Talous Kiinteistöt Rakennuslehti 3 kommenttia

Hypo: Helsingin ja muun Suomen asuntohintojen ero historiallisen suuri

Asuntojen keskineliöhintojen ero Helsingin ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisen alueen välillä on revennyt historiallisen suureksi. Tämä ilmenee Hypon tuoreesta asuntomarkkinakatsauksesta.

Hypon mukaan yksi Suomen asuntomarkkinoiden trendi on eriarvoistuminen. Suomessa ei voida puhua yhdestä yhtenäisestä asunto- ja asuntolainamarkkinasta vaan eri osamarkkinoista. Helsingin neliöhinnat ylittävät pk-seudun ulkopuolisen alueen keskihinnat jo yli 2300 eurolla, mikä on historiallisen suuri ero. Repeytymiä on myös kaupunkien sisällä. Keskustat ja kalliit alueet kukoistavat, muuttotappioalueet murtuvat.

Asuntojen hinta- ja kauppamäärätiedot yhdistävän Hypon Asuntoindeksin mukaan asuntomarkkinoiden kysyntä niiasi heinä-syyskuussa kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Taso ylittää kuitenkin yhä viime vuoden tason selkeästi, eikä syvempää laskua ole näkyvissä.

Pk-seudulla indeksi piti parhaiten pintansa vahvan hintakehityksen ansiosta. Tampereella ja Turussa hinnat eivät nousseet vahvan alkukesän jälkeen. Kysynnän heikkenemisen taustalta löytyy kaikissa kaupungeissa kauppamäärien lasku. Osasyynä on ostajien siirtyminen hetkeksi uudisasuntopuolelle.

Kuluvan vuoden aikana asuntojen kauppamäärät ovat nousseet koko maassa kolme prosenttia ja hinnat prosentin. Hintojen nousu keskittyy pk-seudulle, kun muualla maassa hintataso on polkenut paikallaan.

Keskustelu artikkelista: 3 kommenttia

  • Pääkaupunkiseudun väestönkasvu on ollut tällä vuosikymmenellä lähes 1,5 prosenttia vuodessa, mutta muussa maassa kasvu putosi jo nollaan viime vuonna.

    Vastaa
  • Pääkaupunkiseudulla taloyhtiöt käyttivät Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 keskimäärin noin 2,38 €/m2/kuukausi korjauksiin, ja muualla Suomessa 0,93 €/m2/kuukausi. Ero on valtava. Korjaukset nostavat asuntojen arvoa siellä, missä niitä tehdään – ja siellä, missä asuntoja ei korjata, asuntojen arvot alenevat. Se on aika luonnollista. Hintakehityksen ero ei siis johdu vain esim. muuttoliikkeestä, vaan myös huomattavista eroista siinä, miten paljon varoja käytetään vanhojen asuntojen kehittämiseen. Tällä hetkellä koko Suomen veronmaksajat maksavat yhdessä korjausrakentamistoimintaa asumistukijärjestelmän kautta niissä kaupungeissa, joissa korjaamista paljon tehdään. Asuntosijoittajalle asia on erittäin hyvä: asumistukijärjestelmän kautta kun saa veloitettua korjaamiskulut täysimääräisesti, mutta korjaustoiminnasta seuraava kiinteistön arvonnousu tulee sijoittajalle.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia