Träskandan kartanon vuokrauskilpailutus keskeytettiin, koska lisäselvitysten yhteydessä kävi ilmi, että Forenom Majoituspalveluiden laskelmat vuokrakohteen peruskorjaus- ja muutostöiden todellisista kustannuksista poikkesivat olennaisesti kaupungin arvioista.
Kaupungin Rambol Finlandilla teettämän kustannusarviolaskelman mukaan peruskorjaus- ja muutostyöt ovat 5,35 miljoonaa euroa. Forenomin kustannuslaskelmien mukaan kaupungin kunnostustöille varaama 3 miljoonaa euroa sen sijaan riittäisi kaikkiin suunniteltuihin kunnostustöihin. Kaupunki ei ole saanut Forenomilta pyynnöstä huolimatta vertailulaskelmia.
Träskändan kartanon päärakennuksen tulevan käytön suunnittelussa huomioidaan myös viereisen, sosiaali- ja terveystoimen käytöstä vapautuvan Aurorakodin tilanne. Eri vaihtoehdot valmistellaan jaoston käsiteltäväksi mahdollisimman pian.
Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa
5 vastausta artikkeliin “Espoo keskeytti kartanon vuokrauskilpailutuksen”
Ihan fiksusti Forenom Majoituspalvelut on oman kustannusarvionsa laatinut, sillä Ramboll perustaa laskelmansa vanhaan ja kalliiseen rakennusliikkeen kustannustasoon, ja Forenom kaiketi katsoo, että Espoon kaupungin rakennusmiehet tekevät sen omana työnä.
Näinhän Tampere sai parhaan kaupunkilais- ja turistikohteen, kirjasto-Metson, kun se olisi tullut liian kalliiksi rakennusliikkeiden tekemänä, niin sen rakensi Tampereen kaupungin oma rakennusosasto.
Ei kuin perustamaan sellainen Espooseen, jos se on kadonnut. Säästöä kannattaa hakea kaikin keinoin. Rakennusliikkeiden katteet tulevat ammattitaidottomien ulkomaalaisten työstä, jota ei enää kannata überisaation aikana maksaa.
Jos rakennusliikkeen kate on 30 % ja hukka toiset 30 %, niin Ramboll on ottanut sen huomioon. Mutta Espoon kaupungin ei kannata tällaista maksaa, vaan tehdä se tässä työllisyystilanteessa omana työnä. Niinkuin Tampere aikanaan.
Mikä kate?
Johan kritiikkiblogi murjaisi vitsin. Yli 30 vuoden takaiset toimintamallit eivät oikein istu tähän päivään. Rakennusliikkeet eivät myöskään saa 30% katteita eivätkä hukkaa 30 % materiaaleista, kilpailu pitää siitä hyvin huolen. Kehittämistä toki ala edelleenkin kaipaa ja uusia toimintamalleja.
Rakentamisen hinta muodostuu pääöosin veroista ja maksuista. Ottakaa huomioon että ns. virallisessa myyntihinnassa on mukana peräti 24 % ALV joka nostaa hintaa valtion takia.
Myöskin yritysvero, työntekijöiden tuloverot, eläkemaksut ja sotut sekä työnantajan sotut, eläkemaksut ja maksut nostavat rakentamisen eli lopulta rakennuksen hintaa sikamaiselle tasolle -valtion toimesta. Loppukäyttäjä / ostaja joutuu nämä kaikki lopulta maksamaan ostaessaan rakennuksen.
Jos halutaan esim. edullisia asuntoja -tulisi valtion laskea rakentamisen verotusta voimakkaasti.
ALV taso olisi sopivan noin 5 % luokkaa. Tämä olisi kansalaisten etu.
Todennäköisesti Forenom jätti huomiotta sisäilmaongelman korjaamisen tai estämisen kulut.
Mitä veroihin tulee, niin suurin osa suomalaisesta rakentamisesta kustannetaan verorahoista. Ilman verojen keräämistä, ei rakenneta mitään.