Talous Mikko Kortelainen 4 kommenttia

Pysäköintinormit pois asuntojen rakentamisesta, ehdottaa ministeri Mykkänen

Sanomatalossa Helsingissä keskusteltiin kohtuuhintaisesta asumisesta 22.5.2017.

Kohtuuhintaisuudesta riittää paljon puhetta.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen vaati keskustelutilaisuudessa pysäköintinormien poistamista. Hänen mukaansa myös kilpailu- ja kuluttajavirasto on nostanut asian esiin.

Mykkänen on kokoomuksen asuntovastaava.

Mykkänen myös pohti, voitaisiinko toimistojen ottamista asuntokäyttöön nopeuttaa ja helpottaa.

”Täällä miljoona kerrosneliötä tyhjää toimistotilaa, mikä vastaa 30 postitaloa”, hän totesi viitaten pääkaupunkiseudun tilanteeseen.

Bonavan järjestämään keskusteluun osallistui Mykkäsen lisäksi Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anne Sinnemäki, Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä, Espoon asuntopäällikkö Anne Savolainen, ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka, Saton toimitusjohtaja Saku Sipola ja Bonava Suomen toimitusjohtaja Juuso Hietanen.

Pokka muistutti, kunnat päättävät pysäköintipaikkojen määrärästä, ei valtio.

Pokka laittaisikin kunnat omiin normitalkoisiinsa esimerkiksi pysäköinti- ja julkisivunormien osalta.

Pokalla on myös kaksi muuta lääkettä kohtuuhintaisen asumisen lisäämiseksi. Ne ovat maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus ja tonttitarjonnan lisääminen.

Mykkäsen mukaan kuntien normien kohtuullisuus esimerkiksi pysäköinnin osalta otetaan mukaan MAL-sopimuksiin.

Helsinki myi tontteja 260 miljoonalla

Sinnemäen mukaan Helsingissä on lisätty tonttimaan tarjontaa. Toimiva joukkoliikenne ja pysäköintipaikkojen vähentäminen on hänen mukaansa toimiva yhdistelmä.

Viime vuodelta Helsinki kuittaa huikeat 260 miljoonan euron tontinmyyntitulot. Normaali taso on Sinnemäen mukaan noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Helsingissä löytyy Sinnemäen mukaan erihintaista tonttitarjontaa.

Penttilän mukaan Vantaa on luovuttanut tontteja jopa 20 prosenttia alle markkinahinnan.

Espoossa tontit myydään Savolaisen mukaan markkinahintaan. Myyntituloilla katetaan infran kustannuksia.

Sipolan mukaan pelkkä tontti saattaa aiheuttaa asunnolle jo ennen rakentamista 2200 euron neliökustannuksen. Kaksio vuokrassa se tekee 500 euroa.

Pienet asunnot eivät ole Sinnemäelle ongelma

Asuntojen pieneneminen on Sipolan mukaan surullista kehitystä. ”Ei meillä ole mitään halua pieniin asuntoihin. Se on tapa reagoida nykyiseen kehitykseen.”

Reaktiona tilanteeseen Sato on Sipolan mukaan vähentänyt asuntorakentamistaan.

Sato on kehittänyt 15,5 neliön minivuokra-asunnon.

Sinnemäki ei pidä asuntojen pienuutta ongelmana. Hänen mukaansa on asiallista, että on ryhdytty tekemään pieniä perheasuntoja.

Jos pystytään lisäämään asuntotarjontaa ja asuntotyyppien variaatiota, silloin Sinnemäen mukaan löytyy sopivan kokoisia asuntoja eri tarpeisiin.

Savolaisen mukaan Espoossa on rakennettu suhteellisen vähän pieniä asuntoja.

”Markkina ohjaa asuntojen kokoa, ei kuntien tarvitse lähteä sitä ohjaamaan”, Savolainen sanoi.

Lähiöissä on Savolaisen mukaan isojakin asuntoja.

”Pienissä asunnoissa, joissa vuokra nousee lujaa, saa hyvän tuoton”, Pokka arvioi pienten asuntojen lisääntymisen syytä.

Vuokrakatto puree hänen mukaansa aikaa myöten pienten asuntojen vuokriin.

”Riittävästi verenhimoisia kilpailijoita”

Penttilä kehui Vantaan kilpailutilannetta. Siellä toimii noin 20 rakennusliikettä.

”Markkinoilla on riittävästi verenhimoisia kilpailijoita. Niitä on mukava kilpailuttaa”, Penttilä sanoi.

Bonavan Hietasen  mukaan rakennusalan pitäisi löytää nykymääräyksilläkin ratkaisuja kohtuuhintaiseen asumiseen. Esimerkiksi jotkut materiaalit voivat olla Saksassa ja Baltiassa 50 prosenttia halvempia kuin Suomessa.

Hankintoja onkin Hietasen mukaan tarkasteltava kustannusten alentamiseksi.

Myös viranomaisten kanssa on neuvoteltava. Hietasen mukaan Saksassa ei pakoteta rakentamaan säilytystilaa eikä parkkipaikkoja.

”Kellareiden verkkokopit aiheuttavat satojen eurojen kustannukset neliötä kohti”, Hietanen sanoi.

Mikä on kohtuuhintainen asunto?

Penttilän määritelmän mukaan pienen perheen pitää pystyä asumaan 600-800 euron kuukausivuokralla. Perheasunnon hinnan on oltava alle 300 000 euroa.

Mykkäsen mukaan vuokra ei voi olla paljoa yli 600 euron asunnossa, joka sijaitsee puolen tunnin joukkoliikennematkan päässä. Tämä on edellytys sille, että kaupan kassan rahat riittävät vuokraan.

Omistusasunnon hinnan on oltava Mykkäsen mukaan lähemmäs 3 000 euroa neliöltä.

Sipolan mukaan ydinkeskustassa on kohtuullista tonnin vuokra yhdeltä huoneelta, ja siitä hinta alenee asteittain reunemmalle mentäessä.

Hietasen mukaan kuukausituloista voi mennä asumiseen 30-40 prosenttia. Asuntohintojen on lähdettävä alle 3 000 eurosta neliöltä.

Pokan mukaan palkalla pitää pystyä maksamaan vuokra tai asunto aikaa myöten omaksi.

Sinnemäeltä sen enempää kuin Savolaiselta ei irronnut euromääräistä kohtuuhintaisuuden määritelmää.

Keskustelu artikkelista: 4 kommenttia

  • Ongelman siirtämistä

    On sitä ennenkin pohdittu. Että voisiko tuohon hankalaan kortteliin sijoittaa opiskelija-asuntoja ilman parkkipaikkoja. Mutta kun ne kumminkin hankkivat auton. Sellaisen pölyisen ranskalaisen tonnin kotteron. Ja jättävät sitten lähialueen kaduille oikeitten ihmisten kiusaksi. Eli pysäköintinormista tinkiminen vain siirtää ongelman naapurikortteleihin.

    Vastaa
  • Kaek on nähty ja kuultu

    Jäi mieleen Hesarin juttu perheestä joka oli muuttanut ’autottomaan’ taloon Helsingin Jätkäsaaressa. Pari aukeamaa toimittaja ja kyseinen pariskunta kertoivat ympäristöuskon sanomaa kunnes viimeisessä kappaleessa sanottiin ’ perheessä on toki auto mutta vain kesän mökkimatkoihin’.

    Vastaa
  • projektipäällikkö_

    Kas kun kokoomuslaiselle ministerille sopii nyt ottaa mallia entisestä Neuvostoliitosta. Ministerin kannattaisi käydä tutustumismatkalla vaikkapa Tallinnan Lasnamäessä.

    Vastaa
  • Pysäköinti- ja varastokoppiasiassa ei pidä mennä äärimmäisyydestä toiseen. Voisihan parkkipaikkanormi olla vaikka puolet/yksikolmasosa nykyisestä.Varastokopit: tehtiin jo 20 v sitten vain 0,6m2:n varastokoppeja. Pienen nurinan jälkeen asukkaat olivat täysin tyytyväisiä.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia