”Palkansaajat ovat laajasti sitoutuneet kilpailukykysopimuksella palkkojen nollalinjaan. Tähän sopii huonosti se, että vuokrat ovat voineet viime vuosina nousta 3-4 prosentin vuosivauhtia. Vuokrankorotuksiltakin voi edellyttää nollalinjaa”, Pokka kirjoittaa.
Tavallinen keskituloinen ei pysty enää maksamaan palkallaan asumisen korkeita kustannuksia. Yleinen asumistuki on viime vuosina kasvanut valtavan nopeasti. Asumistukeen käytetään 1,7 miljardia euroa. Päälle tulee arviolta 350 miljoonaa euroa asumisen kuluihin maksettavaa toimeentulotukea.
”Joissakin puheenvuoroissa on viime aikoina ehdotettu asumistukien lopettamista tai leikkaamista. Asuntojen vuokrat tuskin kuitenkaan samassa yhteydessä putoaisivat vastaavasti, joten leikkaukset aiheuttaisivat kohtuuttoman tilanteen vuokralaiselle ja voisivat pahimmillaan lisätä asunnottomuutta”, Pokka toteaa.
Pokan mukaan asuntopolitiikan pääkysymys on ollut ja on yhä, onko kasvavilla kaupunkiseuduilla aktiivinen maapolitiikka ja riittävä tonttitarjonta asuntorakentamiseen ja toisaalta onko saatavissa uusia toimijoita kohtuuhintaisten asuntojen rakennuttamiseen.
Kohtuuhintaisten asuntojen tuottaminen on viime vuosina ollut pääasiassa kuntien vastuulla. Yksityiset rakentajat ja rakennusyhtiöt ovat keskittyneet kovan rahan asuntojen tuotantoon. Niitä rakennetaan parhaillaankin reipasta tahtia pääkaupunkiseudulla.
Kohtuuhintaisten asuntojen rakennuttajiksi tarvitaan Pokan mukaan lisää toimijoita. Tähän tähtää eduskunnan hyväksymä ja elokuun alussa voimaan tullut laki niin sanotusta kymmenen vuoden korkotukimallista.
Pokan mukaan vuokrasääntelyyn ei kukaan halua Suomessa palata.
”Mutta on paljon niin sanotusti hyviä kysymyksiä, sellaisia kuten paljonko rakennusmaa saa maksaa, kuinka paljon rakentamisen määräyksillä nostetaan asunnon hintaa, paljonko rakennusyhtiön pitää saada tuottoa. Maapolitiikkaa on kuntien kädessä. Rakentamismääräysten perkaaminen on ympäristöministeriön vastuulla. Tuottotavoitteet ovat yksittäisten yritysten päätösvallassa”, Pokka kirjoittaa blogissaan.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “”Vuokrankorotuksille nollalinja””