Kokeile kuukausi maksutta

Monitoimitalo aloittaa uuden aikakauden Maunulassa

Piakkoin valmistuva Maunula-talo Helsingissä aloittaa uuden aikakauden. Se on ensimmäisiä julkisen rakentamisen hankkeita, jossa asukkaat ovat osallistuneet rakennuksen suunnitteluun. Talosta alkaa uusi kehitysvaihe koko alueella.

Maunula-talon kirjastosalia viimeisteltiin pari viikkoa sitten.

Rakennusmiehet tekevät viime vaiheen sisustustöitä ennen joulua käyttöön otettavassa Maunula-talossa Helsingissä. Osassa tiloista kalustaminen on jo käynnissä. Sisääntulon edessä tehdään kiveystä.

Rakennuksen arkkitehtuuri palvelee yhteisen olohuoneen ajatusta. Työväenopisto, kirjasto ja nuorisotalo toimivat saumattomasti yhteistyössä. Keskellä rakennusta ovat käyttäjien yhteiset tilat, monitoimisali ja kahvila.

Maunula-talo on uuden aikakauden symboli alueella, jonka keskusta oli 1990-luvulla huonossa maineessa. Maunula-taloa vastapäätä, kadun toisella puolella ollut vanha ostoskeskus on jo purettu. Sen paikalle rakennetaan asuintaloja.

Lähidemokratiapilotti muutti lähestymistapaa

Maunula-talo on ensimmäisiä julkisen rakentamisen hankkeita, jossa alueen asukkaat ovat vaikuttaneet rakennuksen suunnitteluun. Suunnittelu oli osa lähidemokratiapilottia.

Helsingin kaupunginjohtaja käynnisti vuonna 2012 haun lähidemokratiapiloteille. Tästä syntyi Maunulan demokratiahanke, joka ryhtyi ajamaan asukastilojen aikaansaamista alueelle.

Maunula-talon historia on pitkä. Sitä ehdotettiin ensimmäisen kerran jo 1980-luvulla, mutta rahoitusta ja poliittista tahtoa ei löytynyt aiemmin. Rakennuksen suunnittelu alkoi vuonna 2013.

Suunnittelutyöpajoja asukkaiden malliin

”Tämä edustaa uutta suunnittelufilosofiaa. Meillä oli suunnittelun aikana viitisen työpajaa, jotka pidettiin 1980-luvulla kehitetyllä rolestorming-menetelmällä. Siinä asukasosallistujilla on kuviteltu identiteetti, he astuvat toisen ihmisen rooliin ja ideoivat siltä pohjalta”, rakennuksen pääsuunnittelija, arkkitehti Mikko Summanen K2S Oy:stä kuvaa prosessia.

Rakennusta ei demokratiamallissa suunniteltu perinteisellä tavalla eli pelkästään sen toiminnasta vastaavien virastojen tarpeesta.

”Onnistuimme pääsemään mukaan talon suunnitteluprosessiin. Mottonamme oli uida suunnittelijan liiveihin. Teimme oman mallimme vuorovaikutukseen suunnittelijoiden kanssa, se ei ollut kaupungin virkamiesten tekemän vuorovaikutusmallin mukainen”, maunulalainen asukasaktivisti Emilia Palonen kertoo.

Hän korostaa, että asukastoiminnassa pitää olla mukana useita ihmisiä, kun se on vapaaehtoistoimintaa.

Palonen on Helsingin yliopistossa työskentelevä politiikan tutkija, joka on opiskellut vuoden Bauhaus Kollegissa Saksassa. Työ- ja opiskelutausta antoi hänelle hyvän pohjan asukasosallistumisen veturina toimimiseen.

”Tiesin, että Suomessakin käytössä olevat osallistumisprosessit ovat usein päälle liimattuja prosesseja. Halusimme saada aikaan aidon vuorovaikutuksen”, hän kertoo.

Ei viivaakaan ennen työpajoja

Ensimmäinen suunnittelijoiden ja asukkaiden yhteinen työpaja oli toiveiden kuuntelemista. Arkkitehdeilla ei ollut valmiita luonnoskuvia, kun he tulivat tilaisuuteen.

”Ideaalitoiveet eivät voi aina toteutua. Ensin on ideaalimaailma, sitten neuvotellaan, mitä toteutetaan. Silloin tällöin asukkaiden edustajat ovat tuoneet maalaisjärkeä suunnitteluun”, Palonen arvioi.

Hän sanoo, että asukkaiden mukaanotto suunnitteluun oli yllättävän helppoa. Maunulalaiset maksoivat työpajojen kulut omista rahoistaan, sillä rakennuksen hankesuunnittelun aikaiseen asukasosallistumiseen ei ollut budjetoitu rahaa. Tiedottaminen jäi vähäiseksi, kun siihen ei ollut resursseja.

Työpajoissa rakennuksen toimivuutta testattiin legoukkeleita apuna käyttäen.

”Niin arkkitehtien suunnitelmat hahmottuivat asukkaille. Rakennuksesta ja sen toimivuudesta on puhuttu samanaikaisesti”, Palonen arvioi.

”Asukkaiden mukana oleminen suunnittelussa oli mielenkiintoinen ja hyvä kokemus. Suunnittelijoiden pitäisi pystyä aktivoimaan itsensä paremmin vuorovaikutukselle. Oppina on, että pitää uskaltaa altistaa omat suunnitteluratkaisunsa muiden testattavaksi. Sillä lailla näkemys vahvistuu”, Mikko Summanen sanoo.

Konkreettisia muutoksia syntyi

Konkreettisia suunnitelmiin tulleita muutoksia ovat esimerkiksi pelkästään tytöille tarkoitettu huone, kahvila, monitoimisaliin tullut erkkeri-ikkuna ja asukaskäyttöön tulevat kokoussalit.

”Asukaslähtöistä vuorovaikutusmallia kohtaan tuntuu kohdistuvan kaupungin virkakoneistosta epäluuloja. Prosessin ohjaaminen näyttää olevan vuorovaikutussuunnittelijoille valtakysymys. Konfliktitilanteet tulivat siinä vaiheessa, kun eri virastoista tuli mukaan vuorovaikutussuunnittelijoita”, Palonen kertoo.

Maunula-talo sijaitsee pari vuotta sitten valmistuneen kauppakeskuksen kainalossa. Rakennuksen sijoittaminen tontille ei ollut itsestään selvä ratkaisu. Summanen kertoo, että vaati aika monta kierrosta saada rakennuksen topografia paikalleen.

Arkkitehtisuunnittelussa tavoitteena oli, että rakennus on yksi kokonaisuus kaikille käyttäjille, alueen uusi maamerkki ja kokoontumispaikka. Arkkitehtuurin tehtävänä on luoda puitteet toiminnalle.

Kyläkeskus saa majakkansa

”Maunula-talosta tulee kylämme majakka. Täällä ei ole ollut mitään yhteistä julkista tilaa. Nyt sellainen aukeaa keskelle Maunulaa. Se tuo koko Pohjois-Helsinkiin kulttuuritarjontaa, jota täältä on puuttunut. Toivon, että talosta muodostuu erilaisten maunulalaisten aito kohtaamispaikka”, Palonen sanoo.

Summanen korostaa, että arkkitehtisuunnittelua on tehty tietoisena 1950-luvun hyvästä maunulalaisesta arkkitehtuurista. Se näkyy rakennuksen materiaalivalinnoissa.

Julkisivut ovat pääsääntöisesti paikalla muurattuja vaaleita tiilijulkisivuja. Pääsisäänkäyntiä ympäröivät julkisivupinnat on verhoiltu kuultokäsitellyllä männyllä. Kirjastosalista puistoon aukeava aulan lasijulkisivu on tehty teräsrunkoisista eristyslasielementeistä.

Rakennus on betonirunkoinen. Kirjastosalin pohjarakenne on osin betonia, osin terästä.

”Kirjastotila on kapea, mutta tila ikään kuin jatkuu uudelleen rakennettavaan puistoon. Se ja rakennus muodostavat yhden kokonaisuuden”, Summanen sanoo.

Kirjastosta on suora yhteys viereisen S-marketin myymälään. Sen katolla olevista paikoitustiloista pääsee suoraan työväenopiston ylimmässä kerroksessa oleviin tiloihin.

Raide-Jokeri kiihdyttää muutosta

Maunulan tiivistämispaineet kasvavat, kun Raide-Jokerin rakentaminen alkaa. Se kiihdyttää muutosta alueella, jolla on 1950-luvun hienoa arkkitehtuuria sekä paljon pientalovaltaista asumista.

Pirjontien ja Pirkkolantien ympäristön asemakaava ja asemakaavan muutos on parhaillaan valmistelussa.

Asemakaavan muutosluonnos on herättänyt paljon keskustelua Maunulassa.

”Tämä liittyy kaupunkiseudun muutokseen. Asuntorakentamisen tiivistämisen pitäisi tapahtua Maunulan hengessä”, Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen johtaja Panu Lehtovuori sanoo.

Alueen arvot avainkysymyksenä

Lehtovuori pitää ydinkysymyksenä sitä, miten isojen väylien liittymäalueita käsitellään.

”Maunula tarjoaa mahdollisuuden kaupunkirakenteen muutoksen käytännön testaamiseen pienemmässä mittakaavassa kuin bulevardien varrella”, hän arvioi.

Lehtovuori korostaa, että alueen rakentamisessa pitäisi pystyä säilyttämään pienipiirteinen ote alueen aiempaa arkkitehtuuria kunnioittaen.

”Avainkysymys on, otetaanko olemassa olevien alueiden arvot huomioon.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Monitoimitalo aloittaa uuden aikakauden Maunulassa”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat