Kokeile kuukausi maksutta

Liikenneministeriön ex-pomo lyttää kaupunkibulevardit

Liikenne- ja viestintäministeriön entinen kansliapäällikkö Juhani Korpela arvostelee rajusti Helsinkiin suunniteltavia kaupunkibulevardeja Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa.

Liikenne- ja viestintäministeriön entinen kansliapäällikkö Juhani Korpela arvostelee rajusti Helsinkiin suunniteltavia kaupunkibulevardeja Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa.

Kaupunkibulevardit ovat Korpelan mukaan valtion toimenpiteitä edellyttävä jättiläishanke. Moottoritien purkaminen risteyksineen ja muuttaminen kaduksi maksaa hänen mukaansa hyvinkin lähes saman verran kuin moottoritien rakentaminen.

”Kun vaikutukset ovat kaupunkisuunnitteluvirastonkin mukaan yhteiskuntataloudellisesti negatiiviset ja kohdistuvat naapurikuntien asukkaisiin, valtion on todellakin syytä harkita, lähteekö se mukaan tällaiseen liikenteen sujuvuuden ja logistiikan heikentämiseen”, Korpela kirjoittaa.

”Ainakin Helsingin kaupunki olisi pantava korvaamaan valtion omaisuuden hukkaamisesta aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti korvauslain mukaisesti”, hän lisää.

Samaan aikaan kun valtio etsii sinnikkäästi säästökohteita, Helsingin kaupungilla riittää Korpelan mukaan miljardeja maksavia kannattamattomia liikennehankkeita, joihin odotetaan valtion rahoitusta tai myötävaikutusta.

”Suomessa on tähän asti yleensä edellytetty toteutettavilta liikennehankkeilta yhteiskuntataloudellista kannattavuutta. Pääosa kaupunkisuunnitteluviraston nyt esittämistä muistakaan hankkeista ei täytä tätä vaatimusta, kuten Pisararata ja Raidejokeri. Kaupunkisuunnitteluvirasto on ratkaissut pulman jättämällä kannattavuusluvut kertomatta”, Koprpela toteaa.

Liikenneinvestoinneilla voidaan Korpelan mukaan edistää talous- ja yhteiskuntakehitystä, mutta ”kannattamattomat hankkeet ovat veronmaksajien rahojen tuhlaamista”.

Tätä artikkelia on kommentoitu 14 kertaa

14 vastausta artikkeliin “Liikenneministeriön ex-pomo lyttää kaupunkibulevardit”

  1. Totta kai Korpelaa harmittaa, kun hänen aikanaan tehdyt liikennepäätökset paljastuvat nyt suuriksi virheiksi.

    1. No hyvä, että edes jälkikäteen omantunto kolkuttaa. Jos miettii esimerkiksi tätä Jokeri2-linjaan ja siihen käytetty 46 miljoonaan, niin itku tulee veronmaksajana. Jos tunnelia ei lasketa, niin täydellistä pelleilyä. Kirkonkyläntiellä purettiin bussipysäkkejä ja rakennettiin uudelleen saman näköisiksi. Paloheinään rakennettu oma tie olemassa olevan viereen. Rahaa poltettu kaikkeen turhaan. Miksi sitä bussia ei vain laitettu kulkemaan?

      Kaupunkibulevardi on talvipyöräilijöiden outo harhakuva elämästä Suomessa. Mäkelänkatu on ns. kaupunkibulevardi. Todella eläväistä ja ihanaa 9 kuukautta vuodessa. Maanpäällä kulkeva raideliikenne on yhtä järkevä kuin lyhennetty metro maanalla. Mahdollisesti käy niin kuin kaikissa muissakin länsimaailman kaupungeissa. Keskustalähiöissä asuu vain maahanmuuttajia ja kantaväestö on siirtynyt Espoon, Kauniaisten ja Sipoon kaltaisiin valkoisiin saarekkeisiin.

      Kysymys kuuluu, miksi Helsingin pitää kasvaa tästä lisää? Miksei kasvu voi olla uusiutuvaa, eli puretaan vanhaa paskaa ja rakennetaan parempaa tilalle? Olisiko Espoon ja Vantaan pitänyt aikoinaan rakentaa selkeä keskusta, jotta kaikkien kaupunkilaisiksi mielivien ei tarvitsisi muuttaa Helsinkiin? Voisiko Helsingin rajoja muuttaa niin, että kehä I:n ulkopuolella olevat olisivat muuta kaupunkia tällöin Helsingissä voidaan kieltää yksityisautoilu, sillä jokapaikkaan pääsee julkisilla.

  2. Olipa sekava ja paikoin irrallaan todellisuudesta leijuva kirjoitus nimimerkiltä alistettukeskiluokka.

    Yhdyn Esan näkemykseen – vanha mies elää vanhassa maailmassa, mutta maailma muuttuu. Tokihan se ottaa koville kun omat projektit eivät säily maailman tappiin muistuttamassa suunnittelijoistaan, ymmärrettävää sinänsä. Mutta todellisuus on tänä päivänä se, että yhä useampi haluaa asua kaupunkimaisessa kaupungissa, ei ankeissa palveluiden ja julkisen liikenteen hylkäämissä kerrostalolähiöissä tai kahden auton varassa Nurmijärvellä. Kaupunkiasumisen kysyntä edellyttää tarjontaa, johon kaupunkibulevardit ovat helpoin ja kustannustehokkain ratkaisu. Kaupunkibulevardien jumiutuminen merkitsisi Suomen mittaluokassa valtavien, kymmenien miljardien rakennusinvestointien jumiutumista – tähän meillä ei ole varaa. Jos kaupunkiin ei pääse asumaan Suomessa, hakeutuu kalliita kaupunkiasuntoja ostamaan kykenevä väestö enenevissä määrin muihin Helsingin mittaluokan kaupunkeihin ulkomaille.

    1. Olen samaa mieltä Esan ja alkuasukkaan kanssa siitä, että nykyinen tapa pyörittää yhteiskuntaa tulee kestämättömänä rajusti muuttumaan. Tätä kehitystä pidä torpata, vaan täytyy esittää ratkaisuja.

      Bulevardeissa kustannustehokkuus on tiedostettu ongelma. Täytyy kuitenkin kysyä, miten liikenne pitäisi järjestää, kun yleiskaavan mukainen määrä ihmisiä ja työpaikkoja Helsinkiin halutaa sijoittaa. Nykyinen järjestelmä ei riitä alkuunkaan, joten joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn vahvasti nojaavat bulevardit ovat yksi malli tähän tilanteeseen.

      Pariisin ilmastosopimuksesta lankeaa paineita korvata fossiilisen polttoaineen varassa toimivaa liikennettä tehokkammilla tavoilla. Tällöin talvipyöräilijöiden ajatuksia kannattaa kuunnella, vaikka itse ei työmatkaansa polkupyörällä kykenisikään hoitamaan. Esimerkiksi Kööpenhaminassa on kunnianhimoinen tavoite kasvattaa pyöräilyn määrää entisestään. Mielestäni se ei ole utopiaa, koska pyöräilyn määrä on siellä jo nyt aivan eri suuruusluokassa kuin meillä ja siten osoittaa liikkumismuodon potentiaalin kaupunkimaisessa ympäristössä. Suomessakin on laadittu vastaava ohjelma, jonka tavoitteena on kohdistaa muutos nimenomaan kaupunkialueille. Meidän jokaisen tehtävänä on nyt kyseenalaista vanhoja tottumuksiamme pehmeälle auton penkille istahtamisesta. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia työmatkapyöräilyyn ainakaan vuoden jokaisena työpäivänä, mutta monilla ainoa este löytyy korvien välistä ja tavoitteena on se, että jatkossa yhä useammalle infran heikkoudet ei tässä suhteessa ole rajoittava tekijä. Binäärimaailmassakaan emme elä, vaan osan matkoista voi hoitaa omalla autolla ja osan muilla tavoin. Merkitystä on siis sillä, mikä on muutoksen suunta ja kulmakerroin.

      Tällaisessa tilanteessa on syytä pohtia myös sitä, onko kansallisella tasolla järkevää keskittää kaikkea kasvua Helsinkiin. Vaihtoehtona on sijoittaa valtion organisaatioita maakuntiin, jossa tilaa riittää paremmin ilman kalliita investointeja. Junalla pääsee myös Helsingistä pois, ei pelkästään Helsinkiin.

  3. Tiina Antila-Lehtonen, vuorovaikutussuunnittelij, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto sanoo:

    Kaupunkisuunnittelun info- ja näyttelytilassa Laiturilla, osoitteessa Narinkka 2, avautuu 14.1. Pikaratikkanäyttely. Sen yhteydessä 27.1. järjestetään Raide-Jokerista infoilta klo 16 – 19, jossa esitellään hankkeen suunnittelun ajankohtainen tilanne klo 17 alkaen. Käsittääkseni myös kustannus-hyöty -suhde. Tervetuloa kuulemaan – tilaisuus on avoin kaikille. Suunnittelijat tavattavissa.

  4. Onko jossain olemassa olevaa toteutusta Helsinkiin kaavaillusta kaupunkibulevardeista ja sen mukaisesta kaupunkirakenteesta?
    Erityisesti rannikkokaupunkiversiot kiinnostavat; niissä kun on se ongelma, että keskusta ei ole keskellä vaan meren reunalla..

    Jos on olemassa olevia esimerkkejä niin sitten on mahdollisuus tarkastella, onko kaupunkibulevardit toteutuskelpoisia vai utopiaa..
    Ja jos halutaan olla ensimmäisiä niin sitten on tilastollinen tosiasia, että tavoitteet voidaan saavuttaa vain osittain ja osittain toteutus menee täysin pieleen.

  5. Alistettu keskiluokka on ihan oikeassa. Minkätakia kaikkien pitää muuttaa Helsinkiin? Varmaan jonkinnäköistä ihmisen turhamaisuutta, että pitää olla Stadilainen.

  6. Kaupunkibulevardit ovat todella typerä idea, jotka sorsivat etenkin kehyskunnista tulevia työmatkaajia. Mitäpä jos Hyvinkää, Riihimäki, Porvoo, Lohja, Mäntäsälä ja miksei Nurmijärvikin haluavat omilta kohdiltaan moottoritiet kaupunkibulevardeiksi. Alkaa helsinkiläistä päättäjää harmitaa juhannusruuhkassa, kun ei ole kuin yksi kaista suuntaansa.

    1. Kuljen omalla autolla päivittäin 20 kilometrin työmatkan Helsinkiin, ruuhkassa aikaa kuluu 30-40 minuuttia ja tämän ulkopuolella 20 min. Tulevien kaupunkibulevardien kohdalla meno tyssää muutoinkin jo nyt.
      Mikään ei muuttuisi ja parhaassa tapauksessa joukkoliikenne saattaisi kehittyä siten että Espoosta, Kauniaisista ja Vantaalta pääsisi bussilla töihin. Nyt Bussilla matka-aika on 50-60 minuuttia, ensin seikkaillaan ristiin rastiin pitkin asuntokatuja lähtöpäässä ja lopulta kaikki bussit suuntaa Kamppiin josta vaihtoyhteydellä työpaikalle.

      1. Joukkoliikenne ei tule koskaan toimimaan Suomessa. Kaupunkibulevardit ovat todellisuudesta vieraantuneiden harhaisten ihmisten utopiaa joka toteutuessaan on dystopia. Työpaikat pakenevat. Maksukykyiset asukkaat pakenevat. Jäljelle jää slummiutuva keskusta ja yhteiskunnan rahoilla diskoilevat kultamuna-turistit.

        Jotta uusi kaupunkirakenne toimisi pitäisi Suomessa oppia kaavoittamaan ensin järkevästi. Koska kaavoittamista määrää järkevyyden ja toimivuuden sijasta eri sidosryhmien tarpeet ei täällä koskaan synny järkevää kaupunginosakeskusrakennetta. Liikenneväylät ja julkinen liikenne rakennetaan kompromissien sävyttämänä kalliilla n. 30 vuotta liian myöhään.

        Kaupunkipyöräily toimii kesällä, fantsua. Se toimii myös Tanskassa ja Amsterdamissa, joissa ilmasto on varsin paljon tasalaatuisempi ja keskiarvolla n.10 astetta suotuisampi ympäri vuoden. Koko kehityksen multihuipentuma johtuu ihan puhtaasti Pissapää-Pajusen suuruudenhulluuden mädättämistä aivoista. Kaupungin ja valtion rahaa voi vaan polttaa miljardeja jotta saadaan napoleon-kompleksisesta hulluudesta jonka suurin tavoite on vain jättää jälkensä historiankirjoihin ja kaupunkikuvaan.

        Esimerkiksi Kruunusillat pyörä ja raitiotiesilta. Suunnitteluvaiheen kustannusarvio 210 miljoonaa. Toteutuessaan vähintään 800 miljoonaa ja helvetisti ongelmia raitiolinjojen jäätymisen kanssa syksystä kevääseen. Korjauksia ja raitiolinjan saattolämmityksiä sitten rakennellaan 50 miljoonalla ja ylläpidetään siltaa 10 miljoonalla vuodessa. Yhdelle ”sillankäyttäjälle” subventio onkin sitten Kansallisoopperan luokkaa, 15-20 euroa/ylitys. Kyllä meillä rahaa riittää.

        Tässä lähinnä alkaa toivoa että sukellettaisiin niin syvälle niin pahaan lamaan että kaikki tällainen ylimääräinen paska pyyhkiytyisi tai pyyhittäisiin väkisin maan päältä pois.

  7. Näin muuten tänä aamuna yhden työmatkapyöräilijän!

    Kaavoitus on todellakin ollut päin peetä jo viimeiset 30 vuotta. Jengi kaavoittaa toimistoja toimistokeskittymiin ja asuntoja asuntokeskittymiin. Ei ihme, että ensiksi kaikki ajaa aamulla yhteen suuntaan ja sitten tullaan illalla takaisin kaikki samaan aikaan toiseen suuntaan. Jos kerran asuminen tehdään itään ja työpaikat länteen, niin miksi raideliikenne kulkee etelästä pohjoiseen. Ainut poikittaislinja nuolee rannikkoa, missä asuminen on vähän, niiku, toispuoleista.

    Ja jos kerran asunnoista on pulaa, miksei voida rakentaa korkeampia taloja sinne, mihin vielä mahtuu? Korkeimmista taloista myös Helsingin ASUKKAATKIN näkisivät Helsingin ”kuuluisan” siluetin, jota nykyisin ihailevat vain viinaturistit, jos jalat kantaa kannelle.

  8. En ymmärrä miksi kaupunkibulevardeista tulisi slummeja, keskustassa asuntojen myyntihinnat ja vuokrat ovat korkeampia kuin sivummalla.
    Aloitetaan rakentaminen Munkkivuoresta länteen ja pohjoiseen, tavalliset ostajat laajentavat käsitteitä kiinteistövälittäjien avustamina etu- ja takatöölö on jo keksitty.

    Monen hipsterin työmatka jos toimistoalueiden sallittaisi muuttua asunnoiksi. Didian tornitalosta Pitäjämäellä saisi startupeille yrityksen näköiset tilat, välikerroksiin asuntoja niin työmatkat hoituu hissillä.

  9. Suomea ei voi verrata Keski-Eurooppaan, missä kantaväestö rikastuu maahanmuuttajien kustannuksella. Meillä ei riitä samassa mittakaavassa kantaväestöä, eikä maahanmuuttajiakaan. Jossain vaiheessa alkaa vain loppua se porukka, jolla on varaa maksaa kämpästä 600 000 € tai kaksiosta vuokraa 1400€/kk.

    Muualla Euroopassa kantaväestö on hyötynyt vuosikymmeniä jatkuvasta maahanmuutosta, jolloin ns. paremmat duunit ja elintaso ohjautuu kantaväestölle, jotka ostaa entistä kalliimpaa asuntoa ja kuluttaa ns. keskusta-alueen palveluja. Maahanmuuttajat tekee pienellä palkalla kahta duunia ja kustantaa kantaväestön paremman elintason. Siksi mm. Kokoomus on erittäin myönteinen maahanmuuttoa kohti, eivät he arvoiltaan muutoin kovin suvaitsevaisia ole – päinvastoin.

    Meillä on omasta takaa suuri määrä ihmisiä, joilla ei ole kykyjä tehdä niitä ns. parempia duuneja. Ja selvää on, etteivät he tee ns. huonompiakaan töitä, sillä palkka on liian pieni. Pieniin alhaisten palkkojen duuneihin ei saa jengiä, koska Helsingin asuminen ja elämä Suomessa muutenkin on liian kallista. Koska kaikki on valmiiksi kallista, ei tule sitä kasvua, jolla nämä utopistiset suunnitelmat rahoitettaisiin. Enemmänkin trendi näyttäisi olevan, että tulevaisuudessa ihmisillä on entistä vähemmän rahaa käytettävissä mm. asumiseen ja ”keskustaelämään”.

    Tällä hetkellä täällä yritetään elää kahdessa maailmassa samaan aikaan, mikä johtaa vain pahempaan kurjistumiseen. Kansallisella tasolla pitäisi lopultakin päättää kumpi vaihtoehto valitaan:
    1. Hyväksytään se, että maahanmuuttajia tulee ja ihan helvetisti (mikä ei ole ollenkaan huono vaihtoehto), jolloin Helsingin suunnitelmat ovat jossain määrin edes ymmärrettäviä.
    2. Tai sitten pidetään rajat kiinni ja yritetään selvitä jotenkuten elintason laskusta ja pitkästä kurjasta kaudesta. Tällöin Helsingin kasvutavoitteet ovat kuitenkin hyvin utopistisia. Toisaalta hyvänä puolena se, että pystytään pitämään pidempään yllä illuusiota ”perinteisestä suomalaisuudesta”.

    Kummassakin vaihtoehdossa on omat hyvä ja huonot puolensa – ennemmin tai myöhemmin on valinta tehtävä. Kuitenkin karu totuus taitaa olla, että suurin osa jengistä vastustaa maahanmuuttoa (vaikkei ääneen sano), joten on ehkä ihan turha elää jossain Helsinki-metropoli-unelmassa.
    Ainiin ja se sää…talvipyöräilijöiltä ei ehkä kannata kysyä mielipidettä bulevardeista.

  10. Eiköhän se Pajusen ja Soininvaaran eturauhanen ala olla kohta siinä vaiheessa, että pyöräilyt on pyörailty.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat