Talous Rakennuslehti Ei kommentteja

Finanssiala vastustaa lainakaton kiristämistä – uusi asuntolaina keskimäärin 154 000 euroa

Finanssialan Keskusliiton (FK) mukaan asuntoluototuksen uusille kiristyksille ei ole nyt tarvetta.

Finanssialan edunvalvojan mielestä ensikokemukset lainakatosta, eli asuntolainan enimmäisluototussuhteesta, osoittavat, että sääntely toimii niin kuin lainsäätäjä on tarkoittanutkin. Asuntoluototuksen uusille kiristyksille ei nyt ole tarvetta.

Finanssivalvonnan lainakattosääntelystä tekemän raportin mukaan luototussuhde on ollut keskimäärin noin 68 prosenttia, ensiasunnon ostajilla 78 prosenttia.

Suomalaisten velkaantumisesta on puhuttu viime aikoina paljon. Finanssialan Keskusliiton (FK) pääekonomisti Veli-Matti Mattila muistuttaa, että hoitamattomien lainojen osuus pankkien kaikista lainoista on Suomessa Euroopan pienimpiä, 1,6 prosenttia. Lisäksi suuri osa hoitamattomista lainoista on muita kuin asuntolainoja.

Kiristyksiä tulossa?

Finanssivalvonta (Fiva) on viime aikoina väläyttänyt useita kiristyksiä vasta vähän aikaa käytössä olleeseen lainakattoon.

Fiva haluaisi, että lainakatossa huomioitaisiin vain hankittavan asunnon arvo, ei muita vakuuksia.

Fiva on ehdottanut myös uusia tuloihin kytkettyjä lainakattoja: lainan enimmäismäärä suhteessa asiakkaan vuosituloihin tai kuukausittaisten lainanhoitomenojen enimmäismäärä suhteessa tuloihin.

”Kun lainakattolakia säädettiin, siitä tehtiin tarkoituksella kaksitoiminen. Koska katto rajoittaa lainansaantia suhdannetilanteesta riippumatta, se haluttiin säätää suhteellisen lieväksi. Fivalle annettiin kuitenkin mahdollisuus rajoittaa luoton enimmäismäärää sekä laskennassa huomioon otettavaa vakuusjoukkoa, jos asuntorahoitukseen liittyvät riskit kasvavat voimakkaasti”, sanoo Mattila.

”Lainakatto on ollut käytössä vasta vajaan vuoden. Fivan julkistamat tiedot osoittavat, että lainakatto on rajoittanut lainansaantia pitkälti siten kuin lainsäätäjä tarkoitti. Nyt on syytä kerätä lisää kokemuksia lainakaton toimivuudesta eri olosuhteissa. Tulosidonnaisista katoista on toistaiseksi melko vähän tutkittua tietoa. Ne voivat helposti johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin, sillä ihmisten tulotaso voi vaihdella kuukausittain. Lisäksi on hyvä muistaa, että pankit testaavat jo nyt asiakkaidensa maksukykyä monin eri tavoin.”

Asuntoluototuksen kiristäminen vaikuttaisi Mattilan mukaan moneen asiaan.

”Jossain on pakko asua. Kiristykset lainansaantiin kasvattaisivat vuokra-asuntojen kysyntää ja todennäköisesti nostaisivat vuokria entisestään. Investointien ja talouskasvun kannalta oleellinen työvoiman liikkuvuus heikkenisi, kun ihmisten olisi hankalampi vaihtaa asuntoa. Myös kotitalouksien eriarvoisuus kasvaisi. Perhetausta alkaisi vaikuttaa aiempaa enemmän asumismuodon ja asuinpaikan valintaan”, Mattila luettelee.

Nykyinen lainakattosääntely on ollut käytössä viime vuoden heinäkuusta lähtien. Lainakatto on tällä hetkellä asunnon vaihtajille 90 prosenttia ja ensiasunnon ostajille 95 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta.

Uusien asuntolainojen keskikoko noin 154 000 euroa

FK julkaisee lähiaikoina vuosittaisen Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksen. Tutkimuksen ennakkotiedoista selviää, että 77 prosenttia niistä, joilla on asuntolainaa, on varautunut korkojen nousuun. Tyypillisin tapa (37 %) varautua ovat säästöt ja sijoitukset.

FK:n analyytikko Elina Salminen kertoo, että tyypillisesti velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista jää alle 30 prosenttiin. Vain 3 prosentilla vastaajista velanhoito vie yli puolet nettotuloista.

”Suomalaiset maksavat tunnollisesti asuntolainojaan. Ylivelkaantumisen ja maksuhäiriöiden taustalla on yleensä muita syitä kuin hoitamaton asuntolaina. Tuoreen tutkimuksemme mukaan keskimääräinen asuntolainan takaisinmaksuaika on 19 vuotta. Muissa Pohjoismaissa takaisinmaksuajat ovat huomattavasti pidempiä, erityisesti Ruotsissa”, Salminen kertoo.

FK:n piakkoin julkaistavan tutkimuksen mukaan kahden viime vuoden sisällä otettujen asuntolainojen keskimääräinen suuruus on ollut noin 154 000 euroa.

Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksen on tehnyt FK:n toimeksiannosta IROResearch. Tutkimukseen vastasi 2500 suomalaista, iältään 15 – 79 vuotta. Otos on valtakunnallisesti edustava.

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia