Talous Energiatehokkuus Kiinteistöt Pientalo Rakennuslehti Ei kommentteja

Omakotitalojen kuntakohtaiset menot vaihtelevat huomattavasti

Omakotitalossa asuvan kotitalouden kunta-/aluekohtaisesti päätettävät asumismenot vaihtelevat huomattavasti eri kuntien välillä. Tämä käy ilmi selvityksestä, jonka teki KTI Kiinteistötieto Omakotiliiton toimeksiannosta.

Selvitykseen valittiin 25 kuntaa, jotka edustavat 55 prosenttia Suomen asukasluvusta. Selvitettäviä kunnallisia maksuja olivat kiinteistövero, lämmityssähkö, käyttösähkö, vesimaksut ja jätemaksu. Vertailun tyyppitalona oli 120-neliöinen, 30 vuotta vanha puurakenteinen, sähkölämmitteinen omakotitalo 1000 neliön omalla tontilla.

Omakotitaloissa asuvan kotitalouden kunta-/aluekohtaisesti päätettävät asumismenot vaihtelevat näiden 25 kunnan kesken lähes 1200 eurolla. Kalleinta asuminen on Savonlinnassa, jossa vuotuiset kustannukset ovat peräti 4674 euroa. Näiden asumismenojen osalta edullisinta on asua Joensuussa, jossa kustannukset ovat noin 3500 euroa vuodessa. Kustannusten keskiarvo näiden kuntien välillä asettuu hieman alle 4000 euroon vuodessa. Merkillepantavaa on myös se, että Savonlinnassa on samalla korkein kunnallisveroprosentti (22,5 %), kun taas vertailukuntien pienin kunnallisveroprosentti (18 %) löytyy Espoosta.

Kuntakohtaisesti päätettävistä asumisen kulueristä suurimmat kulut ovat lämmitys- ja käyttösähkö, vesimaksut ja kiinteistöverotus. Tarkasteltaessa maksuja näiden 25 vertaillun kunnan osalta suurimmat euromääräiset hajonnat ilmenevät lämmityksessä ja kiinteistöverotuksessa. Omakotitalon lämmittäminen on kalleinta Savonlinnassa ja suurinta kiinteistöveroa peritään Espoossa. Lämmityksessä suurin hajonta selittyy sähkön siirtomaksujen merkittävällä vaihtelulla. Erityisesti sähkön siirrosta perittävässä kuukausittaisessa perusmaksussa on todella suuret paikkakuntakohtaiset erot: kallein perusmaksu on Kajaanissa 29,6 euroa/kk ja edullisin Tampereella 3,46 euroa/kuukaudessa. Kiinteistöverotuksen osalta on todettava, että kiinteistövero on olemassaolonsa aikana yli kolminkertaistunut, eikä se lainkaan huomioi kotitalouden käytettävissä olevia tuloja.

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia