Rakennusalan ”kiky” myllää palkkausjärjestelmää

Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto ovat tyytyväisiä alan neuvottelutulokseen, vaikka Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n mukaan se ei täytä kilpailukykysopimuksen kriteerejä.

Kirjoittaja(t) Merja Mannila

Kilpailukykysopimus vaatii työajan vuosittaista pidennystä 24 tunnilla ilman palkankorotusta eli siis käytännössä palkanalennusta.

RT:n ja Rakennusliiton hallitukset hyväksyivät torstaina neuvottelutuloksen, joka jatkaa liittojen välisten työehtosopimusten voimassaoloa helmikuun 2018 loppuun ilman palkankorotuksia. Toimihenkilösopimuksia koskevat neuvottelut käydään erikseen. Toimihenkilöiden työehtosopimukset olisivat päättyneet tammikuun lopussa, työntekijöiden helmikuun lopussa.

Neuvottelutulos sisältää monia alalla uusia elementtejä. Rakennusteollisuus RT:n johtaja Tapio Kari nostaa esiin paikallisen sopimisen kannustavasta ja tuottavasta palkkauksesta. Sopimuksen myötä rakennusalalla voidaan työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa sopia palkkauksesta niin, että sovitaan tietyistä työhön vaikuttavista asioista. Tällaisia ovat esimerkiksi tavoiteaikataulu, työn laatu, työaikajärjestelyt ja takuupalkka.

”Monissa työehtosopimuksissamme on sovittu vain urakkapalkkauksesta tai tuntipalkkauksesta. Tämä malli on paljon joustavampi kuin nykyiset palkkausmuodot. Yrityksessä voidaan esimerkiksi sopia työntekijän kanssa, ettei tässä työssä käytetäkään tunti- tai urakkapalkkaa vaan tuotantopalkkiota, jolloin voidaan ottaa nykyistä paremmin huomioon tehtävä työ. Urakkapalkkaus ei sovi kaikkeen työhön, ja tuntipalkka ei välttämättä ole riittävän kannustava”, Kari sanoo.

”Uuden mallin mukainen palkkauksesta sopiminen voi korvata aliurakointia, koska se mahdollistaa omille työntekijöille samanlaista joustavuutta kuin nykyään koetaan saavutettavan vain aliurakoinnin avulla.”

Rakennusliiton toimitusjohtaja Matti Harjuniemi kommentoi paikallista sopimista sanomalla, että liitto sitoutuu parantamaan paikallista sopimista.

Työkokeilulla lisää väkeä alalle

Karin ja Harjuniemen mukaan merkittävä uudistus sopimuksessa on myös työkokeilu ensimmäistä kertaa rakennusalalle tuleville. Kokeilu on suunnattu ilman alan koulutusta oleville ihmisille – myös maahanmuuttajille. Työkokeilu tapahtuu ilman valtion rahoitusta, ja siihen ei liity palkkatuen hakemisen byrokratiaa.

Työkokeilun käyttöönotosta sovitaan yrityksessä luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Samalla sovitaan, miten yrityksen kokeneet ammattityöntekijät huolehtivat ohjauksesta. Työkokeilusopimus on puolin ja toisin irtisanottavissa kuten koeaikainen työsopimus. Palkka on vähintään 6 euroa tunnissa, ja sen päälle tulevat normaalit työehtosopimuksen palkan perusteella laskettavat lisät.

Harjuniemen mukaan kokeilu ei ole kovin laaja, mutta se on onnistunut, jos ala pystyy kääntämään edes joidenkin syrjäytymisvaarassa olevien kelkkaa. Hän korostaa, ettei kokeilu uhkaa ammattitaitoisten työntekijöiden asemaa. ”Emme ole avaamassa porttia halpatyötorille.”

Rakennusliitto ja RT sopivat neuvotteluissa myös yhteisestä tavoitteesta, että jatkossa kaikki työntekijän pätevyystiedot kävisivät ilmi yhdestä kortista, Valttikortista.

Tie oli pitkä ja kivinen

Neuvottelut olivat kiviset, sillä keväällä Rakennusliitto toi esille kielteisen kantansa kilpailukykysopimukseen. Se tarkoitti neuvottelujen katkeamista ja sitä, että työehtosopimusneuvottelut olisi käyty normaalisti ja epäilemättä kuumissa tunnelmissa. RT ilmoitti Rakennuslehdessä, että työnantajapuolen tavoitteet työehtosopimuskierroksella ovat samat kuin kilpailukykysopimusneuvotteluissakin.

”Rakennusliitto oli tiukkana työajan pidennyksen suhteen, joten jouduimme miettimään muita ratkaisuja. Ei se olisi palvellut ketään, jos tilanne olisi kärjistynyt. Kilpailukykysopimus tavoittelee tuottavuuden parantamista, ja meidän sopimuksemme tavoittelee samoin tuottavuuden parantamista, mutta eri keinoilla”, Kari sanoo.

”Parempi saada sopimus ajoissa kuin vääntää ja kääntää koko syksy ja alkutalvi. Tämä on rakennusalan oma sovellus, joka oikeastaan vastaa pikemminkin keskitettyä työmarkkinasopimusta. En usko, että kaavamaisilla työajan pidennyksillä ja palkan leikkauksilla parannetaan tuottavuutta, kyllä se tehdään paljon fiksummin työpaikoilla miettimällä toimintatapoja”, Harjuniemi sanoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Rakennusalan ”kiky” myllää palkkausjärjestelmää”

  1. Voiko olla totta, että rakennusalalle saattin sopimus ilman lakkouhkausta. Hyvä niin.
    Ville

  2. Nytkin näyttäisi siltä että tuotantopalkka on vapaaehtoinen työnantajalle, olipa projektin tulos kuinka hyvä tahansa. Liittoja ei kiinosta pätkääkään onko tulospalkkauksen perusteet olleet kunnossa tai onko tulospalkkiota maksettu ollenkaan. Työnantaja voi myös olla ilmoittamatta palkkion perusteena olevaa tuloslakelmaa, eikä se tunnu kiinnostavan ketään.. Tämä nykyinen tilanne ja tähän suuntaan halutaan mennä vielä enemmän. Aivan uskomatonta.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi