YIT:n laatupäällikkö: ”Negatiivinen palaute on tärkeämpää kuin positiivinen”

YIT:n laatupäällikkö Jere Ritari tunnistaa niin hyvän laadun kuin laadun puutteetkin ja antaa palautetta molemmista. ”Toiminnan kehitystä ajatellen negatiivinen palaute on tärkeämpää kuin positiivinen. Positiivinen palaute kertoo vain sen, mitä tietää jo ennalta. Negatiivinen palaute on se, mistä otetaan opiksi”.

Jere Ritari sanoo nähneensä vuosikorjausmestarina laatuongelmia, jotka eivät olleet pelkkiä näkemyseroja.

Ritari on YIT:n asuinrakennuskohteiden laatupäällikkönä koko Suomessa pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. Ritarin mukaan laatu on odotusten mukaisuutta sekä lopputuotteen että toiminnan osalta. Itse hän on kehittänyt mittareita, joilla näitä asioita voisi parantaa.

Laatupäällikön tehtävät sisältävät monenlaisia töitä. Kun hän aloitti työssään, pääpaino oli työmaiden kiertämisessä. Sen jälkeen kun hänelle oli muodostunut kuva siitä, missä työmailla mennään, työpäivät ovat sisältäneet erilaisia kehityshankkeita ja laatumittauksia.
Kehityshankkeista näkyvimmät ovat koskeneet loppulaadun ja työmaa-aikaisen laadun mittaristoja. Perinteinen tapa arvioida rakennusliikkeen tuottamaa laatua on vuosikorjauskustannukset.

Ritarin mukaan merkille pantavaa on se, että virheiden top 10 -listoilla ovat edelleen samat asiat kuin 20 vuotta sitten. ”Tämä kertoo siitä, ettei rakennusala ole juuri kehittynyt verrattuna muuhun teollisuuteen. Virheiden vakavuus on toki pienentynyt, mutta kestoaiheet ovat edelleen listoilla.”

Toinen käytössä oleva tapa kartoittaa laatuongelmia on RT:n johdolla muutama vuosi sitten kehitetty Laatumittari, jossa työmaalla tehdään työturvallisuuden TR-mittarin tapaan havaintoja säännöllisesti. Mittaristo jakautuu kahteen osaan, työmaa-aikaiseen ja luovutusvaihetta edeltävään mittaamiseen. Ritarin mukaan Laatumittarin ongelma on, että mitattavat asiat eivät ole selkeästi määriteltyjä.

Mittaus parantaa laatua

Ritari on siis kehittänyt YIT:llä kaksi tuotantoa ja sen kehitystä tukevaa mittaria.

”Niiden avulla palautteen anto on työmaiden välillä objektiivista ja yhdenmukaista, mutta ei aina mukavaa. Jo pelkästään lopullisen pintalaadun järjestelmällinen tarkkailu, luokittelu ja läpinäkyvyys ovat parantaneet kokonaislaatutasoa merkittävästi.”

”Loppulaatua mitataan mobiilisovelluksen avulla kahdessa luovutuskuntoisessa asunnossa kussakin kohteessa. Kustakin havainnosta luokitellaan, onko kyseessä virhe tai poikkeama, vai riittääkö pelkkä huomautus. Kun jokainen havainto valokuvataan, mittauksesta jää talteen täsmällinen dokumentointi. Jos sama virhe tulee esiin kummassakin asunnossa, se luokitellaan toistuvaksi. Kun virheiden määrä suhteutetaan asuntojen pinta-alaan, saadaan loppulaadusta vertailukelpoinen indeksi.”

Virheisiin kiinni ajoissa

Työmaahallintamittarin eli TH-mittarin tavoitteena on ollut havaita puutteet toiminnassa ennakoiden tai pian niiden syntymisen jälkeen. Lähtökohtaisena tavoitteena on ollut saada aikaan ajoissa havaitun virheen positiivinen vaikutus toimintaan. Ritarin mukaan TH-mittaristo käsittelee ihan perusasioita eli prosessi on purettu noin kymmeneen käsiteltävään kohtaan johdonmukaiseksi laadunvalvontaohjeeksi tsekkauslistoineen.

Sana mittari ei oikeastaan kuvaa TH-mittaria erityisen hyvin, sillä työmaalla käydään läpi lähinnä laadun tuottamisen edellytyksiä. Loppulaatu on vain yksi osio muiden joukossa.
”Kaikki paljastuva negatiivinen havainto on kultaa. Kun virheet havaitaan ajoissa, ne voi myös korjata ajoissa, eikä suuria poikkeamia pääse syntymään.”

Aluksi muutosvastarintaa

Laatumittarit ovat käytössä kaikilla yli puolen miljoonan euron työmailla Ritarin vastuualueella. Laadun mittaaminen sai aluksi osakseen voimakasta muutosvastarintaa, kun työmailla koettiin, että heihin ei luoteta.
”Nyt suurin osa työmaiden toimihenkilöistä on ottanut mittaukset vastaan avosylin.” Tässä on auttanut se, että työmaille ei sanota vain, että teillä on huono työmaa, vaan annetaan rehellistä palautetta toiminnan kehittämiseksi.
”Kun mittauksia aloiteltiin, ensimmäisten kommenttien mukaan asetettuihin tavoitetasoihin ei päästä ikinä. Käsitys oli väärä, sillä nämä tasot on ylitetty jo selkeästi. Jo 2014–2015 tehdyissä mittauksissa vakavien virheiden määrä oli vähentynyt 50 prosentilla aiempaan verrattuna.”

2000-luvun alussa työturvallisuus alkoi parantua harppauksittain, kun sitä alettiin mitata ja verrata muihin työmaihin ja yrityksiin.
Laatumittausten perusteella hyvällä laadulla ja työturvallisuudella näyttää Ritarin mukaan olevan selkeä korrelaatio. ”Vaikutus on huomattu työturvallisuudessa, tuottavuudessa, aikataulussa ja tärkeimpänä: asiakkaille toimitetussa laadussa. Kun työmaahallinta on kunnossa laadun osalta, muutkin osa-alueet ovat hyvällä tolalla.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “YIT:n laatupäällikkö: ”Negatiivinen palaute on tärkeämpää kuin positiivinen””

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi