Suunnittelu Anne Korhonen Ei kommentteja

Suunnittelualan kasvu jatkui vahvana

Suunnittelu- ja konsultointialalla hyvä vire jatkuu. Alan liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 13 prosenttia.

Rakentamisen alalla menee hyvin, mikä näkyy suunnittelu- ja konsulttitoimistojen kannattavuuden parantumisena ja vuosilaskutuksen nousuna. Julkiset hankkeet, erityisesti sairaalat ja pääkaupunkiseudun suuret projektit, työllistävät suunnittelualan yrityksiä.

Suunnittelu- ja konsultointiyritykset Skol ry:n viimeisimmän suhdannekatsauksen mukaan alan kokonaisliikevaihto kasvoi viime vuonna 13 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.

Rakennuslehden kyselyyn vastanneiden suunnittelu- ja konsulttiyritysten mielestä suurimpana pullonkaulana alan kasvulle on osaajien määrä. Kilpailu kokeneista osaajista on yritysten mielestä kiristynyt voimakkaasti vuoden 2016 aikana.

Skol ry:n suhdannekatsauksen mukaan henkilöstömäärä on vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna kasvanut 5,1 prosenttia. Henkilöstömäärän odotetaan kasvavan noin 2,5–3,0 prosenttia seuraavien kuuden kuukauden aikana.

Työvoiman kysyntä on kova monella suunnittelun alalla, mutta Rakennuslehden kyselyyn vastanneiden yritysten mielestä pahin pula on rakennesuunnittelijoista. Seuraavaksi pahin puute on lvi-suunnittelijoista.

”Energiatehokkuus korostuu rakentamisessa entisestään. Lvi-alalle ei kouluteta riittävästi osaajia”, Skol ry:n toimitusjohtajaa Matti Mannonen vahvistaa.

”Myös ohjelmisto-osaajista on huutava pula. Suomeen tarvitaan vähintään 7000 osaajaa, joista pula myös suunnittelualalla.”

Suurin osa kyselyyn vastanneista suhtautuu myönteisesti opiskelijoiden palkkaamiseen ja ottaa heitä kasvamaan yrityksiinsä. Vastaajat ottavat ensisijaisesti kolmannen ja neljännen vuosikurssin opiskelijoita.

Suurista, kärkiketjun, suunnittelu- ja konsulttiyrityksistä Granlund, Wise Group ja WSP Finland nostivat viime vuonna liikevaihtoaan. Wise Group jopa 44 prosenttia, Granlund 13 ja WSP Finland 20 prosenttia.

Granlund hankki yritysostojen kautta konserniin kolme uutta toimistoa. Näin konserni pystyy tarpeen mukaan hajauttamaan töitään pääkaupunkiseudulta maakuntiin.

Tulostietokyselyyn vastanneista toimistoista suurimman laskutuksen henkilöä kohti 251 800 euroa, teki Granlund Turku oy.

Yhtiö aloitti toimintansa vuoden 2015 syksyllä, jolloin sen liikevaihto oli 50 041,5 euroa. Viime vuonna toiminta pääsi vauhtiin, ja siksi liikevaihdon kasvuprosentti oli huikea.

Parhaaseen laskutukseen arkkitehtitoimistoista ylsi Arkkitehtitoimisto Pekka Helin, 162 613 euroa henkilöä kohti.

Kokonaisuudessaan kyselyyn vastanneiden yritysten henkilöiden vuosilaskutuksen mediaani kasvoi 100 075 eurosta 102 925 euroon.

Paras liiketulos oli Insinööritoimisto SRT Oy:llä. Talonrakennuksen uudisrakennuskohteiden rakenne- ja elementtisuunnitteluun keskittyneen insinööritoimiston liiketulos oli 42,3 prosenttia liikevaihdosta.

Arkkitehtitoimistoista paras liiketulos oli Arkkitehtitoimisto Sarc oy:llä. Sen liiketulos oli 25,1 prosenttia liikevaihdosta.

Rakennuslehden kyselyyn vastanneiden toimistojen liikevoittoprosentin mediaani oli 10,5 prosenttia. Kyselyyn osallistuneista yrityksistä 2/3 ilmoitti liikevoittoprosenttinsa.

Siton ja Wisen yhdistyminen maaliskuun alussa merkitsi Suomen kolmanneksi suurimman rakennusalan suunnittelu- ja konsultointitoimiston syntymistä.

Myös Vahaselle viime vuosi merkitsi muutoksia niin konsernin rakenteeseen kuin johtoon. Vuoden vaihteessa saatettiin loppuun vuoden 2015 lopussa aloitettu Vahasen liiketoimintaosien yhtiöittäminen.

Vahanen Group nousi viime vuonna takaisin kannattavaksi. Vielä muutama vuosi sitten liiketulos oli tappiolla.

Talonrakentamissektorilla korkeasuhdanne jatkuu

Suhdanne tälle vuodelle näyttää positiiviselta. Suunnittelu- ja konsultointiyritysten näkemysten mukaan näkymät pysynevät lähitulevaisuudessa vakaina.

Suhdannekatsaukseen vastanneista 65 prosenttia ennakoi markkinatilanteen pysyvän ennallaan, 30 prosenttia ennakoi positiivista muutosta ja 5 prosenttia negatiivista muutosta.

Talonrakennussektorin saldoluku oli +32, teollisuussektorin +25 ja infrassa +11.

”Talonrakennussektorin korkeasuhdanne jatkuu, ja yhdyskuntasektorilla on parempi tilanne kuin viime vuonna. Teollisuussektorin piristymisen pitäisi vaikuttaa myös tilauskantaan”, Mannonen sanoo.

Infrasektorilla tilauskanta kasvoi viime vuoteen verrattuna 4,5 prosenttia ja talosektorilla 1,8 prosenttia. Teollisuussektorilla tilauskanta kasvoi vuoden takaisesta 34,6 prosenttia. Talonrakennus- ja teollisuussektorin tilauskannat ovat kasvaneet viennin ja laskeneet kotimaan osalta.

Parhaimmat näkymät talorakentamissektorin sisällä on talotekniikassa ja automaatiossa niin korjausrakentamisessa kuin uudisrakentamisessa.

Lue lisää 5.5. ilmestyneestä Rakennuslehdestä.

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia