Kokeile kuukausi maksutta

Rakennusten älykkäät ratkaisut lisääntyvät rajusti lähivuosina

Hoivakotiympäristöstä tutummat kodin tai rakennuksen älykkääksi tekevät ratkaisut sensoreineen tulevat yhä kovemmalla vauhdilla uusiin rakennuksiin.

Hypeä vai ei? Tulevaisuuden kodissa voi olla paljon peilimäisiä pintoja, jotka esimerkiksi kertovat kasvotunnistuksen perusteella kertovat jääkaapin ovessa oikean ruokavalinnan verenpaineen alentamiseksi maanantaina.

Digitaalisen tutkimuspalvelu BI Intelligencen mukaan älykotilaitteiden globaalien markkinoiden arvo oli vuonna 2014 yli 61 miljardia dollaria. Arvon odotetaan nousevan 490 miljardiin dollariin vuoteen 2019 mennessä. Kasvunopeus olisi tällöin noin 50 prosenttia vuodessa.

Kasvupotentiaalia lisää älypuhelimien ja tablettien käyttö. Viime vuonna jokaisella eurooppalaisella laskettiin olevan käytössään noin 3,6 näyttöä henkeä kohti. Luku pitää sisällään älypuhelimen ja tabletin. Vertailun vuoksi vuonna 2000 näyttöjä oli käytössä vain 1,7. On melko itsestään selvää, että älypuhelimien käyttäjät haluavat tehdä puhelimellaan muutakin kuin vain soittaa puheluita, surfata internetissä ja lähettää viestejä.

Vuonna 2015 konsulttiyhtiö Deloitten tekemän selvityksen mukaan 65 prosenttia älypuhelimen käyttäjistä on kiinnostunut käyttämään puhelintaan myös älykotilaitteiden hallinnassa. Eniten kiinnostusta oli kodin hälytysjärjestelmiä, lämmitystä, valaistusta ja äänentoistoa kohtaan.

Erilaisia älykotiratkaisuja on asennettu jo vuosia, mutta tulevaisuudessa niitä käytetään äänen avulla tai ne toimivat itsenäisesti asukkaan profiilin mukaisesti. Äänentunnistus tai äänikomento kulkee tuotekehittäjien papereissa englanniksi nimellä voice computing.

Zuckerbergin kotirobotti

Muutama viikko sitten päättyneillä maailman suurimmilla kuluttajaelektroniikkamessuilla Las Vegasissa suosituimmaksi puheenaiheeksi nousi Facebookin perustajan Mark Zuckerbergin antama uudenvuoden lupaus. Hän aikoo tehdä itselleen hovimestarityyppisen robotin, joka huolehtisi esimerkiksi Zuckerbergin kodin valaistuksesta, lämpötilasta ja musiikin säädöistä. Lisäksi hän aikoo ohjelmoida robottiin kasvojentunnistusohjelman, jotta robottihovimestari voisi avata oven Zuckerbergin ystäville. Todennäköisesti robotti toimisi äänikomennoilla ja se olisi yhdistelmä jo olemassa olevia tekniikoita.

Kasvojentunnistus on myös sähkövoima- ja automaatioteknologiajätti ABB:n kärkihankelistoilla. Sen avulla halutaan lisää kilpailuvoimaa nopeasti kehittyvillä älykotimarkkinoilla. ABB on juuri ostanut kasvojentunnistukseen erikoistuneen PointGrap-nimisen yrityksen.

Jotta älykodin asukkaiden ei tarvitse murehtia eri laitteiden teknistä yhteensopivuutta, esimerkiksi pesukoneiden, lämmitystavan, valaisimien ja säleverhojen teknisten järjestelmien pitää puhua samaa kieltä ja jakaa tietojaan yksinkertaisesti ja turvallisesti. Eikä niiden pidä kommunikoida vain keskenään vaan myös älypuhelimien ja tablettitietokoneiden kanssa.

Esimerkiksi ABB perusti viime vuonna yhteisyrityksen kodinkonevalmistaja Boschin ja verkkoyhtiö Ciscon kanssa. ”Perustetun Mozaiq-yhtiön tarkoitus on luoda avoimen standardin ohjelmistoalusta, joka tekee mahdolliseksi älykodin toiminnan”, ABB:n rakennusautomaatio-yksikön myyntijohtaja Tobias Schlitzer kertoo.

Outernet tulee

Saksalaisen TrendOne-tutkimusyrityksen perustajan Nils Müllerin mukaan äänen käyttö laitteiden ohjauksessa ja laitteissa on yksi suurimpia tulevaisuudensuuntauksia. Se tekee mahdolliseksi esimerkiksi välittömästi tapahtuvat kielten käännökset ja ohjeistukset. Jo nyt esimerkiksi Amazonilla on oma Amazon Echo, joka tuottaa kaikki toiminnot äänellä.

Myös esineiden ja asioiden internet ulottuu kaikkialle. Lopulta syntyy uusi outernet, jossa esineet, asiat tai esimerkiksi palvelut ja ihmiset ovat kytkeytyneenä verkon avulla niin halutessaan. Müllerin tulevaisuudenvisioihin ja maailmaan kymmenen vuoden kuluttua voi tutustua esimerkiksi tästä videosta. Mielenkiintoinen osuus alkaa videolta noin neljän minuutin kohdalta.

”Kaikki alkoi älyvaatteista. Seuraavaksi tuotteet alkavat puhua ja voimme kuulla niiden antamaa tietoa tai palautetta toiminnastamme. Siitä seuraava vaihe on näkymätön verkko, joka on kaikkialla. High tech muuttuu shy techiksi eli menee kuin piiloon ja toimii esimerkiksi käden tai pään asentojen tai liikkeiden ohjaamana. Shy tech on juuri sitä, mitä älylaitteilla ja palveluilla tarkoitamme”, Müller visioi.

Lue lisää perjantaina 29.1.2016 ilmestyneestä Rakennuslehdestä 4/2016

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Rakennusten älykkäät ratkaisut lisääntyvät rajusti lähivuosina”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat