulee 3 184 euroa kerrosneliötä kohti. Tämä tarkoittaa 60 neliön huoneistossa peräti 36 102 euron suuruista hinnankorotuspainetta tai vuokratalokohteessa 150 euroa kuukaudessa.

Käytännössä kaikki selvityksen kustannusdata on pääkaupunkiseudun kustannustasoa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella kustannustaso on yleensä jonkin verran alhaisempi.

Selvityksen taustalla on tarve muodostaa eri osapuolten, etenkin kaupunkien ja kiinteistönomistajien, yhteinen näkemys määräysten kustannusvaikutuksista ja näin edistää kustannustietoisuutta maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa.

Selvityksen toteutti Hadrianus Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Kari Sainio. Työn toimeksiantaja oli Raklin Yhdyskunta- ja infra -johtoryhmä. Selvityksen ovat aktiivisella osallistumisellaan ja rahoituksellaan mahdollistaneet Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Kuntien eläkevakuutus, VVO-Yhtymä Oyj sekä Skanska Talonrakennus Oy.

Raklin selvitys löytyy kokonaisuudessaan tästä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Yhden pysäköintipaikan rakentaminen voi maksaa jopa 70 000 euroa”

  1. No eihän autopaikka ole mukana osakkeen kaupassa vaan pelkästään kauppahinnassa! Sen rakennusliike sitten myy vielä erikseen reilulla katteella.

  2. ”No eihän autopaikka ole mukana osakkeen kaupassa vaan pelkästään kauppahinnassa! Sen rakennusliike sitten myy vielä erikseen reilulla katteella.”

    Hinnoittelu on eri asia kuin kustannukset. Hinnat asetetaan niin, että kaikki asunnot ja autopaikat saadaan myytyä. Rakennuttajaa kiinnostaa kokonaistulos. Jos autopaikat eivät muutoin käy kaupaksi, saatetaan ne joskus myydä alle rakennuskustannustenkin, jolloin niidenkin rakentamiseen liittyvä kate ”tavallaan” peritään asuntojen hinnoissa. Koska asunnoista pyritään markkinahinnan mukainen hinta joka tapauksessa perimään, myyntihinta määrittyy kuitenkin viime kädessä markkinoiden vallitsevan uudisasuntojen hintatason kautta, ja parkkipaikkojen rakentamiskustannukset vaikuttanevat käytännössä enemmänkin kohteen katteeseen kuin asuntojen myyntihintaan. Lisäksi kaavamääräykset vaikuttavat olennaisesti siihen hintaan, jonka tontin myyjä tai vuokraaja saa rakennusoikeudestaan saa. Kaavamääräykset voivat vaikuttaa paitsi rakennuskustannuksiin, myös tonttien hintoihin.

  3. Varmaan sama vertailu on tehty kauppakeskuksista tyyliin ”peltihalli pellolla maksaa vähemmän kuin liiketila Hgin keskustassa” tai jos jotain ei rakenneta se on halvempaa. Paljonko maksaa pysäköintipaikka kadun varressa Hgin keskustassa = Asuntoneliö 10t€/m2 auto tarvitsee 15 m2 7 krs talo = 1 M€/ap.

  4. ”Kiinteistönomistajat kantavat kulujen lisäksi huolta myös siitä, onko kalliisti rakennetuille ja huonosti muuhun käyttöön soveltuville pysäköintihalleille jatkossa nykyisissä määrin käyttöä, kun liikkumisen tavat muuttuvat.”

    Ehkä isot sijoittajat, mutta asunto-osakeyhtiö on rampa, jos autopaikkoja ei ole riittävästi. Potentiaalisia ostajia on vähemmän. Ja mistä tämä käsitys tulee, että liikkumismuodot muuttuvat? Onko joku keksinyt, miten kaksi lasta, nalkuttavan vaimon ja viikonlopun ostokset saa kotiin muutoin kuin autolla?

  5. Liikkumistapojen on yksikertaisesti muututtava etenkin pääkaupunkiseudulla. Jo Helsinki tulee kasvamaan seuraavien vuosikymmenien aikana huomattavasti, joten liikennesuunnittelussa tavoitteena on järjestää vaihtoehtoja yksityisautoille. Se on tietysti kyseenalaista, moniko silti voi kokonaan luopua autosta, vaikka merkittävän osan matkoistaan muilla tavoin hoitaisikin. Ensimmäisenä ehkä kakkosauto käy yhä useammasa taloudessa tarpeettomaksi, mikä on tietysti hyvä asia.

    Kommentti siitä, että pysäköintipaikkojen mitoitus tulee miettiä tarkkaan sisältää tällaisessa asiayhteydessä pelottavan skenaarion: Halutaan rakentamisen kustannuspaineen keskellä uskoa, ettei pysäköintipaikkoja tarvita kuin pieni määrä. Seurauksena on ongelmia asukkaille pysäköintiongelmien muodossa. Samoin kasvaa paine tukkia kadunvarret asukkaiden autoilla eli ulkoistaa kiinteistön pysäköintikulut yhteiskunnalle. Yhtä lailla tila Helsingissä maksa kadun varressa kuin tontillakin.

    Pysäköintipaikkojen vähentäminen pitää mennä liikkumistarpeen muutos edellä. Ensin pitää luoda olosuhteet, jossa auto käy tarpeettomaksi. Vasta sitten voidaan pysäköintipaikkojen mitoitusta kiristää. Pääkaupunkiseudulla on tehty paljon asian eteen joukkoliikenteen ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisen myötä, mutta silti työ on vasta alussa.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi