Toisella esityksistä luotaisiin uusi kymmenen vuoden korkotukimalli valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon, ja toisella muutettaisiin valtion tukemia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja omistavien yhteisöjen toimintaa rajoittavia yleishyödyllisyysvaatimuksia. Esitykset ovat osa hallituksen kärkihanketta asuntorakentamisen lisäämisestä.
Uusi korkotukimalli
Ensimmäisen esitysluonnoksen tarkoituksena on monipuolistaa valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon rahoitusvaihtoehtoja ja lisätä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa kasvukeskuksissa ottamalla käyttöön uusi lyhytaikaisempi korkotukimalli vuokratalojen rakentamista varten. Uusi tukimalli tulisi nykyisen 40 vuoden korkotukijärjestelmän rinnalle. Malliin liittyisi valtion takaus, ja se olisi avoin kaikille tukiehdot täyttäville toimijoille.
Uusi korkotukimalli olisi nykyistä korkotukijärjestelmää joustavampi ja hallinnollisesti kevyempi. Asuntoja koskevat rajoitukset, kuten asuntojen kohtuullinen vuokrataso ja asukasvalinnassa noudatettava tuloraja, kestäisivät 10 vuotta. Rajoitusaikaa ja korkotuen maksuaikaa voitaisiin kuitenkin toimijan halutessa pidentää 10 vuotta kerrallaan enintään kaksi kertaa. Joustavuutensa ansiosta uusi tukimalli sopisi hyvin erilaisille toimijoille.
Esitysluonnos pohjautuu pitkälti selvitysmies, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran ylijohtaja Hannu Rossilahden laatimaan ehdotukseen, jonka hän luovutti marraskuussa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle. Esitykseen on kuitenkin tehty muutamia muutoksia, joilla varmistetaan mallilla rahoitettavien asuntojen kohtuullinen vuokrataso, mallin valtiontaloudellinen toimivuus sekä sen EU-oikeuden mukaisuus.
Yleishyödyllisyysvaatimus hankekohtaiseksi
Toisella esitysluonnoksella luovuttaisiin nykylainsäädäntöön sisältyvästä vaatimuksesta, jonka mukaan pitkää 40 vuoden korkotukilainaa vuokra-asuntojen rakentamiseen voivat saada vain Aran yleishyödyllisiksi nimeämät yhteisöt. Jatkossa yleishyödyllistä toimintaa koskevat vaatimukset toteutettaisiin hankekohtaisesti. Muutoksella lisättäisiin toimijoiden kiinnostusta 40 vuoden korkotukijärjestelmää kohtaan. Olemassa olevien korkotuki- ja aravalainansaajien osalta yleishyödyllisyysvaatimus säilytettäisiin jatkossakin, ja halutessaan korkotukilainansaajat voisivat edelleen tuottaa valtion tukemia vuokra-asuntoja yleishyödyllisyyssäännösten piirissä.
Samalla korkotuki- ja aravalainansaajia koskevia rajoituksia kiristettäisiin. Näin korostettaisiin valtion tukeman asuntotuotannon sosiaalista ja pitkäjänteistä luonnetta. Omistajan lainansaajayhteisöön sijoittamille varoille laskettu kohtuullinen tuotto alennettaisiin puoleen nykyisestä eli kahdeksasta neljään prosenttiin. Yleishyödyllisten yhteisöjen valvontaa koskevia säännöksiä tarkennettaisiin, jotta Ara voisi entistä tehokkaammin puuttua säännösten vastaiseen toimintaan.
Esitysluonnoksista voi antaa lausuntoja 24.3.2016 asti. Hallituksen esitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle toukokuussa valtion lisätalousarvioesityksen yhteydessä. Tällöin lait voisivat tulla voimaan elokuun alussa.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Kohtuuhintaista asuntorakentamista vauhdittavat säädösehdotukset lausuntokierrokselle”
Väärin menee taas. Höllennetään rakennussäädöksiä, ei kaikki halua lasitettuja parvekkeita yms turhakkeita asuntoonsa.Myöskään isoista kerrostaloosakkeista ei ole pulaa, Rakennetaan vaan yksiötä ja pieniä kaksioita, sillä niitä nyt tarvitaan. Korkotuet on vain veroeurojen siirtoa rakennuttajien taskuun, ei vuokrat kuitenkaan laske kuin korkeintaa nimellisesti
Lasketaanpa hivenen:
Innokas yrittäjä päättää ryhtyä tekemään lyhyellä korkotuella vuokra-asuntoja. Hän aikoo tehdä pääkaupunkiseudulle vuokra-asuntoja 4.000 € per neliö, josta lainaa olisi 3.600 € (90 %) per neliö.
Näistä lähtökohdista hänen pitäisi 10 vuoden aikana kerätä joka kuukausi hoitomenoihin 5 €, korkoihin 6 € ja vähimmäislyhennykseen 4 € neliöltä eli yhteensä 15 € neliöltä kuukaudessa. Koska kaikki asunnot eivät kuitenkaan ole koko ajan vuokrattuna, 10 vuodessa niitä on myös korjattava, omille varoillekin on jokin korvaus saatava ja vuokraustoimintakin aiheuttaa kuluja, niin lisätään tähän vielä 4 € kuukaudessa eli olemme nyt vuokratasossa 19 € per neliö per kuukausi.
Ei ehkä kohtuuhintaista, mutta ei ehkä mahdotontakaan. So far so good!
Noin vuonna 2027 pitäisi maksaa laina 3.150 € per neliö (450 € on jo vuokrissa kerätty) takaisin rahoittajalle eli normaalissa pk-seudun kerrostalossa yhteensä noin 6-9 M€. Onnistuukohan tämä?
Vuoden 1993 lyhyt korkotuki toimi hyvin, koska korot romahtivat seuraavina vuosina yli 10 prosentista alle 5 prosenttiin. Myös asuntojen hinnat nousivat tuolloin voimakkaasti.
Paljonko asuntojen hinnat nousevat Suomen nykyisillä talousnäkymillä seuraavien vuosien aikana? Varmaa sen sijaan on, että korot eivät nykyisestään oleellisesti ainakaan laske.
Sekä pankkiireilta että valtion kirstunvartijoilta edellytetään nyt suurta kaukonäköisyyttä ja harkintaa.