Selvityksessä kävi ilmi, että lievempien määräysten mukaan tehdyt wc- ja pesutilat olivat keskimäärin vain 0,5 neliötä pienemmät kuin normaalikohteissa.
Tarkastelun kohteena oli yhteensä kuusi asuinkohdetta Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalta (JYY) ja Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiöltä (KOAS). Ympäristöministeriö on antanut molemmille kokeiluluonteisesti luvan poiketa esteettömyysmääräysten mukaisista wc- ja pesutilan ja ovileveyden mitoituksista. Ehtona oli, että asunnoissa pystyy vierailemaan esteettömästi, joten kohteisiin rakennettiin yhteisiä esteettömiä wc-tiloja. Kokeilun tarkoituksena oli selvittää esteettömyysmääräysten lieventämisen vaikutuksia.
Tarkasteltujen kohteiden rakennuttajat ja suunnittelijat kertoivat tavoitteekseen pienentää wc- ja pesutilan pinta-alaa kokeilun avulla 1,5–2,0 neliömetriä ja siirtää säästetty pinta-ala asuinhuoneen puolelle. Tavoitteeseen ei kuitenkaan päästy.
Tarkasteltujen asuntojen wc- ja pesutilojen keskipinta-ala oli 3,5 neliömetriä, kun vertailun vuoksi laskettujen esteettömyysmääräysten mukaisten JYY:n ja KOAS:n asuntojen wc- ja pesutilojen keskipinta-ala oli 4,0 neliötä. Lievempien määräysten mukaan tehdyt wc- ja pesutilat olivat siis keskimäärin vain 0,5 neliötä pienemmät kuin normaalikohteissa.
Asuntoihin laadittiin myös vaihtoehtoiset esteettömät suunnitelmat kasvattamatta kokonaispinta-alaa. Niissä wc- ja pesutila sekä eteinen kasvoivat hieman ja asuinhuone vastaavasti pieneni keskimäärin 0,4 neliötä. Asuntojen asuttavuutta ja kalustettavuutta pystyttiin kuitenkin samalla parantamaan huolellisella suunnittelulla.
Esteettömyysmääräyksiä lieventämällä ei siis saavutettu merkittäviä säästöjä wc- ja pesutilojen pinta-alassa, vaan odotukset asuinhuoneen pinta-alan kasvusta olivat ylimitoitettuja. Lisäksi suunnitteluun panostamalla olisi esimerkkikohteissa pystytty toteuttamaan myös esteettömät ratkaisut ilman, että se olisi vaikuttanut merkittävästi asuntojen kokonaispinta-alaan tai rakentamiskustannuksiin. Kehitettyjä esteettömiä wc- ja pesutilaratkaisuja voidaan hyödyntää myös normaalissa asuntotuotannossa.
Lievennettyjen esteettömyysmääräysten vaikutuksia selvitti ympäristöministeriön toimeksiannosta tekniikan kandidaatti Kalle Tuomola osana Tampereen teknillisen yliopiston Arkkitehtuurin laitokselle tekemäänsä diplomityötä. Tuomolan diplomityö löytyy kokonaisuudessaan tästä.
Esteetön rakentaminen on ollut esillä julkisessa keskustelussa usean vuoden ajan. Esteettömyysmääräysten on väitetty kasvattavan erityisesti asuntojen wc- ja pesutiloja kohtuuttomasti.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Asunnon pinta-alaan vain pieni hyöty esteettömyysmääräysten lieventämisestä”
Olisihan tuossa saanut säästettyä useita neliöitä viilaamalla pois noita pyörähdystiloja eteisestä ja asuinhuoneesta. Eli rungosta olisi tullut kapeampi ja löysää olisi poistettu.
Lähinnä rajoittavaksi tekijäksi olisi sitten tullut 20m2 minimikoko, josta siitäkin olisi parilla ave marialla ja isä meidän rukouksella selvitty, niin opiskelija/opiskelijapari-kohtaisesti olisi saatu koko homma pakettiin 18 neliöön.
Vielä kun olisi käytetty sisustuksessa miniasuntomaisia kalusteita joista löytyy integroinnin juhlaa, kuten wc-istuin/käsienpesuallas, niin ei tarvitsisi ylimääräistä metriä kylpyhuoneeseen koska wc+pesuallas+hukkatila.