Arkkitehtuuri Merja Mannila Yksi kommentti

Tutkimus: Empatia parantaa esteettömyyttä

Empatia on tärkeä taito arkkitehdeille. Sen avulla voidaan suunnitella parempia esteettömiä rakennuksia, sanoo aiheesta väittelevä Marta Bordas.

Bordasin mukaan esteettömien ympäristöjen rakentamisesta on kirjoitettu paljon, mutta suunnitelmien laatu esteettömyyden suhteen on silti usein hyvin kyseenalaista.

Monet esteettömät ratkaisut ovat vain muusta, ”normaalista” ympäristöstä erillisiä ”erityisratkaisuja”, jotka eivät aidosti huomioon kaikkia rakennuksen käyttäjiä. Bordas sanoo, että kaikki käyttäjät eivät osaa mieltää, että nämä muusta ympäristöstä eristetyt ratkaisut olisivat myös heitä varten. Siksi he eivät käytä näitä ratkaisuja silloinkaan, kun se olisi käytännöllistä.

”Esteettömyyden käsitteen on kehityttävä pelkästä konkreettisesta esteiden poistamisesta kokonaisvaltaisempaan suuntaan”, Bordas sanoo.

Bordasin mukaan esteettömyys tulisi ymmärtää tietoisuutena mukavuuden ja identiteetin kaltaisista eksistentiaalisista tarpeista. Esteettömyyden on siis huomioitava se, miten näemme ja koemme rakennetut ympäristömme.

”Tämä on keskeistä käyttäjien psykologisen hyvinvoinnin kannalta. Meillä kaikilla on tarve kuulua joukkoon, tarve kokea, että olemme osa yhteiskuntaa ja ympäristöämme. Tarvitsemme normaaliuden tunnetta.”

Empatiaa voi kehittää

Bordas puhuu empaattisen lähestymistavan välttämättömyyden puolesta. Hänen mukaansa vain empatialla voidaan kohdata käyttäjien ”suprafunktionaaliset” tarpeet eli ne sosiaaliset, hengelliset ja kulttuuriset tekijät, ne tunteet ja pyrkimykset, jotka ovat yhtä tärkeitä meille kaikille. Näistä tekijöistä syntyy todellinen hyvinvointi, nautinto ja kokemus hyvästä elämästä.

Kyvykkyyttä empatiaan pidetään usein synnynnäisenä, mutta Bordaksen tutkimuksen mukaan sitä voidaan myös kehittää kokeilemalla toisten ihmisten olosuhteita.

”Arkkitehtuurin opiskelijoille on paljon hyötyä harjoitteista, joissa pyritään synnyttämään empatiaa. Jos onnistumme suunnittelemaan empaattisia esteettömiä rakennuksia, pystymme vastaamaan yhdellä suunnitelmalla kaikkiin ihmiselämän kaaren nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin. Näin saamme aikaan rakennuksia, jotka parantavat käyttäjiensä elämänlaatua”, Bordas painottaa.

”Samanaikaisesti vähennämme ennakkoluuloja ja -asenteita. Empatia on siis avain kestävään ja oikeudenmukaiseen arkkitehtuuriin.”

Diplomi-insinööri Marta Bordas Eddyn arkkitehtuurin väitöskirja Universal Accessibility: On the need of an empathy-based architecture tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) talouden ja rakentamisen tiedekunnassa perjantaina 10.2.2017 klo 13.00 alkaen Rakennustalon salissa RG202.

Vastaväittäjänä toimii design-tutkija tohtori Susanne Jacobson Aalto-yliopistosta.Tilaisuutta valvoo professori Markku Hedman TTY:n arkkitehtuurin laboratoriosta.

Marta Bordas Eddy (35) on kotoisin Barcelonasta, Espanjasta ja työskentelee freelance-tutkijana ja arkkitehtinä.

Keskustelu artikkelista: 1 kommentti

  • Niinpä niin…rakennuksemme homehtuvat ja rakennusten sisällä olevat ihmiset sairastavat. Arkkitehdit vain miettivät ns. esteettömyyttä ja nostavat sen kaiken yläpuolelle ja rakentamisen tärkeimmäksi asiaksi. Sama sille vaikka home haisee ja ihmisaet sairastaa kunhan vain voidaan leuhkia, että talot ovat esteettömiä.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia