Työelämä Auri Häkkinen 5 kommenttia

Liikenneviraston selvitys: pääjohtajan taustavirasta käyntiin virkamiesoikeudellinen menettely

Liikenneviraston pääjohtajan Antti Vehviläisen ”eläkeviran” nimityksen yhteydessä on toimittu vastoin lakia, Liikenneviraston työjärjestystä ja virastossa noudatettavia henkilöstöhallinnon prosesseja, vastavalmistunut selvitys kertoo.

Pääjohtaja Antti Vehviläistä koskevista toimenpiteistä päättää liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenneviraston ylijohtaja Rami Metsäpellon selvitys kolmen virkanimitysasian lainvoimaisuudesta valmistui toukokuun lopussa. Selvityksen tekoon ovat osallistuneet Metsäpellon lisäksi henkilöstöpäällikkö Paula Tuura ja lakimies Topi Sirén.

Liikennevirasto käynnistää virkamiesoikeudellisen menettelyn ylijohtaja Sinikka Hartosen, hallintojohtaja Hannu Mäkikankaan ja henkilöstöjohtaja Kalevi Mäkelän osalta. Käytännössä menettely merkitsee huomautusta tai varoitusta.

”Siltä osin kuin on kysymys pääjohtaja Vehviläisen menettelystä, en ota asiaan kantaa. Toimivalta viraston pääjohtajan virkasuhteeseen liittyvissä asioissa on liikenne- ja viestintäministeriöllä”, Metsäpelto toteaa selvityksessä.

Liikennevirasto ei tässä vaiheessa ryhdy muihin toimenpiteisiin, koska samaan aikaan on vireillä Vehviläisen virkanimityksestä tehty kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Idea taustavirasta syntyi lounaspöydässä

Selvityksessä on kuultu asianosaisia. Kuulemisten mukaan idea taustaviran järjestämisestä syntyi Vehviläisen ja Mäkikankaan lounaskeskustelun yhteydessä.

”Tuossa keskustelussa  Vehviläinen oli maininnut Mäkikankaalle, ettei tiedä, mitä tekisi pääjohtajakautensa päättymisen jälkeen. Mäkinkangas oli ihmetellyt, eikö mahdollisesta jatkosta ollut sovittu mitään vuonna 2012, kun Vehviläinen nimitettiin pääjohtajaksi. Mäkikangas otti tuolloin  selvitettäväkseen, voitaisiinko Vehviläiselle järjestää taustavirka”, selvitys kertoo.

Taustaviran järjestäminen alkoi tämän jälkeen rullata. Ministeriön kansliapäälliköltä Harri Pursiaiselta kysytiin  puhelimitse, onko ministeriöllä mitään sitä vastaan, että Vehviläiselle järjestettäisiin virka. Pursiainen oli ylijohtaja Raimo Tapion mukaan todennut, että asia on Liikenneviraston toimivallassa.

Hallintojohtaja aloitteellinen viran järjestäjä

Mäkikangas otti kertomansa mukaan viran järjestelyssä aloitteellisen roolin. Tarkoituksena oli turvata Vehviläiselle työpaikka eläkkeelle jäämiseen saakka.

Mäkikangas esitteli nimityspäätöksen ja Hartonen teki 30.11.2016 päätöksen virasta henkilöstöhallinnossa käytettävässä Kieku-järjestelmässä. Mäkikangas ei kirjannut nimityksen perusteluja järjestelmään, mutta oli lähettänyt ne sähköpostilla Kalevi Mäkelälle. Hartonen kertoo selvityksessä luottaneensa siihen, että muut virkamiehet ovat valmistelleet päätösehdotuksen asianmukaisesti.

Virka ei ollut julkisesti haettavana, eikä myöskään Vehviläinen itse sitä hakenut. Selvityksen mukaan Vehviläinen oli ”vähintäänkin tietoinen”, että hänelle oltiin perustamassa vakituista taustavirkaa. Selvityksessä ei ole ilmennyt seikkoja, että hän olisi itse varsinaisesti käsitellyt omaa asiaansa, mutta oli tiedustellut jossakin vaiheessa ”missä päätös on”.

Kahdessa muussa virkajärjestelyssä ei laittomuutta

Selvitys käsittelee myös tammikuussa Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtajaksi nimitetyn silloisen Liikenneviraston Liikenne ja tieto -toimialan ylijohtajan Tiina Tuurnalan kahden vuoden pituisen virkavapauden myöntämistä. Virkavapaus ei koskenut ylijohtajan virkaa, vaan Tuurnalan vakinaista virkaa.

Kieku-järjestelmässä päätöksen virkavapaudesta teki pääjohtaja Antti Vehviläinen. Esittelijänä oli Sinikka Hartonen. Tiina Tuurnala on sittemmin irtisanoutunut virasta, josta hänelle myönnettiin virkavapaus.

Virkavapauspäätöksessä ei selvityksen mukaan ole havaittu varsinaista lainvastaisuutta tai harkintavallan ylitystä.

Reija Viinanen nimitettiin 10.11.2016 ylitarkastajan määräaikaiseen virkasuhteeseen. Viinanen toimii ns. Aurora-hankkeen projektipäällikkönä. Virkasuhdetta ei julkistettu avoimeen hakuun. Selvitystä varten tehdyissä kuulemisissa esitetyt kertomukset ovat olleet ristiriitaisia siitä, kuka oli tässä asiassa aloitteellinen.

”Viinasen nimityksessä ylitarkastajan määräaikaiseen virkasuhteeseen ei ole menetelty Liikenneviraston rekrytointiprosessien mukaisesti. Selvityksessä ei käynyt ilmi lainvastaista menettelyä”, Metsäpelto toteaa.

 

 

Keskustelu artikkelista: 5 kommenttia

  • Tämä veijari joutasi jo jonnekin!!!!!!

    Vastaa
  • ’Taustavirka’, ’pitäähän olla virka viran päätyttyä’. Ymmärrättekö miltä tämä maksajista kuulostaa: mädältä.

    Vastaa
  • johannytjotakintaas

    Taustalle ilman virkaa

    Vastaa
  • Jonkun pitää lähteä vankilaan tästä. Jos ei kukaan muu, niin Berner sitten.
    ”Liikennevirasto käynnistää virkamiesoikeudellisen menettelyn ylijohtaja Sinikka Hartosen, hallintojohtaja Hannu Mäkikankaan ja henkilöstöjohtaja Kalevi Mäkelän osalta. Käytännössä menettely merkitsee huomautusta tai varoitusta.”

    Huomautus tai varoitus ei ole rangaistus. Vankilatuomion sijaan miljoonasakot kaikille asianosaisille olisi oikeaan suuntaan, mutta silti, vankilaan pitää jonkun lähteä – ehdotonta tuomiota istumaan, eikä vuosi riitä. Sanomattakin on selvää, että yksikään osallisista ei jatka viroissaan, eikä heitä enää mihinkään virkaan palkata.

    Ja tietenkin pitää tutkia kaikki vastaavat tapaukset ja syylliset laittaa vankilaan.

    Vastaa
  • Aika velikultia

    Heh-heh, ainoa viaton on erityisesti ko. viraston hallinnosta vuosikausia vastannut juristi Rami. Ja nyt hyviksenä kepittämässä kollegoja, huippusuoritus !

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia