Kokeile kuukausi maksutta

Ruotsalainen keskusteluinto opetti kärsivällisyyttä

Kärsivällisyys. Sitä vastaavana työnjohtajana työskentelevä Ari Virkki sanoo oppineensa komennuksellaan Ruotsin Skanskalla.

Ari Virkki

Eläväiselle ja nopealiikkeiselle ihmiselle on välillä ollut vaikea pysähtyä.

”Ensimmäisten parin kuukauden aikana olin pää pyörällä ruotsin kielestä. Nyt se sujuu jo paljon paremmin. En halunnut käyttää englantia, joten lähdin heti yrittämään ruotsilla”, 36-vuotias Virkki kertoo.

”Puhun paljon ja mielelläni, mutta täällä on pitänyt oppia myös kuuntelemaan. Keskustelun määrä on aivan toista kuin Suomessa, ja siksi palaverit ovat tykättyjä. Saatan pitää jotain asiaa sovittuna, mutta toiselle keskustelu onkin vielä kesken.”

Mahdollisuus Tukholmassa työskentelyyn avautui kansainvälisen Skanska Strech -koulutuksen kautta. Etelä-Suomen asuntorakentamisessa työskennellyt Virkki kiinnostui, ja kun perhekin näytti vihreää valoa, laukut pakattiin. Virkkien perhe muutti länsinaapuriimme elokuussa 2015.

Virkin vaimo sai heti työtä lastentarhanopettajana Ruotsinsuomalaisen Koulun esikoulussa. Samaisessa lastentarhassa käyvät myös perheen lapset. Virkin mukaan hän ja koko perhe on sopeutunut hyvin uuteen kotiinsa.

Sen verran suunnitelmat muuttuivat, ettei Virkin vetämäksi suunniteltu rakennushanke lähtenytkään käyntiin. Sen sijaan hän sai johdettavakseen toisen hankkeen, mutta se tarkoitti pestin jatkumista sovitun vuoden lisäksi. Siksi Virkki perheineen viipyy Ruotsissa vuoden 2018 loppuun.

Kallio toisella puolella, tie toisella

Virkki työskentelee vastaavana mestarina Skanskan asuntotyömaalla Tukholman Sundbybergissä. Kohteeseen tulee 115 kerrostaloasuntoa ja kuusi porrashuonetta kahteen rakennusmassaan. Asunnot ovat omistusasuntoja.

Molempien rakennusten alla on parkkitilat. Yhteensä tilaa on 49 autolle.

Työmaa starttasi joulukuun lopussa. Maanrakennusvaihe on takana, ja ensimmäiset valut ovat valmiit. Työmaa työllistää tällä hetkellä parisenkymmentä ihmistä.

”Kohde on omaperusteinen. Se valmistuu ensi vuoden lopussa”, Virkki sanoo.

Tontti on ahdas: toisella puolella se rajautuu kallioseinämään, toisella tiehen. Siksi työmaaliikenne ja alueen käyttö on pitänyt suunnitella tarkkaan.

Työmaat tekevät paljon hankintoja

Vastaavan työnjohtajan työn sisältö ei Virkin mukaan eroa paljon työstä Skanska Talonrakennus oy:ssä. Palkkauksessakaan ei ole isoja eroja.

Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa vastaavalla mestarilla on työmaan talousohjauksessa vakioaisaparina työmaainsinööri. Se ei vielä Virkistä tunnu kovin luontevalta, vaikka hän arvostaakin saamaansa tukea. ”Vähän hankalalta tuntuu päästää käsistä osa langoista”, hän sanoo.

Virkki on paikallistanut joitain eroja suomalaisessa ja ruotsalaisessa rakentamisessa. Ruotsissa vastaavaa mestaria ei tarvitse hyväksyttää kunnalla. Urakoitsija tai rakennuttaja vastaa, että organisaatiossa on riittävästi osaamista.

Lisäksi työmaa tekee Suomea enemmän hankintoja, koska alueorganisaatiossa ei ole hankintayksikköä. ”Silloin työmaa pääsee vaikuttamaan ostoihin jo varhain. Toki hankintojen tekeminen vaatii osaamista, mutta eipähän jälkikäteen tarvitse syyttää kuin itseään, jos jokin menee pieleen.”

Määräyksissä on liian tiuha tahti

Virkki on havainnut, että energiamääräykset eivät Ruotsissa ole niin tiukat kuin Suomessa. ”En ole yksioikoisesti passiivitalojen kannalla. Suomi on jo hyvällä tasolla energiatehokkuudessa. Määräyksiä tulee niin tiuhaan tahtiin, ettei niihin ehditä kehittää parhaita teknisiä ratkaisuja.”

Ruotsissa ei myöskään ole väestönsuojien rakentamispakkoa. Tosin säästö taitaa Tukholmassa tulla takaisin korkeina tonttihintoina. Rakentaminen käy niin kiivaana, että tonteilla – ja tekijöillä – on kova kysyntä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Ruotsalainen keskusteluinto opetti kärsivällisyyttä”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat