Rakentaminen Auri Häkkinen 13 kommenttia

Helsinki rahastaa tontista jopa 2 500 euroa kerrosneliömetriltä

Helsingin, Espoon ja Vantaan välillä on isoja eroja asuinkerrostalotuotantoon luovutettujen tonttien hinnoissa, selviää Rakennuslehden kaupunkien tonttiyksiköille helmikuun alussa tekemästä kyselystä.

Helsinki on käyttänyt joillakin alueilla tontinluovutussopimuksia, joissa tonttihinnat on sidottu asuntojen myyntihintoihin.

Helsingissä kerrostalotonttien hintahaarukka on 450–2 500 euroa kerrosneliömetriä kohden. Vantaalla tonttien neliömetrihinta vaihtelee 320–710 euron ja Espoossa 280– 1 620 euron välillä.

Tonttihintoihin vaikuttavat sijainnin ja tuotannon sääntelyn lisäksi kaavamääräykset ja esimerkiksi pysäköintiratkaisut.

Vapaarahoitteisen tuotannon tontit käypään hintaan

Kaikissa kolmessa kaupungissa yleisenä periaatteena on myydä vapaarahoitteisen asuntotuotannon tontit käypään hintaan. Säännellyssä tuotannossa on ARA:n hyväksymä tonttihinta.

Helsinki käyttää lisäksi vapaarahoitteisessa asuntotuotannossa ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioita.

Yleisten, noin kerran vuodessa järjestettävien tontinvarauskierrosten yhteydessä pääkaupunki varaa tontteja pääsääntöisesti säänneltyyn asuntotuotantoon, rakennuttajaorganisaatioille, ryhmärakennuttamiseen ja kehittämishankkeisiin.

Tonttihintoja sidotaan myös asuntohintoihin

Vuonna 2016 Helsingissä on luovutettu yhteensä 10 tonttia siten, että asuntotontin lopullinen hinta on sidottu asunnoista saatavaan neliö-metrihintaan. Mitä korkeamman hinnan gryndaaja saa asunnoista, sitä enemmän kaupunki saa tonttihintaa.

Espoossa tontin hinnan sitomista asunnoista saatavaan neliömetrihintaan käytetään harvoin. Kaupunki pitää sitä hyvänä välineenä kohteissa, joissa on epävarmuutta hintatasosta. Esimerkiksi esisopimuksissa Keilaniemen tornitonteista on tällainen ehto, samoin kuin Tapiolan ydinkeskustan tonttikaupoissa.

Vantaalla on parhaillaan käynnissä Kivistön koulun alueen suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu, jossa tontin voittaja sitoutuu myymään asuntoja kilpailuehdotuksessa esitettyyn velattomaan hintaan. Tavoitteena on kohtuuhintaisuus.

Helsinki käyttää tontinluovutuskilpailuja sääntelemättömässä asuntotuotannossa, jonka osuus kaupungin luovuttamista tonteista on 45 prosenttia. Vantaa luovuttaa sääntelemättömän tuotannon tontit pääosin tarjous- tai laatukilpailuilla tai niiden yhdistelmällä. Espoo luovuttaa tontteja tapauskohtaisesti eri menetelmillä.

Kumppanuuskaavoitus yleistymässä

Vantaa on käyttänyt kumppanuuskaavoitusta erityisesti Kehäradan varren Leinelässä ja Kivistössä. Kaupunki kilpailuttaa rakentajakumppaninsa.

Helsinki ei tilastoi, paljonko se luovuttaa tontteja kumppanuuskaavoituksen kautta. Kumppanuuskaavoituksen määrä on kuitenkin lisääntynyt viime vuosina.

Espoossa on tällä hetkellä 15 suunnitteluvarausta, jossa alue on varattu jollekin toimijalle kehitettäväksi osin asumista varten.

Helsingissä tonteista saa maksaa eniten Ullanlinnassa, Eirassa, Kampissa, Punavuoressa ja Töölössä. Näissä tonttihinnat liikkuvat 1 500–2 500 eurossa kerrosneliömetriltä.

Helsinki luovuttaa hitastuotannon tontit 25 prosenttia alueen ARA-hintaa korkeammalla hinnalla.

Espoossa kalleimmat tonttihinnat ovat Etelä-Espoossa ja erityisesti merenrannalla. Vantaalla asuntorakentajat maksavat tonteista eniten kehäradan ja pääradan varrella, erityisesti Tikkurilassa.

Kyselyn perusteella pienet ja keskisuuret asuntorakennuttajat näyttävät saavan tontteja näissä kaupungeissa. Helsinki on pyrkinyt varaamaan yleisillä tontinvarauskierroksilla tontteja sellaisille toimijoille, joilla ei ole ollut aiemmin hankkeita.

Nämä toimijat saivat eniten kaupunkien luovuttamia tontteja vuonna 2016

Helsingissä: Asuntotuotantotoimisto Att (19 tonttia), Rakennusyhtiö Hartela oy (7), Rakennusliike Lapti oy (4), Lemminkäinen Talo oy (4), Peab oy (2), Asuntosäätiö (2), VVO Kodit oy (2)

Helsinki luovutti halvimman tontin VVO Kodit oy:lle (560 euroa/k-m2) Rastilassa, (ei Governialle Kuninkaantammessa, kuten aiemmin kerrottiin).

Espoossa: Skanska Talonrakennus oy (2), Espoon Asunnot (2), Alkuasunnot oy (1), TA-Asumisoikeus oy (1), JM Suomi oy (1), Talokolmikko (1), Hoivatilat oyj (1), Avain Asumisoikeus oy (1), Rakennusliike Lapti oy (1), Oulun Rakennusteho oy (1), Basso Building Systems oy (1), Sievitalo oy (1)

Espoo luovutti halvimman tontin Avain Asumisoikeusasunnot oy:lle Saunalahdessa

Vantaalla: T2H oy(10), Avain Yhtiöt oy (4), Skanska oy (3), Varte oy (3), VAV (3) YIT oy (3).

Vantaan luovutti halvimman tontin Avain Asumisoikeus oy:lle Keimolanmäessä

Vantaan osalta tiedot on korjattu 17.2.2017 paperisena ilmestyneen Rakennuslehden tiedoista. Vantaan tarkensi väärin antamiaan tietoja, kun lehti oli mennyt jo painoon.

Keskustelu artikkelista: 13 kommenttia

  • Tuomas Kivelä

    Tekstissä keerotaan, että Helsinki luovuttaisi 45 % tonteistaan kovan rahan tuotantoon. Ei ihan noin. Kaupungin koko asuntotuotannosta arvioidaan olevan 45 % kovaa rahaa eli vapaarahoitteista omistus- ja vuokra-asuntotuotanto. Jos tuotanto on 5500 asuntoa, olisi siitä 2500 kovaa rahaa. Tuotannosta kaupungin maalla on kolme näljäsosaa. Muiden maalla oleva tuotanto on käytännössä kokonaan kovaa rahaa. Yksi kolmannes on 1900 asuntoa 5500 asunnosta. Kaupungin osuudeksi jää näin vain 600 asuntoa eli 17 % kaupungin luovuttamien tonttien asunnoista. Vähän eri juttu kuin 45 %.

    On kylläkin totta, että nämä tavoitteet ja arviot tuppaavat menemään (tarkoituksella?) sekaisin. Ohjelmassa selvästi sanotaan, että tuotannon arvioidaan jakaantuvan niin, että ara-vuokraa on 25 % ja kovaa rahaa 45 %. Eli 1375 ja 2475 asuntoa 5500 asunnosta. Kun siirrytään käsittelemään jakaumaa kaupungin luovuttamilla tonteilla tai kokonaan kaupungin omistamilla projektialueilla, siirtyvätkin yllätyäen koko tuotannon prosentit sinne. Näin ara-tuotanto jää kokonaistuotannossa huomattavasti alle tavoitteen ja kovan rahan tuotanto ylityy huimasti. Ensin kaupungin tonteille 45 % ja sitten koko muiden kuin kaupungin tonttien tuotanto.

    Vastaa
  • Olisihan se se hienoa, jos Helsingin virassa olevat asiantuntijatkin korjaisivat mediassa esitettyjä tietoja. Vai onko sittenkin niin, että vuosikymmeniä tonttiasioita pyörittänyt eläkeläinen hallitsee tämän asian paremmin.

    Vastaa
    • Tuomas Kivelä

      Kyllä eläkeläinen vielä homman hallitsee, mutta luvut olilisi pitänyt päivittää. Koko tuotannon tavoite on huimat 6000 asuntoa ja nousee 7000 vuonna 2019. Tuotanto kaupungin maalla on 4320 asuntoa vuodessa. Kun ara-vuokra 25 % (1500 as) ja välimuoto 30 % (1800 as) eli yhteensä 3300 asuntoa käytännössä voi toteutua vain kaupungin maalla, jää sääntelemättömän tuotannon määräksi kaupungin maalla vain 1020 asuntoa vuodessa eli 24% kaupungin luovuttamista tonteista tai vähän enemmän, jos valtion ja yksityiselle maalle tulee vähän ara-vuokraa kuten opiskelija- ja nuorisoasuntoja kuten on joskus tullut. Kaupungin maallakin on kohteita, joihin ei ara-vuokraa hsluta rakentaa (ob jo ennestään). Näin ollen suurille projektialueille pitäisi rakentaa reilusti enemmän ara-vuokraa ja reilusti vähemmän säätelemätöntä tuotantoa kuin kokonaistavoitteussa on kerrottu. Nyt kuitenkin projektialueilla näytetään käytettävän kokonaisjakaumaa vastoin valtuuston tavoitteita. Eikä ara-vuokraa olekaan viime vuosina tullut läheskään tavoitteen mukaista määrää. Selvää huijausta.

      Vastaa
  • Eläkeläinen Jäkestä

    Ikinä ei keskustelu kalliista asumisesta Suomessamme ja toimenpiteistä lopu ellemme puutu kuntien ja valtion maankäyttö- ja kaavoituspolitiikkaan. Kunnat/valtio rahastavat maanomistuksellaan ja kaavoituksellaan järkyttäviä summia asunnon ostajilta sekä myös asuntojen vuokraajilta.. Onko tämä oikein kaikkia veronmaksajia kohtaan ? Miksi rakennusoikeus Suomessa maksaa niin jumalattomasti ? Tämän me vaan olemme vuodesta toiseen hyväksyneet , miksihän ? Ehkä kun sitäkin on verovarain osittain tuettu, ainakin vuokratukien kautta..Tulevissa kuntavaaleissa olisikin mielestäni syytä nostaa ko.asia tapetille.

    Vastaa
  • Kaikki tonttiluovutukset kunnilla ja kaupungeilla tulisi laittaa sähköiseen huutokauppaan ei mitään kaavoituskumppanuuksia yms hyvä veli harrastuksia.

    Voisi murentaa kummasti isojen ( ns. kaavakehitys ) monopolia.

    Rakennusalaa ei kiinnosta muu kuin muodollinen kehittäminen, niin pitkään kuin aitoa kilpailua ei ole.

    Ala tarvitsisi perusteellisen ravistuksen mm. näissä kuntien ja kaupunkien tontin luovutus asioissa- muuten uusia innovaatioita ja alan eteenpäin menoa on turha odottaa.

    Kaupunkien ja kuntien tulisi luoda edellytykset pienille ja keskisuurille toimijoille, isoissa rakennusliikkeissä tullaan siiten perässä kun on aivan pakko.

    Keke

    Vastaa
    • Kerrostalo onneksi omalla tontilla

      Rahastaako kunta kahteen kertaan?

      Paljonko kaavoittajan kiskoma hinta nostaa tontin arvoa kiinteistöverotuksessa?

      Vastaa
  • Jouni J Särkijärvi

    Uudessa kuntalaissa on säädös, jonka mukaan kunnan on toimittava markkinaehtoisesti myydessään tontteja tai luovuttaessaan ne yli kymmenen vuoden vuokrasopimuksella. Jos myynti ei tapahdu avoimen tarjouskilpailun pohjalta, tulee hankkia puolueettoman arvioijan näkemys kiinteistön markkina-arvosta tai markkinaperusteisesta vuokratasosta. Säädös tuli voimaan vappuna 2015.
    Laki siis edellyttää, että tontteja ei myydä alle käyvän hintatason, eikä pelkästään kunnan oma näkemys oikeasta hintatasosta ole riittävä.
    Kolmessa mainitussa esimerkkitapauksessa tontin lopulliseen hintaan vaikuttaa asuntojen toteutunut velaton myyntihinta. Rakennuttajan on kuitenkin helppo kiertää tätä, jos sopimus on laadittu huolimattomasti. Esimerkiksi autopaikat voidaan toteuttaa tytäryhtiöön, joka on lainoitettu tappiin saakka, tai antaa asunnonostajien valita perustasoa paremmat materiaalit ja laitteet lisätilauksena.
    Toivottavasti uuden lain noudattamista seurataan kunnissa ja mediassa.

    Vastaa
  • Jari-Pekka Teräväinen

    Mikä on kerrostalotontin k-m2 hinta Matinkylässä tällä hetkellä eli Etelä Espoossa?

    Tontinomistaja

    Vastaa
  • Eikai tuo mikään ihme juttu ole.Kepu ajaa poliitiikallaan ihmisiä kaupunkeihin ja markkinat määrittelevät hinnat.

    Vastaa
  • Miksi kaupungit ja kunnat eivät anna esim 5 vuotta eteenpäin julkiseen tietoon mitä tontteja ja alueita tullaan luovuttamaan myyntiin- tieto varmasti löytyy.

    Olisiko aivan mahdoton ajatus että innovaatioita rajoittavat tekijät pidettäisiin minimissä ( miksi kaupunki määrää pilkun tarkasti esim mitä materiaalia missäkin kohtaa julkisivua on oltava)–> eikö rakennuksen toiminnalisuus , asukasviihtyvyys ja kokonaisuus ole tärkein? Voihan olla että joku muukin kuin virkamies voisi keksiä jotakin uutta… jopa toimivaa…

    Nyt julkisessa haussa on jaossa tontteja (pieni osa ) ja loput ovat sitten ”kehitysvaiheessa” kun sopiva kumppani löytyy… tälle taisi olla oikein joku sanakin- en juuri nyt vain muista.

    Kenttä pitäisi avata aidosti avoimeksi kaikille toimijoille.

    Nykyinen järjestelmä on menneen maailman ajalta-kun varteen otettavat rakennusliikkeet pystyi laskemaan yhden käden sormilla!?

    HANAA!

    Vastaa
  • Asukasmukavuus

    Viherkattoja ja vapaata yhteisöllisyyttä pks- seudulle, valtion tulee avata kilpailu.

    Vastaa
  • Kun juridiikkaa avataan riittävän syvältä, alkaa vaikuttaa siltä, että rakennusoikeuksilla rahastaminen on alunperinkin ollut ja koko ajan on Suomen oikeusjärjestelmän vastaista, siis laitonta. Tätä laittomalta vaikuttavaa menettelyä ovat kunnat, erityisesti ns. kasvukunnat, harrastaneet jopa vuosikymmeniä. Tuo menettely, rakennusoikeuksilla rahastaminen, on pantava poikki. Vuosien ja vuosikymmenten mittaan kertynyt laiton tulo rakennusoikeuksista pitäisi (tai pitää) jopa periä tätä menettelyä harrastaneita kunnilta (alkaen Helsinki, Tampere jne) pois, koko kansakunnan yhteiskäyttöön, käytännössä kai valtiolle.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia